Lada 2105 Turbo

Mitsun mies

Moi!

Lueskelin vanhoja VM:iä (muistaakseni vuoden 86
tai 87 numero), ja silmääni pisti artikkeli
eräästä Konelan projekstista, jossa 2105:een 1300
koneeseen laitettiin jälkiasennusturbo, ja
muistaakseni sisustuksen laatua paranneltiin ja
iskarit vaihdettiin jäykempiin. Ja alut taisivat
kuulua myös vakiovarusteisiin...
Nyt kiinnostaisi tietää, onko kellään tämän
palstan lukijoista mitään kokemuksia noista
vehkeistä (kuinka monta Ladaa konela ahtoi?),
miten tekniikka on kestänyt turbon ja missä
tasossa hinnat liikkuvat nykypäivinä?
Kirjoitelkaa kokemuksistanne...

20

6001

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • suihku

      Ei nyt ihan tosta mallista kokemusta ole.
      Turbolarppoja on tehty enemmänkin. Konelan
      kasaamia 1600SL turboja(2107 siis) tehtiin
      muistini mukaan jokunen kymmenen, olikohan
      parikymmentä. Oman kokemuksen perusteella auto
      oli muuten ihan vakio vehjes. Tekniikka kesti
      ilman murheita ainakin siihen reiluun 130t:een,
      jonka jälkeen en autoa ole nähnyt. Kyllähän
      larppojen tekniikka pääosin on vahvaa, että
      turbon rasitukset kestää. Ne on vaan ne muut
      paikat, jotka prakaa ensin tavallisissakin
      larpoissa.

      Tommosten jonkun verran ajettujen turbojen hinnat
      liikkuu 3-7tmk:n kieppeillä. Hyvistä joutuu
      maksamaan enemmän.

      • Iigor

        ....taisivat ne muutamia sellaisia rakennella.
        Muistan tuon artikkelin ja muistini mukaan
        toimittajat totesivat lopuksi, että
        ahdinasennuksen kokonaishinnalla saisi koneen
        viritettyä vapaastihengittävänäkin hyvillä
        palikoilla niin hyvään iskuun, että turbon
        asentaminen ko. autoon on lähinnä makuasia.
        KanttiLadan kone kun on peruskuosissaan niin
        matalaviritteinen, että se on siinä mielessä
        kuulemma oikea virivelhon toivemoottori ja
        ymmärtäähän sen, jos 1600 cc koneesta löytyy
        alunperin vain n.75 hv.


    • Turbo larssi

      Itselläni on lada 21013 vm.75 johon vuonna 88 on
      vaihdettu 2105:sen kone (1500) ja tekniikka.
      Samalla on asennettu IHI:n ahdin
      välijäähdyttimellä, rellun
      turbokaasari,tyristorisytytys yms..
      Eli sama sarja likimain jota konelakin asennutti
      autohiomolla omiin ladoihinsa.
      Alustaa tuli paranneltua jäykemmillä jousilla ja
      konin kaasuiskareilla yms..
      Mielestäni ainoa ja ehdottomasti oikea latukan
      piristämis konsti on moottorin ahtaminen, etenkin
      jos autoa käytetään arkiajossa.
      Perinteiset virityskonstit saa työntää pelto- ja
      jokkismiesten anukseen tms..

      Auto on pelittänyt erittäin hyvin nämä vuodet
      tähän saakka. Käytin autoa aina vuoteen 95
      jokapäiväisessä arkiajossa. Viimeiset 6v. auto on
      ollut kunniakkaasti "eläkkeelä", eli kesä- ja
      harrasteautona.

      Käyttökokemuksena sanoisin ahtamisen olevan ainut
      oikea ratkaisu latukan piristämiseen.
      Normaaliajossa ahdin ei ole mukana vasta kun
      tehoa lisää tarvittaessa eli moottori ei rasitu
      läheskään niin paljon kuin perinteisesti viilattu.
      Ahdin lisää todella paljon latukkaan vääntöä aina
      alakierrosilta lähtien joten ajaminen on aivan
      eri luokkaa kuin perus larssissa.
      Polttoaineen kulutus nousi n. 1,0l/100km
      verrattuna aikaisemman 1300 moottorin
      kulutukseen.Tietenkin ajotavasta riippuen eli
      kuinka tulee gummia poltettua saa kulutuksen
      nousemaan pilviin.

