kävin maanantaina työkkärissä ilmoittautumassa ja virkailija kannusti aktiiviseen työnhakuun.
Kehotti menemään työpaikoille todistukset mukana,kannusti vielä että joulun alla tarvitaan lookkeisiin kiire apulaisia.
Mietin ensin että onkohan hyvä idea jos soittisin ensin,mut ajattelin kokeillaan.
Olen nyt kolmena päivänä käynyt reilusti yli kymmenessä liikkeessä kysymässä töitä.
Kolmessa liikkeessä sanottiin suoraan että on kohteliasta soittaa päälikölle ja mahdollissti varata aika haastatteluun.
Hävetti ihan piikasen vaan,olisi pitänyt luottaa itseensä ja tosiaan soittaa.Ei niillä pomoilla juuri silloin kun menet ole aikaa.
Kahdessa liikeessä sanottiin et heillä on kouluista jatkuvasti harjoittelijoita,ei tarvita.
Lopuissa ei tarvittu.
Olin aktiivinen työnhakija ja saldo puhdas nolla.
Kukaan ei halunnut edes nähdä papereita tai pyytää ottamaan myöhemmin yhteyttä.
Olen 28v ihan siististi pukeutuva nainen ja hyvät työtodistukset.
Olen ollut vaatekaupassa äitiysloman sijaisena ja tehnyt paljon muutakin työtä.
Itku melkein tuli,liiton korvaus loppuu helmikuussa ja sit tipahdan kelan rahalle.
Tuli sellainen olo et olen ihan nolla ja ei vähään aikaan tee mieli töitä hakea.
Tähänkö tosiaan on työtilanne mennyt ja kuka yleensä enää saa töitä.
Kehotti menemään työpaikoille todistukset mukana,kannusti vielä että joulun alla tarvitaan lookkeisiin kiire apulaisia.
Mietin ensin että onkohan hyvä idea jos soittisin ensin,mut ajattelin kokeillaan.
Olen nyt kolmena päivänä käynyt reilusti yli kymmenessä liikkeessä kysymässä töitä.
Kolmessa liikkeessä sanottiin suoraan että on kohteliasta soittaa päälikölle ja mahdollissti varata aika haastatteluun.
Hävetti ihan piikasen vaan,olisi pitänyt luottaa itseensä ja tosiaan soittaa.Ei niillä pomoilla juuri silloin kun menet ole aikaa.
Kahdessa liikeessä sanottiin et heillä on kouluista jatkuvasti harjoittelijoita,ei tarvita.
Lopuissa ei tarvittu.
Olin aktiivinen työnhakija ja saldo puhdas nolla.
Kukaan ei halunnut edes nähdä papereita tai pyytää ottamaan myöhemmin yhteyttä.
Olen 28v ihan siististi pukeutuva nainen ja hyvät työtodistukset.
Olen ollut vaatekaupassa äitiysloman sijaisena ja tehnyt paljon muutakin työtä.
Itku melkein tuli,liiton korvaus loppuu helmikuussa ja sit tipahdan kelan rahalle.
Tuli sellainen olo et olen ihan nolla ja ei vähään aikaan tee mieli töitä hakea.
Tähänkö tosiaan on työtilanne mennyt ja kuka yleensä enää saa töitä.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Tervetuloa todellisuuteen.
Ihme, että kannustivat työvoimatoimistossa sinua hakemiseen, luulisi, että siellä tiedetään paremmin.
Olen tosiaan pahoillani puolestasi,tiedän mitä tuollainen on.
On tosi kamalaa käydä tyrkyttämässä itseään ja varsinkin jos saa ilkeitä vastauksia.
Työnantajatkin varmaan jo ihan kyllästyneet näihin jotka hakevat harjoittelupaikkaa.
Itse pelkäänkin jo koska laitetaan taas tyrkky olemattomaan kurssitukseen jossa pitään olla vaaditut kuusi karmeaa viikkoa harjoittelussa.
Tai tietty riippuu paikasta.
Työkkärin tädeillä on selkäytimessä samat lauseet,että mene hakemaan harjoittelupaikkaa.
Jos et saa niin olet nolla.
:D:D
Kyllä sinä löydät vielä sellaisen työn, mikä on sulle hyvä. Nuo työpaikat ei ollu sulle tarkoitettu. Varmasti löytyy, usko nyt vaan. Jokin kiva kurssi esim. liikealalta näin ennen joulua usein alkaakin niitä myyjän kursseja.
Mieti,mieti voi olla jokin erikoismyyjän paikka vielä sinun. Ehkä jonkin kiinnostuksesi pohjalta jota et ollut vielä' ajatellutkaan.
