Moi!
Lueskelin vanhoja VM:iä (muistaakseni vuoden 86
tai 87 numero), ja silmääni pisti artikkeli
eräästä Konelan projekstista, jossa 2105:een 1300
koneeseen laitettiin jälkiasennusturbo, ja
muistaakseni sisustuksen laatua paranneltiin ja
iskarit vaihdettiin jäykempiin. Ja alut taisivat
kuulua myös vakiovarusteisiin...
Nyt kiinnostaisi tietää, onko kellään tämän
palstan lukijoista mitään kokemuksia noista
vehkeistä (kuinka monta Ladaa konela ahtoi?),
miten tekniikka on kestänyt turbon ja missä
tasossa hinnat liikkuvat nykypäivinä?
Kirjoitelkaa kokemuksistanne...
Lueskelin vanhoja VM:iä (muistaakseni vuoden 86
tai 87 numero), ja silmääni pisti artikkeli
eräästä Konelan projekstista, jossa 2105:een 1300
koneeseen laitettiin jälkiasennusturbo, ja
muistaakseni sisustuksen laatua paranneltiin ja
iskarit vaihdettiin jäykempiin. Ja alut taisivat
kuulua myös vakiovarusteisiin...
Nyt kiinnostaisi tietää, onko kellään tämän
palstan lukijoista mitään kokemuksia noista
vehkeistä (kuinka monta Ladaa konela ahtoi?),
miten tekniikka on kestänyt turbon ja missä
tasossa hinnat liikkuvat nykypäivinä?
Kirjoitelkaa kokemuksistanne...
Vastaukset 39
Vanhimmat
Ei nyt ihan tosta mallista kokemusta ole.
Turbolarppoja on tehty enemmänkin. Konelan
kasaamia 1600SL turboja(2107 siis) tehtiin
muistini mukaan jokunen kymmenen, olikohan
parikymmentä. Oman kokemuksen perusteella auto
oli muuten ihan vakio vehjes. Tekniikka kesti
ilman murheita ainakin siihen reiluun 130t:een,
jonka jälkeen en autoa ole nähnyt. Kyllähän
larppojen tekniikka pääosin on vahvaa, että
turbon rasitukset kestää. Ne on vaan ne muut
paikat, jotka prakaa ensin tavallisissakin
larpoissa.
Tommosten jonkun verran ajettujen turbojen hinnat
liikkuu 3-7tmk:n kieppeillä. Hyvistä joutuu
maksamaan enemmän.
....taisivat ne muutamia sellaisia rakennella.
Muistan tuon artikkelin ja muistini mukaan
toimittajat totesivat lopuksi, että
ahdinasennuksen kokonaishinnalla saisi koneen
viritettyä vapaastihengittävänäkin hyvillä
palikoilla niin hyvään iskuun, että turbon
asentaminen ko. autoon on lähinnä makuasia.
KanttiLadan kone kun on peruskuosissaan niin
matalaviritteinen, että se on siinä mielessä
kuulemma oikea virivelhon toivemoottori ja
ymmärtäähän sen, jos 1600 cc koneesta löytyy
alunperin vain n.75 hv.
Itselläni on lada 21013 vm.75 johon vuonna 88 on
vaihdettu 2105:sen kone (1500) ja tekniikka.
Samalla on asennettu IHI:n ahdin
välijäähdyttimellä, rellun
turbokaasari,tyristorisytytys yms..
Eli sama sarja likimain jota konelakin asennutti
autohiomolla omiin ladoihinsa.
Alustaa tuli paranneltua jäykemmillä jousilla ja
konin kaasuiskareilla yms..
Mielestäni ainoa ja ehdottomasti oikea latukan
piristämis konsti on moottorin ahtaminen, etenkin
jos autoa käytetään arkiajossa.
Perinteiset virityskonstit saa työntää pelto- ja
jokkismiesten anukseen tms..
Auto on pelittänyt erittäin hyvin nämä vuodet
tähän saakka. Käytin autoa aina vuoteen 95
jokapäiväisessä arkiajossa. Viimeiset 6v. auto on
ollut kunniakkaasti "eläkkeelä", eli kesä- ja
harrasteautona.