      Latukan tekniika ja moottori on kestänyt todella
      hienosti. Moottoria ei ole tarvinnut aukaista
      kertaakaan näiden 13v. aikana. Ainut joka ei ole
      meinannut kestää mukana on jaappanin pojan ahdin.
      Ahtimen akselitiivisteet on joutunut parikertaa
      jo vaihtamaan.

      Suorituskykyä ei ole tullut ikinä sen kummemmin
      mittailtua mutta pers tuntumalta potkua tuntuu
      löytyvän aivan isompien autojen tahtiin.
      Latukka lähtee satasen vauhdista vielä iloisesti
      vitosvaihteella kiihtymään.
      Huippuja ei ole ikinä uskaltanut kokeilla
      (johtuen latukan mahtavista ajo-ominaisuuksista)
      mutta auto tuntuu vielä kiihtyvän vaikka
      nopeusmittari on tapissa(180km/h).
      Liikennevaloista lähdettäessä on moni bemu, mese
      ja saabbi kuski saanut ihailla larssin perävaloja.

      Joo tulipa kehuttua nyt roppakaupalla mutta ei
      suotta. Latukka on helppo ja halpa virittää ja
      ennenkaikkiaan kestävä.

      • insinööri Sörsselssön

        "Normaaliajossa ahdin ei ole mukana vasta kun
        tehoa lisää tarvittaessa eli moottori ei rasitu
        läheskään niin paljon kuin perinteisesti
        viilattu."
        "Ahdin lisää todella paljon latukkaan vääntöä
        aina
        alakierrosilta lähtien"

        Niin että miten se nyt on? Tuleeko se ahdin
        mukaan alhaalta vai ei? Jos ei tule mukaan
        kunvasta kuormitettaessa niin silloinhan ei kai
        vääntö pitäisi muuttua alhaalta... Ladahan tuntuu
        olevan oikea ihme auto turbolla paranneltuna...
        Ei kärsi moottori kun ei tule turbo mukaan kuin
        tarvittaessa ja kuitenkin turbon tulee mukaan jo
        alhaalta... Tekniikan ihme sanon minä!!!


      • Turbo larssi
        insinööri Sörsselssön kirjoitti:

        "Normaaliajossa ahdin ei ole mukana vasta kun
        tehoa lisää tarvittaessa eli moottori ei rasitu
        läheskään niin paljon kuin perinteisesti
        viilattu."
        "Ahdin lisää todella paljon latukkaan vääntöä
        aina
        alakierrosilta lähtien"

        Niin että miten se nyt on? Tuleeko se ahdin
        mukaan alhaalta vai ei? Jos ei tule mukaan
        kunvasta kuormitettaessa niin silloinhan ei kai
        vääntö pitäisi muuttua alhaalta... Ladahan tuntuu
        olevan oikea ihme auto turbolla paranneltuna...
        Ei kärsi moottori kun ei tule turbo mukaan kuin
        tarvittaessa ja kuitenkin turbon tulee mukaan jo
        alhaalta... Tekniikan ihme sanon minä!!!

        Hyvä sörsselssön!
        Nyt varmaan pitäisi sopia mitä tarkoitetaan
        alakierroksilla??
        Onko ne heti tyhjäkäynnistä alkavat kierrokset
        vai esim. 1500-2000 rpm. joilla kuitenkin ajetaan
        esim. kaupunkinopeuksissa.
        Omassa larssissa ahdin lähtee mukaan n.1600 rpm
        kierroksilla konetta kuormitettaessa eli tuottaa
        ylipainetta. Nämä kierrokset ovat yleensä
        perinteisen viri-viri pellen
        tyhjäkäyntikierrokset.

        Jotta arvon sörsselssonin trasselit menisi aivan
        sekaisin uskallan väittää, että ahdettu moottori
        järkevästi käytettynä kestää paremmin ja on
        polttoainetaloudellisempi kuin perinteisesti
        viilattu. Ei tarvitse olla mikään ihme guru
        tajutakseen miten moottorin eliniän käy kun
        siihen on viilattu yli 1:11 puristussuhde joka on
        jatkuvasti päällä aina tyhjäkäynnistä lähtien.