Jos sulla on ajokortti, niin menes koittaan vielä autoliikkeetkin. Puhumisen harjoitusta kun olet nyt saanut viimepäivinä, niin siitä vaan lisää. Yritä jotain aivan uutta. Nyt kun sulla on hakemisen kokemusta, niin voi vaikka mitä vielä kehittyä
ällöttävä ihminen. Mene itse!
Oletko työkkärin virkailija, kun noin katteettomasti kirjoitat?
Pettymystä ja masennusta. Olisi hyvä päästä noista synkistä ajatuksista ihan ensimmäiseksi.
3 kk:tta 500 päivästä jäljellä, ja vihdoin heräät hakemaan töitä. Tuollaisille yhteiskunnan pummeille ei tarvitsisi maksaa mitään työmarkkinatukia tuon ansiosidonnaisen loppumisen jälkeen. Tunnen monta muutakin, jotka heräävät vasta sitten, kun liiton päivät alkaa olla lopuillaan.
Onhan tuo ihminen jonkinlaisen pätkän työtä tehnyt,koska ansiosidonnaisellekkin on päässyt.Kirjoitti olevansa 28v., kyllä siihen ikään on ehtinyt olla vaikka vuosikausia töissä.Itse olin tuossa iässä ollut vaikituisessa työssä 7v ja sitä ennen 3 vuoden mittaista työsuhdetta.
Kun työt loppuu ja pääsee ansiosidonnaiselle, eiköpähän ole oikeus hetken vaikka huilata, ansiosidonnainen on omalla työllä ansaittu ja ottaahan ihmiset vuorottelu ym.vapaita.Kuka perkele, sitä välttämättä jaksaa kehdosta hautaan ilman pidempää lomaa? Riippuu tietysti työstäkin,kuinka rasittavaksi se pitkässä juoksussa koituu.
Viestin kirjoittaja on kylläkin niin nuori, että on varmasti potentiaalinen työnhakija.Meneppäs jollekkin kurssille, siis hae-säästelet ansiosidonnaista tuloasi.Kurssin ajalta saat ansiosidonnaisen suuruista päivärahaa.Eipä tarvia kituutella työmarkkinatuella.
Liitto ei maksa mitään, vaan ansioon suhteutettua päivärahaa saa työttömyyskassasta, mikäli annetut ehdot toteutuvat.
Kuvittelisi asian olevan yleisessä tiedossa, varsinkin siellä parempiosaisten osastolla...
työvoimapula -aikana löytyvän töitä terveelle 28- vuotiaalle. Melkein voisi kuvitella työnantajien tappelevan sinun panoksestasi talouskasvun eteen.
Niin, näin huutavan palkanmaksajapulan aikana ei kysyntää ole muulle työvoimalle kuin ilmaiselle sellaiselle.
Niin, tai sitten työvoimalle, jolle pitää maksaa palkkaa alle 1.000 euroa kuussa ja jolle saa yhteiskunnan tukia vähintään sen 1.000 euroa kuussa.
Ällistyttävää kyllä, aina edes ilmaista työvoimaa ei haluta palkata, kun siihen ei ole olemassa työnantajaan kohdennettuja "kannustimia".
Asia on just noin, työn saa pitää tasan niin kauan kuin työnantaja saa palkkasi verran tukea. Kun tukimahdollisuus on loppuun käytetty, kukaan ei enää ole valmis palkkaa maksamaan =/
Kaksi vuotta tein töitä tukirahoilla ja kun palkan tukeminen loppui, loppui myös tyonteon mahdollisuus kuin seinään.
Joo, tosiaan, työttömien vikahan tämä on ihan kokonaan =/
28-vuotias terve nainen. Oikeille työmarkkinoille ei ole ollut kysyntää koskaan, toki ilmaista työtä olisi saanut tehdä niska limassa. Toki olen tehnytkin erilaisten (opiskeluihin liittyvien) työharjoitteluiden ja yhdistelmätukitöiden muodossa.
Ei tässä yhteiskunnassa naisten työmahdollisuudet ole kovin häävejä ilman suhteita. Totuus on se, että suhteeton nainen ei ole koskaan/ missään iässä sopiva työmarkkinoille =/
Olen kyllä ollut luulossa, että 28-vuotias on kova sana työmarkkinoilla, toisin kuin vaikka itse, 40-riman ylittäneenä. Tein kohtalokkaan virheen(??) kun ostimme talon jokunen vuosi sitten ja niin kaukaa, että irtisanouduin ja kuvittelin pääseväni työhön kuin työhön uudella paikkakunnalla...toisin kävi, kyllä on alkanut tuntua, että mummonraakkina pitävät...vaikka kuinka on "hyvä työ/koulutusprofiili" niin eipä irtoa paikkoja.
