Miten kukaan voi ymmärtää kun ei edes itse!?

Mä tapasin kakkoseni ensimmäisen kerran kaksi vuotta sitten, se oli jo salamarakastuminen silloin. Mutta olin sen verran järjissäni vai olisikohan se ollut kaverini järjissään, että en antanut hänelle oikeaa puhelin numeroani..., koska tiesin että hän on naimisissa ja kahden lapsen isä. Itse elin avoliitossa.
Meni reilu kaksi vuotta kun tapasimme sattumalta ravintolassa ja se oli menoa taas.. Me ei tarvittu sanoja, me ei pystytty pitämään sormiamme erossa toisista. Päädyttiin samaan petiin ja nyt vehdataan kun pystymme.
Herranjumala, en mä halunnut rakastua, en naimisissa olevaan mieheen. Ja mua oikeastaan ihmetyttää miks hänkään ei ymmärrä lopettaa ajoissa. Mä olen onnellinen kun saan olla hänen kainalossaan, mutta melko onneton kun hän ei siinä ole. Kyllä se vaan taitaa jäädä minun tehtäväkseni olla se järjen ääni - en todellakaan ole ylpeä suhteestani!
1380
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Niin, mulla just sama tilanne. On oma mies, mutta tapasin neljä vuotta sitten tämän ihanan toisen miehen, silloin olin järkevä tai järjetön (samaa mitä itsekin pohdit) enkä vienyt juttua pidemmälle. Nyt kuitenkin tilanne on se, että olemme vuoden verran olleet suhteessa ja sen lisäksi siis molemmat olemme varattuja. Ei tässä näin pitänyt käydä, mutta kävi kuitenkin. En halua lopettaa kumpaakaan juttua. Tämän toisen kanssa olen aina niin onnellinen, on hyvä olla. Mitä tosiaan tehdä jos saa kaiken, niin, paitsi yleisen hyväksynnän. Toisaalta, enpä mitään neuvoa kysykään, ajattelin vain sanoa,että on olemassa joku joka tosiaan ymmärtää :)

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Lepakko!!? kirjoitti:

Mä tapasin kakkoseni ensimmäisen kerran kaksi vuotta sitten, se oli jo salamarakastuminen silloin. Mutta olin sen verran järjissäni vai olisikohan se ollut kaverini järjissään, että en antanut hänelle oikeaa puhelin numeroani..., koska tiesin että hän on naimisissa ja kahden lapsen isä. Itse elin avoliitossa.
Meni reilu kaksi vuotta kun tapasimme sattumalta ravintolassa ja se oli menoa taas.. Me ei tarvittu sanoja, me ei pystytty pitämään sormiamme erossa toisista. Päädyttiin samaan petiin ja nyt vehdataan kun pystymme.
Herranjumala, en mä halunnut rakastua, en naimisissa olevaan mieheen. Ja mua oikeastaan ihmetyttää miks hänkään ei ymmärrä lopettaa ajoissa. Mä olen onnellinen kun saan olla hänen kainalossaan, mutta melko onneton kun hän ei siinä ole. Kyllä se vaan taitaa jäädä minun tehtäväkseni olla se järjen ääni - en todellakaan ole ylpeä suhteestani!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu