Olen kostonhimoinen. Tiedän. Siitä ei tarvitse marista.
Ex mieheni petti minua yli vuoden. Sitten kertoi suhteestaan ja halusi eron. Minä en halunnut eroa. Hän ei ymmärtänyt ettei yhden ihastuksen takia heitetä kahtakyt vuotta hukkaan. Eli ero tuli vaikka taistelin kaikin keinoin.
Yritin saada lapset ymmärtämään että eivät voi mennä isänsä *** sen naisen luokse tapaamaan isää. Toinen lapsi ymmärsi ja uskoi mutta toinen halusi olla isän kanssa. Yritin selittää että ero siitäkin tulee ja mitäs sitten, saa lapsi opetella tuntemaan monia isänsä naisia. Lapsi ei välittänyt.
Ex ja ämmä meni naimisiin. Ne muutti isompaan asuntoon että tää meidän lapsikin mahtuu tapaamaan isää. Oli kuulema oma huonekin ja kaikki. Miksi se ämmä toisen naisen lapsen takia isompaa asuntoa haluais ellei yritä viedä lasta kokonaan! Pidin huolen ettei lastani viedä. Kerroin lapsellekin että jos ne yrittää saada hänet muuttamaan kokonaan niin ei saa suostua. Soittelin viikonloppuisin lapselle kun oli isän luona ja kyselin mitä olivat tehneet. Kaikkea tietenkin sellasta että lapsi viihtyisi! Hirveää lahjontaa lapsi paralle. Varoitin kyllä lasta jatkuvasti että ero niille tulee kuitenkin ja mihinkäs lapsi sitten menee. Että ei isä niin paljon välitä että ottaisi sellasen huomioon, ja viimeistään sitten hylkää lapsen lopullisesti.
Vuosi sitten koin erävoiton. Lapsi ei enää haluakaan mennä sinne. En tiedä syytä. Ehkä isä ja ämmä eroavat.
Onko teillä mitään vinkkejä miten saisin ex mieheni eroamaan siitä ämmästä? Ämmä on raskaana ja mies hylännyt omat lapsensa lopullisesti. Jättäisi jo ämmänsä yksin lapsineen ja alkaisi huolehtia omista lapsistaan. Niitä on kaksi jotka eivät enää isää näe, kun isä on olevinaan niin rakastunut! Onko kukaan päässyt tälläisessä eteenpäin?
Ex mieheni petti minua yli vuoden. Sitten kertoi suhteestaan ja halusi eron. Minä en halunnut eroa. Hän ei ymmärtänyt ettei yhden ihastuksen takia heitetä kahtakyt vuotta hukkaan. Eli ero tuli vaikka taistelin kaikin keinoin.
Yritin saada lapset ymmärtämään että eivät voi mennä isänsä *** sen naisen luokse tapaamaan isää. Toinen lapsi ymmärsi ja uskoi mutta toinen halusi olla isän kanssa. Yritin selittää että ero siitäkin tulee ja mitäs sitten, saa lapsi opetella tuntemaan monia isänsä naisia. Lapsi ei välittänyt.
Ex ja ämmä meni naimisiin. Ne muutti isompaan asuntoon että tää meidän lapsikin mahtuu tapaamaan isää. Oli kuulema oma huonekin ja kaikki. Miksi se ämmä toisen naisen lapsen takia isompaa asuntoa haluais ellei yritä viedä lasta kokonaan! Pidin huolen ettei lastani viedä. Kerroin lapsellekin että jos ne yrittää saada hänet muuttamaan kokonaan niin ei saa suostua. Soittelin viikonloppuisin lapselle kun oli isän luona ja kyselin mitä olivat tehneet. Kaikkea tietenkin sellasta että lapsi viihtyisi! Hirveää lahjontaa lapsi paralle. Varoitin kyllä lasta jatkuvasti että ero niille tulee kuitenkin ja mihinkäs lapsi sitten menee. Että ei isä niin paljon välitä että ottaisi sellasen huomioon, ja viimeistään sitten hylkää lapsen lopullisesti.
Vuosi sitten koin erävoiton. Lapsi ei enää haluakaan mennä sinne. En tiedä syytä. Ehkä isä ja ämmä eroavat.
Onko teillä mitään vinkkejä miten saisin ex mieheni eroamaan siitä ämmästä? Ämmä on raskaana ja mies hylännyt omat lapsensa lopullisesti. Jättäisi jo ämmänsä yksin lapsineen ja alkaisi huolehtia omista lapsistaan. Niitä on kaksi jotka eivät enää isää näe, kun isä on olevinaan niin rakastunut! Onko kukaan päässyt tälläisessä eteenpäin?
Vastaukset 41
Vanhimmat
elämä ja anna toistenkin elää. Saatko tollasesta katkeruudesta jotain kiksejä? Ei jaksa paljoa nähnyt ymmärtää, miten joku viitsii tuhlata elämänsä ja antaa lastensa kärsiä käyttäytymällä noin. Äitinä sanon hyi hitto. Entisessä ukossasi ei kait mitään vikaa ole, kun puhuttelet isänä ym. ja hänen vaimoaan ämmänä!
Minä sentään rakastin miestä. Se ämmä tuli ja rikkoi meidän perheen. Tiedän että se on vaan hetken huumaa. Kun ne saa vauvan, eiköhän palaa häntä koipien välissä kotiin valmiiden lastensa luo.
Minulla on elämää, mutta siihen kuuluu myös taistelu perheeni puolesta. Toisin kuin mies ei taistele. Miksi luovuttaisin nyt kun olen jo hieman voittanutkin? Lasten parasta olisi jos mies ymmärtäisi erota siitä ämmästä. Nimittelyni osuu ihan kohdalleen.
yhtään mihin asemaan asetat omat lapsesi tässä. Jos olet niin kunnollinen äiti, että taistelet perheesi puolesta, niin taistele yksin, ja jätä lapset aikuisten asioiden ulkopuolelle.
minäkin aiemmin. Veit sanat päästäni!
Kyl oot hirvee ämmä ite, en yhtään ihmettele että mies sinusta halusi erota!
Eihän se isä ole lapsiaan hylännyt vaan sinä olet tehnyt mahdottomaksi lapsille tavata isäänsä.
Mene nyt hyvä ihminen peilin eteen ja katsele pitkään ja hartaasti.
Tuolla sotimisella ja katkeruudellasi myrkytät vain itsesi ja lastesi elämän.
Mä oon kuvitellut että tollaiset ihmiset on vaan urbaani legendaa! Sympatiat on kyllä kokonaan exmiehesi puolella.
No johan on taas tosi aikuinen kun laittaa lapsensa sotavälineiksi. Lisäksi minä en ole koskaan tajunnut tuota että haikailee jonkun exän perään. Missä on itsekunnioitus?? Minä en ainakaan halua ihmistä joka ei halua minua. Minä en ainakaan ole sekundatavaraa ja hätätävaraa.
Mies ei ymmärrä mitä on tekemässä. Annan anteeksi harha-askeleet. Meillä on perhe jolla on joku merkitys sentään. Miehen itsekunnioitus tässä hukassa on. Ei mun. Se luulee että voi leikkiä vähän aikaa kotia muualla ja sitten tulla takaisin. Ei edes ymmärrä miten lapset kärsii tilanteesta. En ole mikään hätävara tai sekunda! Olen hänen vaimonsa. Erottu tosin mutta minun kanssa hän perheen perusti. Kantaisi vastuun loppuun asti eikä pompi nuorempien naisten perään. Avioliittolupaus oli rakastaa myötä ja vastoin käymisissä. Minä rakastan häntä tässäkin vastoinkäymisessä. Miksi miehen ei muka tarvitse tehdä samoin? Voi olla että hän tulee takaisin, mutta mitenkäs sitten lapset, kun eivät ymmärrä sellaista edes takaisin jahkaamista.
Näyttää siltä ettei miehen tarvitse lopettaa suhdetta petturiämmään. Niinkö?
OHI. Jatka omaa elämääsi.
Mikä suruprosessin vaihe sinulla on menossa? 2. ja 3. välissä?
1)shock
2)anger
3)denial
4)bargaining
5)depression
6)acceptance
7)healing
Erikoinen elämäntapa elää jonkun listan mukaan. Lisään numeron 8) welcome back. Se on tarkoitettu miehelle.