Sähköiset hakemukset on huono juttu, niistä ei vältämättä nähdä hyvää/huonoa hakijaa.Karsitaan pelkän kirjallisen lahjakkuuden perusteella haastateltavat. Oma alani on kuitenkin sellainen, että paikkojakaan ei ole montaakaan tarjolla, tällä hetkellä koko suomessa vain muutama julkisessa haussa.
"vaikka kuinka on "hyvä työ/koulutusprofiili" niin eipä irtoa paikkoja."
Sama pätee oivallisesti myös alle 30-v. naisiin sekä yli 50-v. naisiin.
Meissä alle 30-v. naisissa on paljon riskejä... Perustetaan perhettä, ollaan lasten sairastelujen takia pois työstä tms.
Ja ne naiset, jotka suhteilla sattuvat työtä saamaan, todistavat vain nuo työnantajien pelot oikeiksi. Samantien kun vakipaikka jostain irtoaa, ollaan maha pystyssä siirtymässä äitiyslomalle =/
Edelleen, kiinnitä huomio kirjoituksissä nyt siihen, että tässä puhutaan naisista eikä miehistä. Kyllä suurelle osalle nuorista miehistä työtä löytyy, naisilla ei vain ole samat mahdollisuudet työnsaantia ajatellen.
En ole omassa havainnontipiirissäni huomannut, että naiset työllistyisivät miehiä huonommin.Itseasiassa jokainen lähipiirin nuori, vasta kirjoitanutkin-ovat työllistyneet omin avuin, suhteitta.Ovat tosin vaihtaneet paikkakuntaa päästäkseen töihin.
Mutta totta tuokin, suhteilla päässeet jäävät usein äikkärille aika pian työn alettua, omakohtainen lähihuomio tämäkin.
Riippuu nuo sukupuolipalkkaukset vähän työnantajastakin.Omassa paikassanikin alettiin äityslomalaisten tilalle palkata miehiä, jotka sittemin jäivät taloon...
Havainnointipiireistä. Minun havainnointipiireissä nuoret naiset ovat saaneet työtä vain suhteilla jos niitä ei ole, ei ole työtäkään =/
Ihan turhaa vastakkainasettelua naisten kesken verrata, missä iässä työtä saa.
Naiset työllistyvät huonommin kuin miehet ja ilman suhteita työllistyvät tosi huonosti.
Eipä sitä paikkakuntaakaan vaihdeta ennenkuin on työ saatu sieltä jostain muualta. Jos luulet, etten muualta ole hakenut, olet väärässä luuloinesi.
En kommentoinut tarkoittaen tönkiä sinun tekemisiäsi mitenkään, en edes oleta että ihmisten pitäisi muuttaa kotikonnuiltaan.Tutut nuoret on siitä hyvässä asemassa olleet muuttaessaan,että asuinpaikasta ei ole ollut huolta koska meitä sukulaisia on "pilvin pimein" tarjoamassa majapaikkaa, jos tarvis. Kaikilla ei onnistu yhtä helposti, tiedän sen.
"Ihan turhaa vastakkainasettelua naisten kesken verrata, missä iässä työtä saa. " Oma näkemykseni on erilainen.
"Naiset työllistyvät huonommin kuin miehet ja ilman suhteita työllistyvät tosi huonosti. " Tässäkin omakohtainen kokemus kertoo toista.
Onnea vaan työnhakuusi ja elämääsi, en tullut tänne moittimaan sinua, enkä ketään muutakaan.Mielipiteitä/näkemyksiä on yhtä montakuin kertojaakin.
Todella ikävää, rttä tunnet itsesi hyväksikäytyksi. Työllistämistukityö ovat juuri niitä, et pilkästään tunne olleesi hyväksikäytetty, vaan se pitää varmasti paikkaansa.
Yritä kääntää asia jotenkin positiiviseksi, toivon että opit jotain. Älä koskaan enää suostu hyväksikäytetyksi.
Ainakaan työkkärin mielestä en oppinut yhtään mitään (vaikka tein ko. työtä 2 vuotta ja hankin siinä sivussa alan täsmäkoulutuksen). Työkkärin tätin kommentti työllistymiseen oli se, että mene työelämävalmennukseen ko. hommiin =)
Huvittavaa jutussa on se, että ala työllistää meilläpäin vain pitkäaikaistyöttömiä mielellään ensimmäisen vuoden tuella.
