Mikäli uskottomuus olisi haitallista lajille olisi se pitkän evoluution aikana kadonnut ihmisen käyttäytymisestä.
Tämä ei tietenkään lohduta niitä naisia ja miehiä jotka joutuvat petetyiksi mutta näin se vain on. Biologiassa ei tunneta käsitteitä "oikein tai väärin" tai "rakkaus".
Tämä ei tietenkään lohduta niitä naisia ja miehiä jotka joutuvat petetyiksi mutta näin se vain on. Biologiassa ei tunneta käsitteitä "oikein tai väärin" tai "rakkaus".
Vastaukset 6
Vanhimmat
aivovammatkin ovat ihmiselle tyypillisiä ja evoluution kautta hyväksi todettuja...Oletko muuten huomannut että "evoluutio" yrittää päästä ihmisrodusta äkkipikaa eroon?
Ihmiskunta senkuin jatkaa lisääntymistään. Ei länsimaissa mutta muualla, valitettavasti. Elämä maapallolla olisi niin paljon helpompaa jos meitä olisi paljon vähemmän.
Miehet tahtovat levittää siementänsä mahdollisimman laajalti. Naisten lisääntymistaktiikka on erilainen, he valitsevat. Huomatessaan hyvägeenisen miehen he pettävät, tavismiestään.
Nykyään onneksi länsimaissa on tehokkaita ehkäisyvälineitä. Muuten olisi moni mies ja nainen lirissä...
"Huomatessaan hyvägeenisen miehen he pettävät"
Näin se asia on, vaikka nainen ei enää haluaisikaan/kykenisikään lisää jälkeläisiä. Se valitseminen kuitenkin jatkuu, myös pettämisessä. Harkittu pettäminen tehdään nimenomaan mahdollisimman komean uroksen kanssa, ei niitten tavisten jollainen on kotonakin.
Miehelle taas kelpaa reikä kuin reikä, siis pettämiseen. Paneminen kun on kivaa, eikä siihen välttämättä tarvitse lisätä tunteita mukaan. Siinäkin miehen pettäminen eroaa naisen pettämisestä, nainen yleensä ensin sekoittaa yläpäänsä sen alfauroksen kanssa ja siitä aukeaa myös sitten helposti se alapääkin.
Nähty tämä on, omassa elämässä, valitettavasti.
T: tavismies
Se, että omassa elämässäsi kävi noin, ei tarkoita, että asia on yleisestikin ottaen niin. Olen suhteessa ollessani tavannut montakin menestyvää ja "hyvägeenistä miestä", enkä ole silti pettänyt, vaikka tilaisuuksia olisi ollut. Useimmiten minulla ei ole ollut edes suurta kiusausta siihen, jos kotona menee hyvin. Jos olisikin, en halua kumppaniani loukata tai ottaa tautiriskiä. Kun olen varattu, välttelen myös niitä tilanteita, joissa vahinko voisi tapahtua.
Suurin kiusaus pettää minulla on ollut silloin, kun omassa suhteessani on mennyt huonosti tai rakkaus ja himo kumppaniini ovat hiipuneet. Silloin on monikin vieras mies herättänyt vahvaa seksuaalista kiinnostusta. Eivät he kuitenkaan mitään alfauroksia ole olleet, jos en nyt mitään alkoholisoituneita reppanoitakaan katselisi, vaan kaltaisiani suht raittiita ja kunnollisia yksilöitä. Mutta olen aina jättänyt oman kumppanini, ennen kuin olen vieraaseen sänkyyn hypännyt.
Tunnen muuten monia miehiä, joille ei todellakaan kelpaa reikä kuin reikä, niin kuin väitit, ja jotka ovat hyvinkin valikoivia kumppaniensa suhteen. Jälleen kerran, jos sinulla ei ole mahdollista valikoida kumppania, monella muulla miehellä on ja sitä mahdollisuutta myös käytetään.
Tiedätkö mikä myös on ihmislajille tyypillistä? Kaikesta omasta toiminnastaan vastuun sysääminen muille kuin itselleen. "Kulta en se minä ollut, vaan geenini" ;)
Kaiken perustelu evoluutiolla pettämisestä väkivaltaan on yksinkertaistettu ja vanhakantainen näkemys, joka ei oikein toimi nykypäivän monimutkaisessa maailmassa. Tieteessä ja biologiassakin on useita erilaisia näkemyksiä, mutta aina tätä yhtä toitotetaan. Sen suosion salaisuus lienee sen yksinkertaisuus (helppo pöntömmänkin tai muuten kaavoihin kangistuneen sisäistää, ja hehän sitä eniten toistelevat) ja etenkin se, että sen avulla voi kätevästi paeta omaa vastuutaan käytöksestään.
Myös väkivalta on ihmislajille ollut ja on edelleen tyypillistä, vaikkei se oikein edistä lajin säilymistä. Voihan tietysti olla, että jos joku mielivaltaisesti hakkaa sinulta öisellä kadulla sisuskalut pihalle, se oli evoluution kannalta hyvä, karsiutuihan taas yksi heikko ja epäkelpo yksilö katuja tallaamasta. Ikävä juttu sinulle, mutta jalostihan se ihmiskuntaa ;) Tai jos kumppanisi exä mustasukkaisuuksissaan listii sinut, oli evoluution kannalta parempi, että tuo väkivaltainen sekopää jäi henkiin sukuaan jatkamaan ja sinä poistuit autuaammille metsästymaille?
Myös omien lasten (eli omien geenien kantajien) selviämisen vaarantava laiminlyönti tai pahoinpitely on ollut yleistä maailmansivu. Puhumattakaan insestistä, joka raskauden aiheuttaessaan tuottaa kaiken lisäksi useimmiten huonogeenisen jälkeläisen. Evoluutio ei ole näitäkään piirteitä ihmislajin käyttäytymisestä hävittänyt. Tekikö evoluutio kaikessa viisaudessaan ja erehtymättömyydessään noin paljon virheitä?
Kaikkien kanssa kuksiminenkaan tuskin on lajin säilymisen kannalta järkevää. Monet sukupuolitaudit muhivat piilevinä ja voivat vaarantaa lisääntymiskyvyn ja pahimmassa tapauksessa koko perheen terveyden, jopa hengen (esim. HIV isukista äitiin ja äidistä tulevaan lapseen). Näin onkin jo käynyt monissa HIV:n riivaamissa Afrikan maissa. Siellä täällä elintään jakavat ovat usein siinä määrin vastuuttomia ja heikolla itsekontrollilla varustettuja, että heiltä tuppaavat kumitkin välillä unohtumaan. Sitä paitsi kumiukot eivät suojaa ihan kaikkia tauteja vastaan, ja ne voivat hajota (nimimerkki kokemusta on).
Siemenen rajattomalla kylvämisellä olemme muutenkin kuksimassa lajiamme tuhoon. Maapallomme ei yksinkertaisesti pidemmän päälle kestä tätäkään määrää itsekkäitä kaikki-heti-mulle-nyt -ihmisiä (joita varsinkin pettäjät yleensä ovat). Lajin säilymisen kannalta onkin ollut typerää, että ihminen "monistaa itseään" tällä vauhdilla lisää maailmaan - se voi tappaa tai ainakin sairastuttaa meidät kaikki. Laadukkaammat jälkeläiset, joiden koulutukseen satsataan, olisivat määrän sijaan olleet evolutiivisesti katsoen järkevämpää.
Ihminen on tietääkseni ainoa laji, joka keksii selityksiä käyttäytymiselleen. Ja tekee uskollisuuslupauksia, joita ei voikaan pitää. Valehtelee. Vai onko muita?