Todellakin kaksi lasta kärsii tilanteesta eikä mies välitä. Sanonko lapsille että isi on välinpitämätön eikä enää huoli teitä ?? Se paska saisi sanoa itse eikä jättää kaikkea minun siivottavaksi, mutta kun sisimmässäni TIEDÄN hän tulee takaisin eikä silloin passaa olla huonoissa väleissä. LASTEN TAKIA. Kysyin neuvoja miten syrjähypyn saa loppumaan, mutta ehkä olette itse pelkkiä syrjähyppyjä. Tuntuu vaan niin turhauttavalta uskoa avioliittoon ja perheeseen kun toisella osapuolella ei muka ole vastuuta.
vai onko miehen aviovaimo raskaana, eli hekin ovat perustamassa perhettä ja saavat lapsen, jolla on ihan samat oikeudet kuin isän toisilla lapsilla? Valitettavaa, että veit itse lapsiltasi isän tuolla juonittelullasi, joskus ehkä tajuat, ettei se aviomies olekaan sinulle niin tärkeä kuin lapsille olisi isä ollut. Sitten tulee kovat omatunnontuskat.
Tein valintani avioon mennessä. Varmasti olis houkutuksia matkan varrella ollut mutta toisilla on katsos moraalia. Toisilla ei.
Ns. provohan tämän on pakko olla, koska kukaan, joka oikeasti on äiti ei sivuuttaisi noin pahasti sitä kuuluisaa lapsen parasta - tai paremminkin eläisi noin kuplassa. :) Mutta hauska kerrankin kommentoida ihmiselle, jonka tietää tasantarkkaan olevan hakotiellä ja pahasti.
Sinä puhut kuinka haluat miehen takaisin. Ehkä väität jopa rakastavasi häntä tai ainakin välittäväsi, miksi muuten haluaisit elää hänen kanssaan? Silti eväät tältä ihmiseltä oikeuden lapsiinsa ja mikä pahinta; lapsilta oikeuden isäänsä. Teillä voi olla henk.koht. sota meneillään, mutta sinä olet sotkenut siihen lapset, jotka tietävät vain voivansa hävitä tämän sodan, sillä heillä ei ole mitään sanavaltaa ja ovat puhtaasti toisten manipuloinnin uhreina. Mutta mitä tuollaisissa oloissa kasvaneilta kuullut, niin joskus he kasvavat isoiksi, huomaavat tämän ja voi syntyä todella voimakas inhoreaktio sitä vanhempaa kohtaan, joka teki niin.
Sinä olet eronnut miehestä, lapset eivät. Haluat siis katkaista sen ainoan siteen välillänne, miksi toivot silti häntä takaisin - käyttäydyt täysin päinvastoin kuin toivot. Siinä ei ole mitään logiikkaa. Onneksi exälläsi oli sen verta moraalia, ettei suhdetta jatkanut vaan lopetti sen parisuhteen, josta koki haluavansa luopua.
Etkö ymmärrä, ettei hän halua sinua? Tuottaako se sinulle mielihyvää, että et ole ainoa menettäjä vaan myös lapsesi menettivät isänsä manipulointisi ansiosta? Sehän juuri aiheuttaa sen, että mahdollisuudet miehen palaamiseen katoavat kokonaan.
Hakeudu hoitoon.
"Vuosi sitten koin erävoiton. Lapsi ei enää haluakaan mennä sinne. En tiedä syytä."
Oisko näillä vaikutusta?
"Yritin saada lapset ymmärtämään että eivät voi mennä isänsä *** sen naisen luokse tapaamaan isää." "Varoitin kyllä lasta jatkuvasti että ero niille tulee kuitenkin ja mihinkäs lapsi sitten menee. Että ei isä niin paljon välitä että ottaisi sellasen huomioon, ja viimeistään sitten hylkää lapsen lopullisesti."
"Jättäisi jo ämmänsä yksin lapsineen ja alkaisi huolehtia omista lapsistaan. Niitä on kaksi jotka eivät enää isää näe"
Etkö just siihen pyrkinyt?
huono provo
eihän sua parhaalla tahdollaan ymmärrä. Kannattas vähän miettiä mitä sieltä suustaan PÄÄSTELEE. Sääliksi käy lapsianne, todella. Varmasti lasten olisi parempi isänsä luona, kun tuollaisen hermoheikon katkeran ämmän hoivissa. Kannattas varmaan miettiä hoitoon menemistä, olet sairas, et edes itse sitä huomaa!
provo. Ei tuollaista voi olla olemassa, vai voiko???
Ei herran jestas sentään! Ei nuo kirjoitukset voi olla totta. Kun ei se elämä mene niin, että vaikka sitä papin ja seurakunnan edessä luvataan mitä, niin ei se tänä päivänä ole enää rikos muuttaa mieltään ja haluta perhettä jonkun toisen kanssa. Jokaisella on oikeus omaan elämään ja omiin valintoihin. Naurattaa kyllä niin paljon... Mutta samalla surettaa, että jos jossain oikeasti lapset on noin kurjissa oloissa... Huh huh!
Lapsia valitettavasti käytetään yleisesti pelinappuloina ja koston välineinä. Ap:n mielenterveys on aika huonossa kunnossa, eikä ole mikään ihme, jos isä ei enää jaksanut. Isän pitäisi nyt pyytää sosiaalitoimistolta selvitys lasten olosuhteista.
Suosittelisin ehdottomasti käyntiä sos.toimistossa sopimassa lasten muuton isän luo ja käyntiä mielenterveystoimistossa. Toi on oikeesti sairasta roikkua exässä noin pitkään. Ja jos tuossa joku kärsii niin ne on ne lapset joille haukut lasten isää ja isän uutta rakkautta. Tuollaisella käytöksellä et ikinä, kuten todennäköisesti et muutenkaan tule saamaan exääsi takaisin. Se on loppu! Koita nyt hyvä ihminen tajuta ja hyväksyä se tosiasia.
Ja jos noi sun kirjotukset on ihan totta ja oikeita, niin sori vaan, mut en ihmettele yhtään että miehesi otti eron.
...tuo kirjoittaja ei ole ainoa laatuaan, ellei sitten ole sama henkilö jonka minä tunnen.... valitettavasti niitä on olemassa.
Olet katkera ja kamala roikkuja..Haluat miehen joka petti sua yli vuoden..Siis miksi haluat miehen joka ei kunnioita sua ollenkaan? Miksi heivät olisi voineet mennä tapamaan isäänsä?
Ehkä eivät ostaneet isompaa taloa vain sinun lapsesi takia, ehkä heillä oli suunnitelmissa oman perheen perustaminen..Onko isä hylännyt lapsensa jos lapsi ei halua mennä sinne? EI..
Sinä se olet jankannu sitä ettei sinne pidä mennä..Et sinä menetä lastasi kellekkään toiselle naiselle..Kyllä oma äiti on oma äiti..
Älä jää eipätoivoisena roikkumaan..Mikä siinä miehessä on että sun pitää saada se takas vaikka pitkään petti??Mä en ikinä ottais tollasta takas..Jatka elämääsi..Löydät miehen joka RAKASTAA sinua ..
kyllä löydä... toivottavasti, sillä yksikin uhri on jo liikaa.
tuon kirjoittamasi suhteen, hakeudu hoitoon pikaisesti. Tarvitset pitkäaikaista terapiaa. Olet todella sairas ihminen.
Eikö miehen pitäisi olla se hoitoon menijä?? Tai miehen ämmä!! Hän rikkoi perheen, en minä! Minä yritin pitää kasassa ja olen valmis jatkamaankin. Mies ei. Ja minun pitäisi mennä hoitoon??! Kiitos hyvistä neuvoista. Täältä ei apua saa.
Taidat olla niin että sun suhde miehees on lähinnä tapa..Tai se että olitte yhdessä..Olisitko hänen kanssaan vaikka tiedät että hän rakastaa toista? Lastenkin kannalta olisi parempi että on kaksi rakastavaa kotia kun yksi missä vanhemmat tiuskii toisilleen ja toinen haluaisi kokoajan olla muualla.Kyllä sinun pitäisi mennä hoitoon koska et osaa päästää irti..Roikut miehessä joka ei sinua halua..
