Seurustelen jo 10 kuukautta yhden tosi ihanan miehen kanssa. Kolme kuukautta sitten mussa painautui joku nappi sydämessä että olin kaikille naisille mustasukkainen. Jopa Hennesin julisteille tai FHM kalentereille missä naisilla kuitenkin vaatteet vielä päällä on enkä pystynyt edes katsomaan rakkaani kanssa MTV:tä kun mieheni sanoi kuinka kauniita jotkut laulajat ovat ja sitten aloin inhoamaan itseäni. Ajattelin itseni hirveän rumaksi ja läskiksi ja tyhmäksi naiseksi.
Uskalsin vasta kuukauden tuon alkaneen kertoa tuntesitani miehelle. Hän otti kaikki julisteet pois seiniltä ja käänsi kalenterin toisinpäin. Ja hän sanoi minulle kuinka kaunis olen ja kaikki mitä se haluaa. Ja tiedän että olen miesten seurassa suosittu ja mieheni on ylpeä minusta.
Nyt siitä on jo aikaa ja käänsin kalenterin taas oikein päin enkä ole enään mustasukkainen mutta silti inhoan omaa ulkonäköäni ja muistan mitä mieheni minulle silloin sanoi muista naisista enkä ole niitä sanoja unohtanut.
Voisin olla onnellinen että minulla on tuollainen mies joka haluaa että minä olen onnellinen ja tekee kaikkensa onneni eteen mutta silloin kun mieheni on pois alan ajatteleman kaikkea tyhmää.
Nään painajaisia että hän pettäisi minua, mutta nään myös unia missä minä petän häntä.
Katson yksin MTV:etä ja vertaan itseäni J.lo, Avril Lavin, Shakiraan ja muihin naisiin.
Ja sit taas alan epäilemään että voiko mieheni minua todella rakastaa tälläisena kuin olen.
Haluaisin testata miestäni mitä hän vastaa naiselle joka näyttää kiinostusta häntä kohtaan ehkä mailin kautta mutta se todistaisi että en luota häneen. Mutta miksi en voisi luottaa häneen?! Hän ei ole ikinä pettänyt minua, ei katso toisten naisten perään eikä mitään muutakaan. Mite saan luottamusta häntä kohtaan. mitä hän tekee väärin että luulen että en voi luottaa? Ja miten saan itseni taas rakastamaan itseäni?
Uskalsin vasta kuukauden tuon alkaneen kertoa tuntesitani miehelle. Hän otti kaikki julisteet pois seiniltä ja käänsi kalenterin toisinpäin. Ja hän sanoi minulle kuinka kaunis olen ja kaikki mitä se haluaa. Ja tiedän että olen miesten seurassa suosittu ja mieheni on ylpeä minusta.
Nyt siitä on jo aikaa ja käänsin kalenterin taas oikein päin enkä ole enään mustasukkainen mutta silti inhoan omaa ulkonäköäni ja muistan mitä mieheni minulle silloin sanoi muista naisista enkä ole niitä sanoja unohtanut.
Voisin olla onnellinen että minulla on tuollainen mies joka haluaa että minä olen onnellinen ja tekee kaikkensa onneni eteen mutta silloin kun mieheni on pois alan ajatteleman kaikkea tyhmää.
Nään painajaisia että hän pettäisi minua, mutta nään myös unia missä minä petän häntä.
Katson yksin MTV:etä ja vertaan itseäni J.lo, Avril Lavin, Shakiraan ja muihin naisiin.
Ja sit taas alan epäilemään että voiko mieheni minua todella rakastaa tälläisena kuin olen.
Haluaisin testata miestäni mitä hän vastaa naiselle joka näyttää kiinostusta häntä kohtaan ehkä mailin kautta mutta se todistaisi että en luota häneen. Mutta miksi en voisi luottaa häneen?! Hän ei ole ikinä pettänyt minua, ei katso toisten naisten perään eikä mitään muutakaan. Mite saan luottamusta häntä kohtaan. mitä hän tekee väärin että luulen että en voi luottaa? Ja miten saan itseni taas rakastamaan itseäni?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mulla oli kanssa samanlaisia fiiliksiä joskus aika paljonkin.
Nyt tilanne on rauhottunu, kun ollaan oltu pidemmän aikaa yhdessä.
Oma mustasukkaisuuteni johtui täysin siitä, että oma itsetuntoni oli aivan pohjalla.
Se stressasi suhdettamme todella paljon, mutta onneksi ajan kanssa pääsin eroon pahimmasta.
Mitään aihetta mustikseen ei ollut, jostain se vain tuli.
Mieheni ei edes ole seurustelumme aikana käynyt baarissa. Nyt viikonloppuna hän lähtee saunailtaan.
Sain tosin melkein tuputtaa sitäkin hänelle. koska hän viihtyy kotona.
Luotan häneen nyt täysin. Niinhän se on, että turhaan epäillään kaikenlaista pahaa.
Jos jotain sattuu, ei auta vaikka kuinka olisi etukäteen miettinyt pettääks se vai ei.
Sattuu se silti. Mutta yritä päästä eroon mustasukkaisuudestasi,
se jo mikä kuluttaa suhteen loppuun.
Ja jos toista aina epäilee, saattaa se pahin toteutua ja joku muu ottaa sun paikkasi.
Tsemppiä sinulle. Kaikesta selviää puhumalla.
Suomalainen mies ei puhu eikä pussaa. Mutta jos se rakastaa niin se rakastaa täysillä.
Meillä oli perjantaina aika kriisi tilanne kun luokkaannuin leffassa kun se lupautui menemään mun kaverin kanssa ja muitten kamujenkaa elokuviin leffaan mihin minä en halua. En luota siihen mun kaveriin ollenkaan kun sen pitää aina yrittää näyttää mulle että sekin saa ne mun miehet! No olin sit koko illaan hiljaa kunnes aloin itkeen kun me oltin kaksin. Me tultiin mun luo ja se jäi yöks tänne. Sekin jo itki kun se ei ymmärrä miks mä siihen niin vähän luotan. Ja se selitti että sillä ei ole aikomustakaan mennä sen mun kamunkaa leffaan mutta sen oli vaan silloin pakko sanoa että tottakai. Jos se ois kieltäytynyt niin sit mun kaverit ajattelis että se ei tykkää niistä ja plaa. Ja se kysy mua mukaan mutta olin niin kylmästi vaan kieltäytynyt ja se sano että jos rakastaa niin menee mukaan leffaan vaikka ei siitä tykkäiskään ja että olin asettanut sen tyhmään tilaan mun kavereitten vieressä. Ja eilen me jatkettiin keskustelua ja kummatkin itki kun ei haluta menettää toisiamme. Ja sit me sovittiin riita ja sovittiin että kummatkin lopetetaan se mustasukkaisuus ja mun pitää heti sanoajos mun mieltä joku painaa enkä saa alkaa hiljaiseksi. Mulla on huono tapa murjottaa vaan ja ei näyttää mitään huomiota sitä kohtaan.
mutta ehkä se nyt tästä. kiitos että jaksat kuunnella!
olen seurustellut kultani kanssa kohta puolitoista vuotta. alusta alkaen olen ollut omasta mielestäni tajuttoman mustis, kultani taas sanoo ettei se ole niin pahaa kuin mitä tunnen sen olevan.
Joskus tahtoisin eroon mustasukkaisuudesta..
Joskus taas.. olen ehkä jopa hieman iloinen että olen niin mustis.. joskus se jopa naurattaa..
asiat joista olen mustasukkainen ovat ehdottomasti EXÄT ja HEIDÄN SUKU!
joka tuntuu vainoavan minua ja kultaani koko ajan..
No.. Kyllä tämä tästä..
Niin olen seurustellut 10kk ja kauheen mustasukkanen ja saan sellasia ihme puuskia et alan itkeen ja haukkuu kuinka huono olen ja tunnen itseni ihan huonoksi ja pitäisi antaa olla suhteen sen takia että tulen mustasukkaiseksi kaikesta.. jopa hänen kavereistaan, ja ex:istä kertokaa mulle miten tästä pääsee eroon?!? en jaksa enää miettiä iltojani yksin (asutaan 200km päässä toisistamme viellä toistaiseksi)että mitäköhän nyt kun puhelin ei vastaa vaikka äsken se vielä oli päällä.. aina kun ollaan yhdessä varsinkin alkuaikana oli hankalaa jos hän meni juttelemaan toiselle tytölle tai naispuoliselle ystävälleen jotain, en halua rajoittaa hänen elämäänsä enkä tiedä myöskään enään sovinko hänelle koska hän ei tunnu ottavan tätä asiaa tosissaan eikä kuuntele minua aina, tulee tyhjiä lupauksia ja ilmoituksia ettei hän pääsekkään minun luokseni vaikka on luvannut. Ehkä joku ymmärtääkin mistä johtuu mustasukkaisuus tässä on myös luottamus pulaa, hän luottaa minuun minä en häneen 100% ollaan koitettu puhua tästä eikä haluttaisi pitää mitään taukoja/eroja kummankaan puolelta koska tiedän että hän rakastaa minua, silti tämä vanne alkaa painaa pään sisällä.
Myös se että jos tulen esim: baarissa mustasukkaiseksi alan huutamaan ja hysteröimän kauheasti saan paniikkohtauksia mustasukkaisuuden takia, epävarmuuden. auttais jo joku :I
Minäkin alan useasti itkemään ja pidän itseäni niin kauhean rumana ja tyhmänä.
Onneksi rakkaallani ei ole muita tyttöjä kavereina, paitsi meidän yhteisiä kavereita.
Ja miks mä annan aina itselleni luvan flirttailla jonkun miehen kanssa mutta jos hän edes vähän kattoo tai jotain niin mä jo höyryän sisältäpäin ja purskahdan itkuun. Ja sit me itketään kummatkin kun hän ei tykkää kun en luota häneen ja kun ajattelen kaikkea tuollaista 'tyhmää ja paskaa'! Sano miehellesi aina suoraan jos olet mustasukkainen ja käske hänen ottamaan sinut mukaan jutteleen hänen tyttö- kavereitten kanssa.
Yritä luottaa. Niin minäkin yritän.
Olen seurustellut kohta 2 vuotta tyttöystäväni kanssa ja minua riivaa jatkuvasti mustasukkaisuus..Se että hän katsoo muita, ei osoita minulle huomiota yms. Mitään syytä mustasukkaisuuteen hän ei ole antanut. Olen huomannut, että kehitän päässäni aivan uskomattomia asioita ja mitä enemmän mietin sitä pahemmaksi se muuttuu.. Siitä on tosi vaikea päästä eroon, mutta muista aina että ne on sun omia ajatuksia eikä niillä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Mutta se ei ole niin helppoa kun poikakaverini huomaa jos olen mustasukkainen.
Mustasukkaisuus sattuu mun sydämeen ja olen sitten surullinen ja sen hän huomaa.
Mutta miksi edes olen mustasukkainen jos ei ole edes syytä? Onko se pelkoa että menettää toisen.
En halua edes lähteä kavereitteni kanssa illalla mihkään kun ajattelen että poikaystäväni katsoo että kuinka ihania ja kauniita mun kaverit ovat.
... ettei sinussa vain eläisi itsessä se vapaudenkaipuu? Siis tiedostamattomana?!
.. olen kokenut tasan saman. Huomasin ikäännyttyäni että minussa elää itsessä suuri vapaudenkaipuu jota en nuorempana edes itselle kehdannut myöntää. Kannattaa tiedostaa tämä ajoissa ettei turhaan syyttele/vahtaa miestä kun itse asiassa syy on omassa itsessä. Päästä omat fantasiat valloilleen mutta pidä ne vain fantasioina. Niitähän voi toteuttaa sen oman kullan kanssa.
Mustasukkaisuus loppui minulla näin kun tämän oivalsin(ei se yhtäkkiä loppunut, mutta vähitellen, kun aloin ajatella asioita )