Totesin tädin ehdotukseen kuivasti, että ammattilaisen panosta ei ilmaiseksi saa =/
Tais olla se ip-juttu. Olen muistaakseni puhunut sun kanssa ennenkin siitä. Silloin oli kysymys sellaisesta kuin alkoholi a ip.
No, minä pääsin pois siitä läävästä siten, että pääsi s-loman sijaiseksi srk.lle. Saan tehdä laadukasta työtä ja olen normaalisti palkattuna. Tunnen itseni nyt monen vuoden jälkeen arvostetuksi ja työ on ihanaa ammattilaisten kanssa tehtynä.
Pidän päivä- ja perhekerhoja.
Nyttemmin se alkoholisoitunut vakipalkattu on päässyt lafkan ip-toiminnasta vastaavaksi henkilöksi! Tuossa ip- toiminnassa ei ole mitään väliä millään muulla kuin suhteilla =/
Itsekin yritin päästä seurakunnankerhoon työhön (useita kertoja soitin samalle ihmiselle ja lopulta melkein rukoilin antamaan työtä). Mutta kun nekin paikat suhteilla jaetaan (=palkataan se joka halutaan palkata) niin jäin siinäkin rannalle ruikuttamaan.
No, aikaa kun tarpeeksi kuluu, niin tukikelpoisuus on taas taattu asia.
Olen tosin jo päättänyt, että ihan eri toimijalle yritän tukityöhön päästä. Ei sitä yhtä puljua rikastuteta sentään joka kerta.
Tässä srk.ssa on iäkkäitä työntekijöitä aika monta (kuusi) ja harkitsevat vuorotteluv. osa-aika lisiä ja osa-aika eläkkeitä, joten osa-aikaista on mulle toiveita jatkossakin.
Tosi on että otetaan tuttuja, kun halutaan luotettu. Olin muutama vuosi sitten työllistettynä, ja siksi luottavat minuun kun on tunnettu useiden vuosien ajan, vaikka olinkin välillä siinä "lafkassa".
Älä masennu, sinä itse tiedät, mikä sinä olet. Oletko harkinnut yksityistä perhepäivähoitajaa? Itse pyrin sellaiseksi, jos tämä loppuis. Isät ja äidit palstalla kertoivat että palkkaa voi pyytää 10euroa kolmesta lapsesta verokirjalla. Jotkut äidit suosii yksityistä kun saavat kodinhoitotukea. Sanoivat, että puolipäivä työstäkin voi pyytää 500e.
Itse ajattelisin että vain ehkä kaksi muksua ja koko päivätyö.
Ärsyttääkin, että itse tietää olevansa kunnollinen, tunnollinen ja luotettava työntekijä, mutta ei pysty mahdollista työnantajaa siitä mitenkään vakuuttamaan.
Totuus kuitenkin on se, että niitä ohjaajapaikkoja seurakunnalla on ihan muutama täytettäväksi ja niihin varmasti löytyy tuttu jo omasta takaa =/
En ole koskaan perhepäivähoitoa ajatellut, en tunne kriteereitä miten hoitolapsia saa... Toki se koulutus, jonka työn ohessa hankin on varmasti pätevöittänyt myös perhepäivähoitajan hommiin. Tosin, meillä on kolme kissaa, joten se saattais rajoittaa jollain muotoa tuota hoitolasten saantia.
Yksityinen perhepäivähoitaja menee useimmiten lasten kotiin. Sen puolesta ihan kiva, kun lähdet töihin ja tulet töistä kotiin on se lastenhoito arvostetumman tuntoista itsestä, ja muistakin. Tyttäreni toimi yksityisenä perhepäivähoitajana lasten kodisssa kaksi vuotta. Hän oli erittäin tyytyväinen.
Siinä perheessä kävi myöskin viikkosiivooja, joten työ oli pelkästään lasten hoitoa. Ruokakin oli useinmiten valmista ja vain lämmittämistä. Yksi muksu kävi srk.n kerhossa ja kaksi oli alle kolme v ja työ oli päivätyö 8t. Perhe oli oikein mukava, mutta muutti pois paikkakunnalta. Aina ei tietysti käy niin hyvää tuuria. Työpaikka oli työkkärin kautta.
Itse muistelin perhepäivähoidon hoituvan juuri niinpäin, että lapset tulevat perhepäivähoitajan kotiin hoidettaviksi.
Lapsuudesta muistan, että meillä kotona kävi noita hoitolapsia ja koulukaverin äiti hoisi myös vieraiden lapsia omassa kotonaan.