Kyllä sen teidän suhteen "rikkoi" ex-miehesi, ilmeisesti hyvästä syystä - oli tainnut irtaantua tyhjästä suhteestanne jo aikoja sitten.
Miksi ihmeessä haluat takaisin ihmisen joka ei halua sinua !? Kyllä ne lapset kärsivät kylmästä suhteesta ihan samalla tavalla kuin avioerostakin. Sillä erotuksella että kylmää liittoa seuranneet lapset jäävät henkisesti vaille resursseja tarjota myöhemmin elämässään itsekkään aitoa läheisyyttä. Tunnevamma jatkuu... Avioerosta traumat pienempiä jos vanhemmat toimivat AIKUISINA, lasten parasta ajatellen.
Apua kaipaat ihan muualta kuin keskustelupalstoilta. Ethän tosiaan odottanut saavasi myötätuntoa noin kylmälle, pikkusieluiselle toiminnalle jolla tuhoat lastesikin edellytykset normaaleihin ihmissuhteisiin ja itsekunnioitukseen...
Jos isä ei enää halua tavata lastaan, se on sun syy! Olet näköjään tehnyt kaikkesi sabotoidaksesi isän ja lasten suhdetta vain omaa etuasi ajaen.
Mä todella toivon että tää oli provo!!
Kyllä isä haluaisi tavata lapsiaan, mutta lapset eivät enää halua tavata isäänsä. No ei kai se ihme ole, kun äiti aivopesee ja henkisesti myrkyttää lapsiaan?
Entä jos lähipiirissä on tuollainen sabotoija ihan oikeasti... Mitä asialle voi tehdä kun henkilö itse ei kuuntele järkipuhetta vaan alkaa syyttää järkipuhujia että ovat 'häntä vastaan ja miehen puolella'? Lapsillekaan on turha puhua. Lapset uskovat äitiään. Lähisukulaiset tuntuvat pelkäävän häntä koska on niin aggressiivisen voimakas mielipiteissään ja tuo ne esiin kuin olisi Suuri Totuus. Jotkut jopa ovat uskoneet sabotoijan juttuja, vaikka ne ovat aivan toiselta planeetalta. Itsessään hän ei näe mitään ongelmaa. Hän on mielestään henkisesti erittäin terve ja vahva. Eikä silti näe miten lapset kärsivät tilanteesta. Tekisi mieli lähteä kaukomaille katselemasta heidän kohtaloaan, kun ulkopuolisena on voimaton tekemään mitään ....
Vuosien oikeusprosesseja, valehtelua oikeudessa ja sosiaaliviranomaisille. Välillä jää kiinni, välillä ei, muttei edes oikeudessa valehtelusta ja siitä kiinnijäämisestä tule mitään seuraamuksia. Homma jatkuu niin kauan kuin virtaa ja katkeruutta, kostonjanoa ja vahingoniloa riittää tai paremman tekemisen puute vaivaa. Veromarkat palaa, lapset sairastaa, läheiset saavat osansa kärsimyksestä ja yritetään vetää väkisin mukaan. Ei sille ulkopuolinen voi tehdä yhtään mitään.
Hei,
Ymmärrän että olet satutettu ja loukattu verisesti.
Ymmärrän kostontunteesi toista naista kohtaan sekä ylitsevyöryvän vihan siitä että perheesi rikkoutui.
Mutta mutta..entinen miehesi erosi sinusta, ei lapsistaan. Hänellä on oikeus lapsiinsa, samoin kuin lapsilla on oikeus isäänsä.
Nyt kaiken lisäksi on perheenlisäystä heille.
Lapsesi saa pienen veli- tai siskopuolen. Anna heille rauha rakentaa uusi pesä ja huolehtia toisistaan. Kamalan rankkaa se on tuollainen vihanpito. Elä sinäkin ja nauti ja harrasta.
Ehkä löydät uuden kumppanin ja elämäsi saa valoa.
Älä soittele enää jos lapsesi ovat siellä, heidän tekemisensä siellä ei kuulu sinulle. Tehkää selvät säännöt.