Käyttökokemuksena sanoisin ahtamisen olevan ainut
oikea ratkaisu latukan piristämiseen.
Normaaliajossa ahdin ei ole mukana vasta kun
tehoa lisää tarvittaessa eli moottori ei rasitu
läheskään niin paljon kuin perinteisesti viilattu.
Ahdin lisää todella paljon latukkaan vääntöä aina
alakierrosilta lähtien joten ajaminen on aivan
eri luokkaa kuin perus larssissa.
Polttoaineen kulutus nousi n. 1,0l/100km
verrattuna aikaisemman 1300 moottorin
kulutukseen.Tietenkin ajotavasta riippuen eli
kuinka tulee gummia poltettua saa kulutuksen
nousemaan pilviin.
Latukan tekniika ja moottori on kestänyt todella
hienosti. Moottoria ei ole tarvinnut aukaista
kertaakaan näiden 13v. aikana. Ainut joka ei ole
meinannut kestää mukana on jaappanin pojan ahdin.
Ahtimen akselitiivisteet on joutunut parikertaa
jo vaihtamaan.
Suorituskykyä ei ole tullut ikinä sen kummemmin
mittailtua mutta pers tuntumalta potkua tuntuu
löytyvän aivan isompien autojen tahtiin.
Latukka lähtee satasen vauhdista vielä iloisesti
vitosvaihteella kiihtymään.
Huippuja ei ole ikinä uskaltanut kokeilla
(johtuen latukan mahtavista ajo-ominaisuuksista)
mutta auto tuntuu vielä kiihtyvän vaikka
nopeusmittari on tapissa(180km/h).
Liikennevaloista lähdettäessä on moni bemu, mese
ja saabbi kuski saanut ihailla larssin perävaloja.
Joo tulipa kehuttua nyt roppakaupalla mutta ei
suotta. Latukka on helppo ja halpa virittää ja
ennenkaikkiaan kestävä.
"Normaaliajossa ahdin ei ole mukana vasta kun
tehoa lisää tarvittaessa eli moottori ei rasitu
läheskään niin paljon kuin perinteisesti
viilattu."
"Ahdin lisää todella paljon latukkaan vääntöä
aina
alakierrosilta lähtien"
Niin että miten se nyt on? Tuleeko se ahdin
mukaan alhaalta vai ei? Jos ei tule mukaan
kunvasta kuormitettaessa niin silloinhan ei kai
vääntö pitäisi muuttua alhaalta... Ladahan tuntuu
olevan oikea ihme auto turbolla paranneltuna...
Ei kärsi moottori kun ei tule turbo mukaan kuin
tarvittaessa ja kuitenkin turbon tulee mukaan jo
alhaalta... Tekniikan ihme sanon minä!!!
Hyvä sörsselssön!
Nyt varmaan pitäisi sopia mitä tarkoitetaan
alakierroksilla??
Onko ne heti tyhjäkäynnistä alkavat kierrokset
vai esim. 1500-2000 rpm. joilla kuitenkin ajetaan
esim. kaupunkinopeuksissa.
Omassa larssissa ahdin lähtee mukaan n.1600 rpm
kierroksilla konetta kuormitettaessa eli tuottaa
ylipainetta. Nämä kierrokset ovat yleensä
perinteisen viri-viri pellen
tyhjäkäyntikierrokset.
Jotta arvon sörsselssonin trasselit menisi aivan
sekaisin uskallan väittää, että ahdettu moottori
järkevästi käytettynä kestää paremmin ja on
polttoainetaloudellisempi kuin perinteisesti
viilattu. Ei tarvitse olla mikään ihme guru
tajutakseen miten moottorin eliniän käy kun
siihen on viilattu yli 1:11 puristussuhde joka on
jatkuvasti päällä aina tyhjäkäynnistä lähtien.
Okei tuli hieman oikaistua kun sanoin ettei ahdin
ole mukana vasta kun tehoa tarvitaan. Arvasin,
että joku sörsselssön takertuu asiaan siitä
mitään tietämättä.
Olisi pitänyt sanoa, että ahdin on mukana tasan
niin paljon kuin painat tallaa lattiaan. Jos et
vieläkään ymmärrä niin ole ymmärtämättä.
Oman larssin vääntö todellakin parani kummasti
alakierroksilta lähtien siis jopa tyhjäkäynnistä
lähtien. Tähän vaikutti toisentyyppinen kaasutin
kuin alkuperäinen horisko ja yli 1600rpm
kierrosalueen väännön paranemiseen vaikutti
ahdin.
Ei larssi ole mikään ihmeauto ,kyllä senkin kone
kärsii virityksestä, tätä en ole edes
väittänytkään.
Ahtamisessa pätee samat lainalaisuudet oli auto
sitten Lada, Toyota, BMW tai mikä tahansa muu
merkki.
Herää kysymys onko ko. sörsselssonilla mitään
kokemusta ahtamisesta ?????
Olet oletettavasti oikeassa verratessasi
perinteisen virittämisen ja ahtamisen eroja
tehonkasvatuksessa. Luultavasti myös ahtimella
toteutettu brutaali tehonlisäys rasittaa
moottoria pitkällä tähtäimellä vähemmän, kuin
perinteinen tapa. Mutta ainakin meikäläinen
tarkoitti puhuessaan moottorin "virittämisellä"
sitä, että suoritetaan ensin koneeseen sellaiset
työt, että saadaan se käymään kauniisti.
Ladan konehan ravistaa epätasapainossaan jo
tyhjäkäynnillä niin rutkasti, että jouheva käynti
ei ole mitenkään mahdollista läpi koko
käyttökelpoisen kierroslukualueen. Eli liikkuvat
osat tasapainoon, kanavat kiiltäviksi sujuvaa
kaasunvaihtoa ajatellen, optimaalinen
pakoputkisto virtauksia varten ja kunnollisesti
toimivat kaasuttimet.
Jo näillä töillä saadaan Ladan koneesta reilusti
ylimääräisiä hepoja ilman, että sen kestävyys
kärsii millään tavoin mutta käytettävyys on aivan
uudella tasolla. Siksi en olisi välttämättä
ensimmäiseksi työntämässä näitä perinteisiä ja
tunnettuja virikonsteja "hanuriin".
Viilattua konetta täytyy myös osata käyttää
oikein, taitamaton pieksää sen nopeasti hajalle,
tai ainakin lyhentää tuntuvasti sen kestoikää.
Olen kanssasi samaa mieltä, että
kuvailemasi "virittäminen" on aivan jees
toimenpide ladan koneelle (voisi kutsua lähinnä
hienosäädöksi). Havaitsin itsekkin aikoinani
turbottaessa latukkaa ,että moottorin sovitukset
yms. oli lähinnä kuha sinneppäin.
Imusarjan sovitus kanteen oli kaikkein hupaisin
olihan kannen ja sarjan välillä useamman millin
porras.
Itselläni tuli perinteisestä virittämisestä
lähinnä mieleen rankemmalla kädellä tehdyt kannen
madalloitukset,-avartamiset, jyrkätnokat ja
tapiksi tolkuttomat kaksikurkkuiset vaaka weberit
tuplana ängettynä konehuoneeseen.
Tämän jälkeen alakierroksien vääntö on muisto
vain ja koko paketti alkaa toimimaan vasta
kunnolla kun kierrokset on yli 3000rpm.
Eli tähän verrattuna turbottaminen tuntuu
viisaammalta ratkaisulta ja sinun esittämäsi
toimenpiteet on aivan hyvät etenkin jos halutaan
edullisesti hieman enemmän potkua ja moottorin
toiminta jouheaksi.
"Normaaliajossa ahdin ei ole mukana vasta kun
tehoa lisää tarvittaessa eli moottori ei rasitu
läheskään niin paljon kuin perinteisesti viilattu.
Ahdin lisää todella paljon latukkaan vääntöä aina
alakierrosilta lähtien joten ajaminen on aivan eri
luokkaa kuin perus larssissa."
Tuota noin.. Korjatkaa jos olen ymmärtänyt väärin
mutta miten ihmeessä turbo voi antaa lisää vääntöä
"aina alakierroksilta lähtien" kun ahdin ei ole
mukana "normaaliajossa" ??? Ei oikein tunnu
loogiselta....