        Okei tuli hieman oikaistua kun sanoin ettei ahdin
        ole mukana vasta kun tehoa tarvitaan. Arvasin,
        että joku sörsselssön takertuu asiaan siitä
        mitään tietämättä.
        Olisi pitänyt sanoa, että ahdin on mukana tasan
        niin paljon kuin painat tallaa lattiaan. Jos et
        vieläkään ymmärrä niin ole ymmärtämättä.

        Oman larssin vääntö todellakin parani kummasti
        alakierroksilta lähtien siis jopa tyhjäkäynnistä
        lähtien. Tähän vaikutti toisentyyppinen kaasutin
        kuin alkuperäinen horisko ja yli 1600rpm
        kierrosalueen väännön paranemiseen vaikutti
        ahdin.

        Ei larssi ole mikään ihmeauto ,kyllä senkin kone
        kärsii virityksestä, tätä en ole edes
        väittänytkään.
        Ahtamisessa pätee samat lainalaisuudet oli auto
        sitten Lada, Toyota, BMW tai mikä tahansa muu
        merkki.
        Herää kysymys onko ko. sörsselssonilla mitään
        kokemusta ahtamisesta ?????


      • Iigor
        Turbo larssi kirjoitti:

        Hyvä sörsselssön!
        Nyt varmaan pitäisi sopia mitä tarkoitetaan
        alakierroksilla??
        Onko ne heti tyhjäkäynnistä alkavat kierrokset
        vai esim. 1500-2000 rpm. joilla kuitenkin ajetaan
        esim. kaupunkinopeuksissa.
        Omassa larssissa ahdin lähtee mukaan n.1600 rpm
        kierroksilla konetta kuormitettaessa eli tuottaa
        ylipainetta. Nämä kierrokset ovat yleensä
        perinteisen viri-viri pellen
        tyhjäkäyntikierrokset.

        Jotta arvon sörsselssonin trasselit menisi aivan
        sekaisin uskallan väittää, että ahdettu moottori
        järkevästi käytettynä kestää paremmin ja on
        polttoainetaloudellisempi kuin perinteisesti
        viilattu. Ei tarvitse olla mikään ihme guru
        tajutakseen miten moottorin eliniän käy kun
        siihen on viilattu yli 1:11 puristussuhde joka on
        jatkuvasti päällä aina tyhjäkäynnistä lähtien.

        Okei tuli hieman oikaistua kun sanoin ettei ahdin
        ole mukana vasta kun tehoa tarvitaan. Arvasin,
        että joku sörsselssön takertuu asiaan siitä
        mitään tietämättä.
        Olisi pitänyt sanoa, että ahdin on mukana tasan
        niin paljon kuin painat tallaa lattiaan. Jos et
        vieläkään ymmärrä niin ole ymmärtämättä.

        Oman larssin vääntö todellakin parani kummasti
        alakierroksilta lähtien siis jopa tyhjäkäynnistä
        lähtien. Tähän vaikutti toisentyyppinen kaasutin
        kuin alkuperäinen horisko ja yli 1600rpm
        kierrosalueen väännön paranemiseen vaikutti
        ahdin.

        Ei larssi ole mikään ihmeauto ,kyllä senkin kone
        kärsii virityksestä, tätä en ole edes
        väittänytkään.
        Ahtamisessa pätee samat lainalaisuudet oli auto
        sitten Lada, Toyota, BMW tai mikä tahansa muu
        merkki.
        Herää kysymys onko ko. sörsselssonilla mitään
        kokemusta ahtamisesta ?????

        Olet oletettavasti oikeassa verratessasi
        perinteisen virittämisen ja ahtamisen eroja
        tehonkasvatuksessa. Luultavasti myös ahtimella
        toteutettu brutaali tehonlisäys rasittaa
        moottoria pitkällä tähtäimellä vähemmän, kuin
        perinteinen tapa. Mutta ainakin meikäläinen
        tarkoitti puhuessaan moottorin "virittämisellä"
        sitä, että suoritetaan ensin koneeseen sellaiset
        työt, että saadaan se käymään kauniisti.