Toki systeemi onkin parempi, jos hoitaja menee lapsen/lasten kotiin hoidon suorittamaan. Toki puolensa on myös siinä, että tekee työtä kotoa käsin, silloin lapsia voi olla yhtäaikaa hoidossa useasta eri perheestä.
Oikeasti tuota vois ihan harkita yhtenä vaihtoehtona.
Ensisijainen vaihtoehto mulla nyt on se, että toiseen ammattiini (ravintola-ala) pääsis jollekin yrittäjälle ensin palkkatukisetelillä töihin ja ehkä sen jälkeen sais myös kunnon hommia alalta. Lähinnä ruokaravintoloita ajattelen potentiaalisena vaihtoehtona.
Se kuulostaa hyvältä idealta. Käytä vaan hyväksesi saamasi tiedot ja taidot ja pistä vaan kaikki oppi eteenpäin mitä sieltä "lafkasta" sait, hygieniapassia myöten.
Itse olen myös saanut käyttää hyödykseni "lafkasta" saamaa koulutusta mm. leikki/liikunta ohjaustuokioihin ja askartelumalleja oli todella kahdessa vuodessa kertynyt runsaasti ja niitäkin voin hyödyntää. Että hyötyä oli siitä "lafkasta" sittenkin. Minulle se "lafka" taisi ollakin oikea hyppylauta. Tässä iässä, yli 50v. kun se hyppy parempaan on niin harvinaista.
Toivon ja uskon todella, että sullekin löytyy vielä mukava työpaikka.
Mullekin on joskus neuvottu (ei työkkärissä) että pitäisi mennä suoraan kyselemään töitä esim. liikkeisiin, mutta kun olen kaupan alalla ollut, niin tiedän, että siellä esimiehet ovat kiireisiä, eivätkä välttis pidä siitä, että heitä ennalta-arvaamatta häiritään. Sama pätee monella muullakin alalla, ihmiset ovat todella kiireisiä, ja tapaamiset onnistuvat vain tarkoin sovittuina aikoina.
Lisäksi työn saanti on kiinni myös tuurista, kauppoihin on aina tyrkyllä valtavasti esim. opiskelijoita, ja hakemuksia on joka esimiehellä paksut niput varastossa.
Yksi keino saada työtä olisi ottaa yhteyttä vuokrafirmaan. Kaikki ne eivät ole yhtä perseestä, ja jos firma on perseestä, vaihda toiseen. Lisäksi voisit samalla kysellä, onko tarjolla jotain muita töitä kuin omaa alaasi, aivan keskisuurella paikkakunnalla on yllättävän paljon työtä tarjolla, kun tietää vain oikeat kanavat. Minä kyllästyin palvelualoihin, ja sain aivan toisenlaista työtä. Kannattaa ainakin kokeilla, ja miettiä erilaisia vaihtoehtoja, myös opiskelua jollekin muulle alalle, jos oman alan näkymät ovat heikot.
Missään nimessä ei pidä lannistua, tuollaisia paskakokemuksia on kaikilla, mutta niitä ei pidä jäädä itkemään. Jos sinua on kohdeltu tylysti, ei se ole sinun häpeäsi, vaan niiden tollojen, jotka tuolla tavalla käyttäytyvät. Toivotan parempaa tuuria jatkossa ja kyllä uskonkin, että sinulle löytyy työtä, kun sitä haluat tehdä. :)
Ei työhaulla kannata silti tappaa itseään. Työvoimatoimiston virkailijoilla ei ole mitään käsitystä siitä, mitä on olla työtön ja millaista on hakea työtä. Tuo neuvo mennä ovelta ovelle, on pahin mahdollinen neuvo työttömälle. Siinä poltat itsesi loppuun, masennut ja lopuksi olet niin huonossa kunnossa itsesyytösten kanssa, että ei ole mitään asiaa päästä sillä naamalla töihin.
Neuvo:ota rauhallisesti. Jos tiput kelan rahalle, niin menet ja haet sosiaalitoimistosta toimeentulotukea jos mahdollista,mutta se on raskasta,joten tarvit voimia.
Ennen tätä:Mieti,haluaisitko opiskella, ja kun haet töitä, niin käytä verkostojasi ja etsi netistä, mutta älä juokse pitkin kaupunkia.
Itse löysin tosi huonopalkkaista osa-aikaista työtä, itsellä on kaksi ammattia,joten helppoa se ei ole. Voimia sinulle ja älä syyllistä itseäsi. Löydät varmasti töitä, mutta aikaa voi mennä, joten voimia tarvitaan, periksi ei saa antaa.