Lue vastaus insinööri sörsselssönille !
Joo luin jo älä jännitä... Kaiken voi sitten
tulkita omalla tavallaan...
Itselläni oli uutena ostettu Lada 2107-malli vm-
85 1500-koneella ja 5-lovisella lootalla.
Asennutin siihen heti sisäänajojen jälkeen
Varkauden Konelassa turboahtimen. Mulla oli
huonoja kokemuksia, johtuisikohan osaksi siitä,
että olin kisahenkinen luonne tuohon aikaan.
Ahtopaineeksi säädettiin jotain yksipilkku
jotain, en ole tekniikka-asentaja joten en
tarkkaan tunne tekniikkaa. Auto kulki hyvin,
huiput jotain 180 kmt luokkaa (tarkistettu
sekuntikellolla ja kilometritolpista), kiihtyvyys
0-100 jotain 10 sekkaa tai jopa alle...alla oli
jäykemmät jouset ja kaasuiskarit, ihan kohtuu
ajettava kesäkelillä, talviliukkailla oli aika
vikuri.
Kone hajosi 18 tkm:n kohdalla, männän laki
kuulemma suli (reikä!), samoin jotkut
männänrenkaat oli poikki. Eli remonttiin. Perää
piti remontoida vielä vähän myöhemmin, ja
vaihdelootastakin alkoi kuulua jollotusta aika
pian. Koska samassa liikkeessä Varkaudessa
myytiin myös Peugeoteja, ja mulla oli tuossa
vaiheessa laittaa hiukan enemmän rahaa autoon,
vaihdoin ladani uuteen Pösö 205 XS:ään v-89. Sen
jälkeen enemmän ja vähemmän nopeita pelejä on
ollut alla useita...kyllä Lada tarjosi hauskuutta
roppakaupalla, ja mukavia ilmeitä
liikennevaloissa rinnalle saapuneille
länsiautokuskeille, mutta tuntuu vaan että
alkuperäinen osien mitoitus ei oikein kestänyt
turbotusta jos antoi hanaa!
Hmm ahtopaineet yksi pilkku jotain ja mootorin
puristussuhde vakio. Näinhän siinä pitää
käydäkkin eli männät sulaa ja renkaat katkeilevat.
Muistaakseni 80luvun lopulla oli tuulilasissa tai
VM:ssä varoittava esimerkki kuinka moottorille
käy kun paineet ruuvataan yli valmistajan
ohjearvon (0,5bar) ja annetaan autolle surutta
kenkää.
Esimerkkinä oli jälkiturbotettu lada. Tällä
yksilölle oli käynyt juuri samoin kuin sinun
autollesi ja asiaa esitettiin valokuvien kera
artikkelissa.
Omassa autossa on puristussuhdetta laskettu
vakiosta ja muutettu sytytyslaitteet uuteen
uskoon jotta nakutusta ei ilmenisi.Autolla voi
huoletta ajaa korkeammilla paineilla. Ehkä
ajotyylissäkin on eroa, sillä kone on kestänyt
hyvin nämä vuodet.
Summa summarum mutta kiva lelu auto on ja tarjoaa
itselle ja muille hauskuutta sillä ajellessa niin
kuin itsekkin totesit.
Olikohan ne muistanu kattoo seokset niill mahtipaineilla? Kyllä palaa männät jos ei seokset pysy kohillaan ja bensaa tulee liian vähän... Noin käy kun tuunaset virittää vailla tietoa...
pistä vaan turbo saatanan urpo!!!!!!!!!!!!!!!11
viititkö lähettää tarkenpia tietoja turbo ladiota niiten tiedóista ym ym muusta
Ladan moottori kestää kyllä, todisteena siit on omaksikin kohdaksi ihmettelyä herättänyt kokemus, kaverilla oli lada, mistä putosi öljypohja pellolla, ja kone kesti puolituntia rässimistä, joten kone kestää melkein mitä tahansa, mutta muista osista en tiedä...
