Kerronpa erään tositarinan elävästä elämästä, nimittäin minun elämästä.
Kävin eräänä päivänä uimahallissa, ensin salille ja sieltä uimaan. Nooh, tämä kaunis neiti istuu altaan reunassa juuri menossa altaaseen, kun minä tulen miesten puolelta, hän katsoo minua ja minä häntä, huomasin heti hänen kauniit silmät ja miten katsoimme toisiamme sen hetken.
Hän lähtee uimaan omalla radalla ja minä toisella, kuitenkin välissämme on yksi rata. Hän ui pienen matkan ja vaihtaa rataa minun radan viereeni. Katsomme toisiamme silmiin ainakun kohtaamme vastakkain radoilla. Tosin hän ei huomaa minun silmiäni, koska joudun käyttämään uimalaseja, ja niistä ei näy ulkopuolelta sisälle.
Kun kohtaamme hän tulee aivan radan reunaan ja minäkin uin aivan oman ratani reunassa, ikäänkuin hän yrittäisi "vahingossa" osua minuun uidessaan, minä huomaan aikeen ja tietysti (=lue refleksinä) väistän, jolloin hän ei osu ja kosketuksemme ei kohtaa, OLENPA TYHMÄ! sanon itselleni, heti tämän kohtauksen jälkeen tämä neito poistuu hallista ja sen jälkeen en ole häntä nähnyt, olisipa ollut rohkeutta mennä heti juttelemaan, mutta kun ei ole, ehkä minut on tehty ns. ikisinkuksi. Kumpa vielä kohtaisimme, itseni olen manannut asiasta monta kertaa.
Kiitos että sain purkautua.
Kävin eräänä päivänä uimahallissa, ensin salille ja sieltä uimaan. Nooh, tämä kaunis neiti istuu altaan reunassa juuri menossa altaaseen, kun minä tulen miesten puolelta, hän katsoo minua ja minä häntä, huomasin heti hänen kauniit silmät ja miten katsoimme toisiamme sen hetken.
Hän lähtee uimaan omalla radalla ja minä toisella, kuitenkin välissämme on yksi rata. Hän ui pienen matkan ja vaihtaa rataa minun radan viereeni. Katsomme toisiamme silmiin ainakun kohtaamme vastakkain radoilla. Tosin hän ei huomaa minun silmiäni, koska joudun käyttämään uimalaseja, ja niistä ei näy ulkopuolelta sisälle.
Kun kohtaamme hän tulee aivan radan reunaan ja minäkin uin aivan oman ratani reunassa, ikäänkuin hän yrittäisi "vahingossa" osua minuun uidessaan, minä huomaan aikeen ja tietysti (=lue refleksinä) väistän, jolloin hän ei osu ja kosketuksemme ei kohtaa, OLENPA TYHMÄ! sanon itselleni, heti tämän kohtauksen jälkeen tämä neito poistuu hallista ja sen jälkeen en ole häntä nähnyt, olisipa ollut rohkeutta mennä heti juttelemaan, mutta kun ei ole, ehkä minut on tehty ns. ikisinkuksi. Kumpa vielä kohtaisimme, itseni olen manannut asiasta monta kertaa.
Kiitos että sain purkautua.
Vastaukset 6
Vanhimmat
No voi että! Kuin kaksi delfiiniä! :D Ehkäpä näet hänet vielä samassa uimahallissa joskus. Rupea käymään siellä ahkerasti. Tilanne oli ehkä liian nopea, ei mikään hyvä suhde liian nopeasti ala. Täysin normaalia et alussa hieman katsellaan toisiaan ja tällei. Silloin saa aikaa miettiä jotain järkevääkin, et hei maailmassa on muitaki ihmisiä esim. Ota ilo elämästä irti! (ei tarkoita irtoseksin harrastamista tai liian nopeiden päätösten tekoa muutenkaan) :)
Voi olla noin, tai sitten vain kuvittelit liikoja tilanteesta,
eikä nainen ollut mitenkään erikoisen kiinnostunut sinusta,
eikä jutusta olisi mitään romanssia kehkeytynyt.
Turha tuollaista "mitä jos" -tilannetta on pitkäksi aikaa
jäädä vatvomaan.
Tuskin se nainenkaan sinua ainakaan enää miettii.
Seuraavalla kerralla sitten yrität toimia rohkeammin.
olen kyllä samaa mieltä sinun kanssa, aivan turhaa jossitella. On hyvin paljon mahdollista että tämä tyttö ei ollut ollenkaan kiinnostunut.
...aika epätodennäköistä että nainen olis tahallaan yrittänyt kähmiä sua siellä altaassa.
"Kiitos että sain purkautua."
No hyvä ettet purkautunut sinne uima-altaaseen kiimassasi...siinä olisi ollut kaikilla ihmettelemistä...
ahahahahhha, repesin, hyvä läppä, kerro lisää.