        Ladan konehan ravistaa epätasapainossaan jo
        tyhjäkäynnillä niin rutkasti, että jouheva käynti
        ei ole mitenkään mahdollista läpi koko
        käyttökelpoisen kierroslukualueen. Eli liikkuvat
        osat tasapainoon, kanavat kiiltäviksi sujuvaa
        kaasunvaihtoa ajatellen, optimaalinen
        pakoputkisto virtauksia varten ja kunnollisesti
        toimivat kaasuttimet.

        Jo näillä töillä saadaan Ladan koneesta reilusti
        ylimääräisiä hepoja ilman, että sen kestävyys
        kärsii millään tavoin mutta käytettävyys on aivan
        uudella tasolla. Siksi en olisi välttämättä
        ensimmäiseksi työntämässä näitä perinteisiä ja
        tunnettuja virikonsteja "hanuriin".

        Viilattua konetta täytyy myös osata käyttää
        oikein, taitamaton pieksää sen nopeasti hajalle,
        tai ainakin lyhentää tuntuvasti sen kestoikää.


      • Turbo larssi
        Iigor kirjoitti:

        Olet oletettavasti oikeassa verratessasi
        perinteisen virittämisen ja ahtamisen eroja
        tehonkasvatuksessa. Luultavasti myös ahtimella
        toteutettu brutaali tehonlisäys rasittaa
        moottoria pitkällä tähtäimellä vähemmän, kuin
        perinteinen tapa. Mutta ainakin meikäläinen
        tarkoitti puhuessaan moottorin "virittämisellä"
        sitä, että suoritetaan ensin koneeseen sellaiset
        työt, että saadaan se käymään kauniisti.

        Ladan konehan ravistaa epätasapainossaan jo
        tyhjäkäynnillä niin rutkasti, että jouheva käynti
        ei ole mitenkään mahdollista läpi koko
        käyttökelpoisen kierroslukualueen. Eli liikkuvat
        osat tasapainoon, kanavat kiiltäviksi sujuvaa
        kaasunvaihtoa ajatellen, optimaalinen
        pakoputkisto virtauksia varten ja kunnollisesti
        toimivat kaasuttimet.

        Jo näillä töillä saadaan Ladan koneesta reilusti
        ylimääräisiä hepoja ilman, että sen kestävyys
        kärsii millään tavoin mutta käytettävyys on aivan
        uudella tasolla. Siksi en olisi välttämättä
        ensimmäiseksi työntämässä näitä perinteisiä ja
        tunnettuja virikonsteja "hanuriin".

        Viilattua konetta täytyy myös osata käyttää
        oikein, taitamaton pieksää sen nopeasti hajalle,
        tai ainakin lyhentää tuntuvasti sen kestoikää.

        Olen kanssasi samaa mieltä, että
        kuvailemasi "virittäminen" on aivan jees
        toimenpide ladan koneelle (voisi kutsua lähinnä
        hienosäädöksi). Havaitsin itsekkin aikoinani
        turbottaessa latukkaa ,että moottorin sovitukset
        yms. oli lähinnä kuha sinneppäin.
        Imusarjan sovitus kanteen oli kaikkein hupaisin
        olihan kannen ja sarjan välillä useamman millin
        porras.

        Itselläni tuli perinteisestä virittämisestä
        lähinnä mieleen rankemmalla kädellä tehdyt kannen
        madalloitukset,-avartamiset, jyrkätnokat ja
        tapiksi tolkuttomat kaksikurkkuiset vaaka weberit
        tuplana ängettynä konehuoneeseen.
        Tämän jälkeen alakierroksien vääntö on muisto
        vain ja koko paketti alkaa toimimaan vasta
        kunnolla kun kierrokset on yli 3000rpm.

        Eli tähän verrattuna turbottaminen tuntuu
        viisaammalta ratkaisulta ja sinun esittämäsi
        toimenpiteet on aivan hyvät etenkin jos halutaan
        edullisesti hieman enemmän potkua ja moottorin
        toiminta jouheaksi.


      • vakuuttavaa...

        "Normaaliajossa ahdin ei ole mukana vasta kun
        tehoa lisää tarvittaessa eli moottori ei rasitu
        läheskään niin paljon kuin perinteisesti viilattu.
        Ahdin lisää todella paljon latukkaan vääntöä aina
        alakierrosilta lähtien joten ajaminen on aivan eri
        luokkaa kuin perus larssissa."

        Tuota noin.. Korjatkaa jos olen ymmärtänyt väärin
        mutta miten ihmeessä turbo voi antaa lisää vääntöä
        "aina alakierroksilta lähtien" kun ahdin ei ole
        mukana "normaaliajossa" ??? Ei oikein tunnu
        loogiselta....


      • kpm
        vakuuttavaa... kirjoitti:

        "Normaaliajossa ahdin ei ole mukana vasta kun
        tehoa lisää tarvittaessa eli moottori ei rasitu
        läheskään niin paljon kuin perinteisesti viilattu.
        Ahdin lisää todella paljon latukkaan vääntöä aina
        alakierrosilta lähtien joten ajaminen on aivan eri
        luokkaa kuin perus larssissa."

        Tuota noin.. Korjatkaa jos olen ymmärtänyt väärin
        mutta miten ihmeessä turbo voi antaa lisää vääntöä
        "aina alakierroksilta lähtien" kun ahdin ei ole
        mukana "normaaliajossa" ??? Ei oikein tunnu
        loogiselta....

        Lue vastaus insinööri sörsselssönille !


      • eimuistanimimerkkiä..
        kpm kirjoitti:

        Lue vastaus insinööri sörsselssönille !

        Joo luin jo älä jännitä... Kaiken voi sitten
        tulkita omalla tavallaan...


    • Matti

      Itselläni oli uutena ostettu Lada 2107-malli vm-
      85 1500-koneella ja 5-lovisella lootalla.
      Asennutin siihen heti sisäänajojen jälkeen
      Varkauden Konelassa turboahtimen. Mulla oli
      huonoja kokemuksia, johtuisikohan osaksi siitä,
      että olin kisahenkinen luonne tuohon aikaan.
      Ahtopaineeksi säädettiin jotain yksipilkku
      jotain, en ole tekniikka-asentaja joten en
      tarkkaan tunne tekniikkaa. Auto kulki hyvin,
      huiput jotain 180 kmt luokkaa (tarkistettu
      sekuntikellolla ja kilometritolpista), kiihtyvyys
      0-100 jotain 10 sekkaa tai jopa alle...alla oli
      jäykemmät jouset ja kaasuiskarit, ihan kohtuu
      ajettava kesäkelillä, talviliukkailla oli aika
      vikuri.

      Kone hajosi 18 tkm:n kohdalla, männän laki
      kuulemma suli (reikä!), samoin jotkut
      männänrenkaat oli poikki. Eli remonttiin. Perää
      piti remontoida vielä vähän myöhemmin, ja
      vaihdelootastakin alkoi kuulua jollotusta aika
      pian. Koska samassa liikkeessä Varkaudessa
      myytiin myös Peugeoteja, ja mulla oli tuossa
      vaiheessa laittaa hiukan enemmän rahaa autoon,
      vaihdoin ladani uuteen Pösö 205 XS:ään v-89. Sen
      jälkeen enemmän ja vähemmän nopeita pelejä on
      ollut alla useita...kyllä Lada tarjosi hauskuutta
      roppakaupalla, ja mukavia ilmeitä
      liikennevaloissa rinnalle saapuneille
      länsiautokuskeille, mutta tuntuu vaan että
      alkuperäinen osien mitoitus ei oikein kestänyt
      turbotusta jos antoi hanaa!

      • Turbo larssi

        Hmm ahtopaineet yksi pilkku jotain ja mootorin
        puristussuhde vakio. Näinhän siinä pitää
        käydäkkin eli männät sulaa ja renkaat katkeilevat.
        Muistaakseni 80luvun lopulla oli tuulilasissa tai
        VM:ssä varoittava esimerkki kuinka moottorille
        käy kun paineet ruuvataan yli valmistajan
        ohjearvon (0,5bar) ja annetaan autolle surutta
        kenkää.
        Esimerkkinä oli jälkiturbotettu lada. Tällä
        yksilölle oli käynyt juuri samoin kuin sinun
        autollesi ja asiaa esitettiin valokuvien kera
        artikkelissa.

        Omassa autossa on puristussuhdetta laskettu
        vakiosta ja muutettu sytytyslaitteet uuteen
        uskoon jotta nakutusta ei ilmenisi.Autolla voi
        huoletta ajaa korkeammilla paineilla. Ehkä
        ajotyylissäkin on eroa, sillä kone on kestänyt
        hyvin nämä vuodet.

        Summa summarum mutta kiva lelu auto on ja tarjoaa
        itselle ja muille hauskuutta sillä ajellessa niin
        kuin itsekkin totesit.


      • Ihmettelen vaan
        Turbo larssi kirjoitti:

        Hmm ahtopaineet yksi pilkku jotain ja mootorin
        puristussuhde vakio. Näinhän siinä pitää
        käydäkkin eli männät sulaa ja renkaat katkeilevat.
        Muistaakseni 80luvun lopulla oli tuulilasissa tai
        VM:ssä varoittava esimerkki kuinka moottorille
        käy kun paineet ruuvataan yli valmistajan
        ohjearvon (0,5bar) ja annetaan autolle surutta
        kenkää.
        Esimerkkinä oli jälkiturbotettu lada. Tällä
        yksilölle oli käynyt juuri samoin kuin sinun
        autollesi ja asiaa esitettiin valokuvien kera
        artikkelissa.

        Omassa autossa on puristussuhdetta laskettu
        vakiosta ja muutettu sytytyslaitteet uuteen
        uskoon jotta nakutusta ei ilmenisi.Autolla voi
        huoletta ajaa korkeammilla paineilla. Ehkä
        ajotyylissäkin on eroa, sillä kone on kestänyt
        hyvin nämä vuodet.

        Summa summarum mutta kiva lelu auto on ja tarjoaa
        itselle ja muille hauskuutta sillä ajellessa niin
        kuin itsekkin totesit.

        Olikohan ne muistanu kattoo seokset niill mahtipaineilla? Kyllä palaa männät jos ei seokset pysy kohillaan ja bensaa tulee liian vähän... Noin käy kun tuunaset virittää vailla tietoa...


    • ville####

      pistä vaan turbo saatanan urpo!!!!!!!!!!!!!!!11

    • tarviis tietoja niistä lehdis

      viititkö lähettää tarkenpia tietoja turbo ladiota niiten tiedóista ym ym muusta

    • Lada Power

      Ladan moottori kestää kyllä, todisteena siit on omaksikin kohdaksi ihmettelyä herättänyt kokemus, kaverilla oli lada, mistä putosi öljypohja pellolla, ja kone kesti puolituntia rässimistä, joten kone kestää melkein mitä tahansa, mutta muista osista en tiedä...

    • aumikulki

      Varkaudessa oli 80-luvun puolessavälissä valkoinen Lada 2017 / 1500S jossa oli uutena asennettu turbotekniikka. Rekkari oli AUM-jotakin eli ensirekisteröinti ollut Helsingissä (Konela?). Kuski oli paperimies paikkakunnalta ja ajoi korttelirallia sillä. Kovasti se kulki ja kiihtyi, jätti länsi-Kadettini (1,3 S kananmunamalli E-sarjaa eli vm 1985 ja 75 hv) kuin seisomaan.

