...koska tavan duunarille en kelpaa. Onko todella asiat niin, että mies haluaa olla perheen pää ja haluaa tuoda "rahat" kotiin???? Jos nainen on hyvin toimeetuleva, niin se ei käy päinsä ollenkaan. Onko miehillä todella niin huono itsetunto, ettei heille kelpaa sellainen nainen joka hankkii enemmän kuin he???? Täytyy varmaan hankkia rikas mies, niin tähän "ongelmaan" ei tarvitse enää törmätä.....vai olenko törmännyt pelkkiin "vanhan ajan miehiin"....
rikas mies hakusessa....
Ms. Moneypenny
121187
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
millaisten luusereiden kanssa liikut, mutta naisen asemalla tai rahoilla ei ole merkitystä normaalille miehelle. Minulle kelpaisi vallan mainiosti rikkaampikin muija ja yhtälailla köyhempi, sillä rahalla ei ole parin valinnassa merkitystä ainakaan minulle.
Tottakai kelpaa varakas tai vähempi varakas mies tai nainen.
Mutta tosiasiassa (itsestäni puhun) sitä jollain lailla katsoo sillä silmällä, koska itselläni on mitä on...
Tarkoitan, että toisella pitää edes jotain ns. omaa jo olla hankittuna, koska ne lähtökohdat ovat muuten hyvinkin erilaiset.
Ainakin miehellä täytyy olla työ (ei työtön), asunto ja auto.
Eikä riitä, että on vuokra-asunto ja osamaksulla maksettava auto.
Nuo edelliset tietysti eivät voi olla mahdollista aivan nuorilla.
Meitä aikuisia (lähes) monin eri tavoin ajattelevia paljon, että varmaan jokainen sen omansa löydä.
Itselläni ei tapana rakastua "köyhään", koska tuo rakkaus ei ole täysin sokea!
Takuuvarmasti, et tule elämään onnelisena. Voi olla etä peräti yksin!
Ei pidä paikkaansa.
Tottakai meinaan myös olla onnellinen samaan rahaan.
Yksinäistä elämää en aio viettää, koska jo seurustelen mahdollisen tulevan mieheni kanssa.
Hänellä jo vaaditut ominaisuudet yllin kyllin!
Onhan se molemmille paljon miellyttävämpää, kun on edes tuota alkupääomaa suunnilleen sama.
Takaa etei onni sinuamkoskaan kohta. En sano valitetavasti, kun olet hölmö. Ansaitset kohtalosi idiootti.
Se on helvetin hauskaa kun muijallakin on rahaa. Vituttaa aina kuunnella sitä valitusta "yhteisten rahojen" ryyppäämisestä. Perkele minähän ne oon tienannu! Kauneinta mitä nainen voi sanoa on "Meitsi pistää koko illan."
PS. ainii siis tietenki sekin on kiva ku sanotaan että rakastaa.
Talvella on ainainen lunssa. Kun postilaatikko on kaukana. Viiskertaa illasa, kun käy katsomassa kenen nimi siellä lukee. EI koskaan enää..
Moro!
Tottakai löytyy miehiä (ja naisia) joitten täytyy välttämättä olla perheen pää ja tienata enemmän.
Tämä on ihan tosiasia. Silloin suhde ei kuitenkaan toimi koska toinen on vain omistushaluinen.
Yksi tärkeä asia suhteessa on kuitenkin että ihmisten tilanne on edes jotenkin samanlainen. Laittamatta ihmisiä mitenkään paremmuusjärjestykseen, niin esim. rakennustyöläisen ja filosofian professorin suhde tuskin toimii.
Tähän samaan asiaan kuuluu myös taloudellinen tilanne. Eihän kukaan tahdo toista ruokkia tai olla ruokittavana. Pitkän päälle, kun alkuhuuma on ohi, tilanne on enemmän tai vähemmän kestämätön jos tuloerot ovat liian suuret.
Tiedän että tähän joku vastaa kuitenkin että rakkaus voittaa kaiken tai että rakkaus on sokea. Kuitenkin aikuisella ihmisellä "rakkaus ei ole sokea, vaan valikoivasti likinäköinen"
Tämmösiä ajatuksia...
kultsikalla tapasin naisen, joka oli tietyllä tavalla hakemassa seuraa.
Illan kuluessa sanoinko suoraan että mennäänkö panolle... joo joo ja heti kans- sanoi tuo vanhahtava rouva.
-ilta kului mukavasti viinien kanssa-
Lähtiessäni hän sanoi olevansa kasvatustiedekunnan proffa, ja minä itse olin mekaanikko.
Suhde pelasi siihen asti kunnes hän lopetti yksipuolisesti seurustelumme.
Et näinkin saattaa käydä!
Kirjoitin itsekin tuonne samoista asioista, mitä mielestäni tulee olla.
Ei ammattikaan se pointti, mutta kyllä tuo varallisuus jotain merkitsee tietysti yhteisten tunteidenkin kanssa.
Rakkaus EI edelleenkään OLE sokea, mutta tärkeä asia kahden ihmisen välillä!
Itse erosin juuri pitkästä suhteesta, joka kariutui osaltaan siihen, että tienasin 3-4 kertaa enemmän kuin siippani. En koskaan ajatellut, että tuloerot olisivat ongelma, mutta pidemmän päälle alkoi nyppimään. Maksoin kaikki laskut ja vuokran, illat ulkona, ulkomaan matkat yms. Ajattelin, että elättäminen loppuu, kun mies valmistuu ja saa kunnon töitä. Kun hän valmistui ja pääsi ihan normaalipalkkaiseen työhön, mikään ei muuttunutkaan. Tuli tosi hyväksikäytetty olo, kun mies vain lupaili osallistuvansa enemmän, mutta ei sitä juurikaan tehnyt.
Olen kuitenkin sitä mieltä, että se miten rahansa käyttää painaa enemmän vaaassa kuin se, paljonko tienaa. Asiaa olisi varmaan auttanut, että mies olisi yrittänyt oikeasti osallistua menoihin, eikä vain lupaillut turhia. Ehkä samankaltaisuus olisi pitänyt olla enemmänkin rahankäytössä kuin palkoissa.
En suoralta kädeltä tuomitse suhteita, joissa nainen tienaa näinkin paljon enemmän kuin mies, mutta kyllä sellainen suhde voi olla jo miehen itsetunnollekin aika kova pala.
niin ei varmasti miehiä harmita jos sulla on tuloja.