Oletko kysynyt lapsilta miltä heistä tuntuu kun revitään kahtia? Olet pyörinyt omassa vihassa ja unohtanut että myös lapsillasi on tunteet.
Nyt..lopetat menneisyyden perään haikailun ja elät omaa elämääsi. Se osoittaa rakkautta että osaa päästää toisesta irti.
joskus elämässä ajautuu harhaan varsinkin jos suhteessa on ongelmia eikä niistä osata puhua.itsellä vaimo muutti pois ja jäin lapsen kans kahden. uskon kuitenki, et joskus hän löytää takas kotiin jos on näin tarkoitettu.ps autoin viä muutossakin. ei kannata katkeroitua.
liian ystävän palvonnaksi,se kostautuu,ei sun seuraasi toinen nainen mielellään tule, kun entistä palvelet, erota voi , vain kyllä siinä voi mieskin jotain rajaa pitää,näitä miehiä on paljon ja saavat olla valmiina, jos vaimo palaa.....Viha ja katkeruus ei myös auta, silloinkin jotain kesken tunne puolella.Omaa elämää eletään reilusti.VOI onnikin odottaa,jos ei hyvää ei pahaa entisestä jauheta uudelle ihmiselle.
Vihasi on ainut tapasi pysyä hengissä!Et uskalla luovuttaa,koska tiedät romahtavasi.Olet hakoteillä elämästä.Olet vailla sympatiaa julmuillessasi.Luulet tarvitsevasi häntä,niin ei ole.Mutta kun uskallat luopua,koet muutoksen.Se on raskas ja vaikea,mutta ehkä tämä on sinun läksysi täss' elämässä.Voimia sinulle siihen että luovut vihastasi ja kasvat ihmisenä. :)
Tämä oli niin pirun surullista luettavaa, meinaan lapsien
kannalta. On se kyllä väärin, että äiti kieltää lapsilta
isänsä tapaamisen vain koska on itse katkera erosta.
Miltähän äidistä itsestään olisi tuntunut, jos lapsi olisi
sanonut että ei voi enää tulla äidin luo, koska isä kielsi?
Mikä oikeus sillä äidillä on muka erottaa lapset toisesta
vanhemmastaan? Se isä on aivan yhtä tärkeä lapsille
kuin äitikin. Todella itsekkään ja katkeran ihmisen
käytöstä haukkua lasten isää heille ja vielä kieltää
tapaamasta häntä.
Isä erosi sinusta, ei lapsista. Hänellä on oikeus tavata
lapsiaan ja lapsilla on oikeus tavata isäänsä. Valitettavasti
ehdit jo myrkyttää lastesi mielen isäänsä kohtaan ainaisella
haukkumisellasi. Voi olla että lapset kärsivät erosta,
mutta enemmän he kärsivät tuosta sinun kostonhaluisesta
käytöksestäsi. Hyi!
Ymmärrän toisaalta tilanteesi,sillä olen käynyt läpi vastaavanlaisen.
Toivon kuitenkin että surisit aidosti,anna itkujen/pettymys huutojesi tulla kun on hiljaista. Se sattui tottakait,sillä sinä uskoit vihkivalan antamaan lupaukseen,mutta ikävä kyllä tänä päivänä se valan merkitys on menettänyt otteensa.Tänä päivänä eroaminen on niin helppoa,ennen se oli paremminkin häpeä.
Surullisinta tässä on se,että et huomaa omalta pettymykseltäsi lastesi tilannetta!
Avaa silmäsi ja katso ympärille! Lapsesi rakastavat isäänsä,kaipaavat hänen luokse mutta he eivät halua pahoittaa sinun mieltäsi vaan he mielummin kärsivät hiljaisuudessaan mutta heiltä jää paljon kallisarvoista kokematta oman isänsä ja heidän tulevan pikkuveljen tai siskon tutustuminen
Ehkä toinen lapsesi ei enään kehdannut mennä isälleen sinun jatkuvien soittojesi takia ja huomattuuaan,että puhelujen jälkeen kaikilla oli paha tai vaikea olla,surullista.
Miehesi on tehnyt valinnan aikoinaan ja hän haluaa elää tämän nykyisen naisensa kanssa joten sinun tulee vain hyväksyä se tosiasia.Päästä jo vihdoinkin ote irti ja rupea katsomaan elämää eteenpäin.Puhu lapsillesi ja sano,että et sinä heidän isää vihaa etkä sitä naistakaan vaan olet vain pettynyt että elämä ei mennyt kuten sinä oisit toivonut ja kuten monille voi käydä.Elämä ei todellakaan mene aina toivotulla tavalla.Kannusta heitä olemaan yhteydessä isäänsä.
Älä syytä tätä naista teidän liittonne rikkoutumisesta,sillä miehesi se on joka on valinnan tehnyt,ymmärrätkö!?
Kuten et sinäkään omista haluista/toiveista huolimatta saanut miestäsi takaisin niin ei tämä nainenkaan olisi yksin vain omasta tahdostaan saanut miestäsi itselleen ja vielä avioliittoon, huomaatkos?
Anna lastesi käydä isällään ja anna heidän olla rauhassa siellä älä utele mitä he ovat tehneet tai mitä nainen on tehnyt tms.vaan katso uskaltaako lapsesi itse aloittaa avoimesti keskustelun viikonlopustaan isän luona.Eikö kuitenkin ole tärkeää,että lapsesi saa olla yhteydessä isäänsä älä myrkytä heitä omalla vihallasi.
Mietit myös sitä,että jos he erovat saa lapsesi tavata useita "uusia" naisia,mitäs sitten ethän sinä sille asialle voi mitään ja elämää on yllätyksiä täynnä.Kerran täällä vain ollaan joten eikö olisi tärkeintä kuitenkin pystyä olemaan sovussa eX;n kanssa ja ehkä hiljalleen tutustua myös hänen valittuun? Kaikki ajallaan.
Usko pois,että kun käyt asian eli eronne läpi sinun on huomattavasti helpompi olla ja elämä alkaa hymyilemään! Voimia sinulle ja muista kaikesta yleensä selvitään mitä elämä tuo eteen.Toisinaan hymyssä suin ja toisinaan itkuin.
Hyväksy se tosiasia että miehesi on tehnyt vaöinnan ja jatka elämääsi mutta anna lastesi olla yhteydessä isäänsä ja yritä olla sekaantumatta heidän väliinsä.
Hyviä jatkoja teille kaikille!
Toivottavasti sinulla on ystävä jolle voit puhua,mutta oikeasti jos alkaa liikaa tuntumaan,että et vihastasi pääse ex-miestäsi kohtaan irti niin käy juttelemassa jonkun ammattiihmisen kans tai on olemassa myös eroneiden ns.ryhmä missä juuri käydään tätä niin kipeää asiaa läpi mutta siellä on kohtalotovereita ,ikä helpottaa asioiden käsittelyä ja oman elämän eteenpäin menemistä.Mieti eri vaihtoehtoja löydät kyllä itsellesi sopivan,usko huviksesi!
Huomaat varmaan jos olet rehellinen itsellesi ettei paluuta eilisen enään ole joten hyväksy tosi asia ja mene elämässä eteenpäin,mutta anna lastesi olla yhteydessä isäänsä ilman sinun vuodatuksia, vihaasi, haukkumisiasi.
itse olet lapsesi vieroittanut isästään. Sairaalta ihmiseltä tunnut, hakeudu hoitoon. Lapsiparat, millainen äiti heillä on. Olisit kasvanut aikuiseksi ennenkuin heitä hankit.
Jumalan tähden, että voi olla sairas juttu. Joopa, minäkin aikoinani törmäsin tuollaiseen vastaavaan naiseen. Miehen mustasukkaiseen, läheisriippuvuutta ja narsismia sairastavaan ex-puolisoon.
Hän todella harrasti juuri tuollaista sairasta terroria, lapsen parhaaksi. Yritti urkkia asioita anopilta ja kiristi miestäni tapaamisoikeuksilla. Soitteli ja häiriköi. Etkö sinä itse tajua, että sinä käytät omia lapsiasi ”manipulointivälineenä”?
En muuten yhtään ihmettele, että miehesi läksi ja jätti sinut.