      • Anonyymi

        Kas kas! Itse olen alkujaan Varkaudesta ja oli uutena 1985 ostettu mersukromikeulainen Lada 2017 mutta mopolla 1.3 koneella 65 hv kun halusin äänettömämmän jakopään hihnalla enkä isomman koneen rallattavaa venyvää ketjua. Osuttiin sen varkautelaisen turbo-ladakuskin kanssa muutaman kerran illalla korttelirallissa yhteen -85-86 ja kokeiltiin kilpaa talvikelissä. Minulla oli takalootassa hiekkasäkki antamassa pitoa ja uudet Hakkis nastat ja pääsin kiihdyttämään valoista turbomallin ohi sen jäädessä hetkeksi sutimaan. Vaan kyllä se vihaisesti otti sitten kiinni. Molemmat autot oli valkoisia ja molemmissa takalasissa "huoranportaat" eli musta takalasinritilä, itselläni vielä ohuet koristeteipit kyljissä ja sen ajan mittapuitteissa hienot koristekapselit. Hauskaa oli Ladan aikakausikin, mukavat muistot. Toki useita takuukorjauskäyntejä oli mutta ei sen nuorena haitannut ja asuin Rautasavon Auton lähellä joka oli merkkiliike...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kas kas! Itse olen alkujaan Varkaudesta ja oli uutena 1985 ostettu mersukromikeulainen Lada 2017 mutta mopolla 1.3 koneella 65 hv kun halusin äänettömämmän jakopään hihnalla enkä isomman koneen rallattavaa venyvää ketjua. Osuttiin sen varkautelaisen turbo-ladakuskin kanssa muutaman kerran illalla korttelirallissa yhteen -85-86 ja kokeiltiin kilpaa talvikelissä. Minulla oli takalootassa hiekkasäkki antamassa pitoa ja uudet Hakkis nastat ja pääsin kiihdyttämään valoista turbomallin ohi sen jäädessä hetkeksi sutimaan. Vaan kyllä se vihaisesti otti sitten kiinni. Molemmat autot oli valkoisia ja molemmissa takalasissa "huoranportaat" eli musta takalasinritilä, itselläni vielä ohuet koristeteipit kyljissä ja sen ajan mittapuitteissa hienot koristekapselit. Hauskaa oli Ladan aikakausikin, mukavat muistot. Toki useita takuukorjauskäyntejä oli mutta ei sen nuorena haitannut ja asuin Rautasavon Auton lähellä joka oli merkkiliike...

        Mulla on tommonenvalkonen Lada jossa sivuraidat ja takaritilä, ei oo sama pirssi koska tiedän tämän entsen omistajan joka oli ainut


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mulla on tommonenvalkonen Lada jossa sivuraidat ja takaritilä, ei oo sama pirssi koska tiedän tämän entsen omistajan joka oli ainut

        Niin olin minäkin ainut omistaja 1985-1987, jos sen ostit sen jälkeen Joensuun Autokalustosta (Laakkonen, Nissan). Meni vaihdossa Nissaniin,,,


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Siivooja Auri Kananen ei hätkähdä "mörskäkoteja": Tuhohyönteisiä, tiskit likoamassa pari vuotta...

      Kananen siivoaa järkyttävään kuntoon päässeitä koteja - ja elättää itsensä somesisällöillä. Vastaan on tullut kaikkea maan ja taivaan väliltä: vuosien
      Maailman menoa
      35
      1787
    2. Ok. Hyvä sait mut vihaamaan itseäsi

      Oletko nyt tyytyväinen . Hyvästi
      Ikävä
      204
      1677
    3. En oikein tiedä mitä mun pitäisi tehdä

      Mies, auttaisitko minua? Sinä olet ihana, mutta toisinaan aiheutat minulle ahdistusta. Olen niin sekaisin ja se on sun syy. Miksi tämä on niin vaikeet
      Ikävä
      93
      1360
    4. Persut erotti rokotekriitikon

      Turun ”korona­paasaaja” heitettiin ulos perus­suomalaisten ryhmästä: https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009111451.html?share=b969f2bb00583cc8f0a2
      Maailman menoa
      199
      1198
    5. Onko sinulla ja hänellä

      kuinka paljon ikäeroa?
      Ikävä
      81
      1195
    6. Ensitreffit alttarilla: Otto ja Assi hörppivät viiniä - Otto harmistuu Assin reaktiosta: "Mikä..."

      Otto ja Assi viettävät ekaa juhannusta yhdessä. Yhteinen viinihetki ei suju ihan kuin strömsössä… Tsemii Otolle, oot symppis! Varo juonipaljastuksi
      Ensitreffit alttarilla
      5
      1067
    7. Mitä luulet muiden ajattelevan jos näkisi

      käsipuolessas hänen, sen ihmisen jota täällä ikävöit?
      Ikävä
      76
      1028
    8. Nyt ei enää kantaverkon siirtokyky kestä tuulivoiman lisäystä

      Uudet tuulivoimalat joutuvat seisomaan tyhjän panttina. Tuliko ongelma taas yllättäen ja pyytämättä. Mitä siellä Fingridissä on nämä vuodet puuhailtu,
      Maailman menoa
      103
      832
    9. Se on mies nyt niin, että sydämeni ei kestä tätä

      Kaipuuta, eikä tätä radiohiljaisuutta. Voitko tehdä jotain?
      Ikävä
      52
      816
    Aihe