Varkaudessa oli 80-luvun puolessavälissä valkoinen Lada 2017 / 1500S jossa oli uutena asennettu turbotekniikka. Rekkari oli AUM-jotakin eli ensirekisteröinti ollut Helsingissä (Konela?). Kuski oli paperimies paikkakunnalta ja ajoi korttelirallia sillä. Kovasti se kulki ja kiihtyi, jätti länsi-Kadettini (1,3 S kananmunamalli E-sarjaa eli vm 1985 ja 75 hv) kuin seisomaan.
Kas kas! Itse olen alkujaan Varkaudesta ja oli uutena 1985 ostettu mersukromikeulainen Lada 2017 mutta mopolla 1.3 koneella 65 hv kun halusin äänettömämmän jakopään hihnalla enkä isomman koneen rallattavaa venyvää ketjua. Osuttiin sen varkautelaisen turbo-ladakuskin kanssa muutaman kerran illalla korttelirallissa yhteen -85-86 ja kokeiltiin kilpaa talvikelissä. Minulla oli takalootassa hiekkasäkki antamassa pitoa ja uudet Hakkis nastat ja pääsin kiihdyttämään valoista turbomallin ohi sen jäädessä hetkeksi sutimaan. Vaan kyllä se vihaisesti otti sitten kiinni. Molemmat autot oli valkoisia ja molemmissa takalasissa "huoranportaat" eli musta takalasinritilä, itselläni vielä ohuet koristeteipit kyljissä ja sen ajan mittapuitteissa hienot koristekapselit. Hauskaa oli Ladan aikakausikin, mukavat muistot. Toki useita takuukorjauskäyntejä oli mutta ei sen nuorena haitannut ja asuin Rautasavon Auton lähellä joka oli merkkiliike...
Mulla on tommonenvalkonen Lada jossa sivuraidat ja takaritilä, ei oo sama pirssi koska tiedän tämän entsen omistajan joka oli ainut
Niin olin minäkin ainut omistaja 1985-1987, jos sen ostit sen jälkeen Joensuun Autokalustosta (Laakkonen, Nissan). Meni vaihdossa Nissaniin,,,
Muistan se paperimies oli nimeltään Tiainen, iso mies. Joo sillä oli legenda eli se turbolada, aika vilkkaasti se liikkui kesäkelissä.
Kuulemma Tiainen on jo kuollut, aikoja sitten, aika nuorena.
alkuperäinen konelaturbo on mummolassa ladossa ollut jo 30 vuotta,auto ostettiin 80 luvulla ja mallia"lumikko"
nyt on ajossa suomen ainoa alk konela turbo
Oli niin äkänen latuska ,että karkasi maata kiertävälle radalle. Näkyy seuraavan kerran helmikuun ekalla viikolla puolenyön jälkeen itäisellä taivaalla.
Sittenhän meitä on kaksi ainutta. Omani on itse asennettu ns. konela turbo, mutta ostettu samasta paikasta mistä konelakin eli autohiomosta :D
En tiedä noista vanhemmista turbo-Ladoista, mutta näitä 110-mallin Ladoja sai myös Gti-versioina, Venäjällä tosin ainoastaan ja sielläkin erillisellä tilauksella.
Yhdellä venäläistaustaisella tutulla oli sellainen vielä muutama vuosi sitten ainakin, kun viimeksi tavattiin.
Aika helvetin ärjy peli, muistaakseni 2-litrainen ja 150-heppainen pannu, mikä oli noin kevyessä korisa ihan tappokone.
Nykyään tietenkään sellaisen hankkiminen ei onnistu maailmantilanteen vuoksi, mutta en tiedä, olisiko tuolloin ollut ulkomaalaisen mahdollsita saada tilattua itselleen sellaista peliä tai ostaa edes käytetty.
Olisi ollut ainakin aika äijäpeli myös täällä Suomessa.
Nuo tehot alkavat olla nykyautoissa aika perustehoja. Edellisessä dieselfarkussa oli 162 hv, eikä se ollut mitenkään ylimitoitettua. Nykyisessä pienessä tila-autossa on 224 hv, aika sopivasti, kulkee kevyesti liikenteessä.
Et muistaisi numeroa
Varkaus oli 80-luvulla yksi kovimpia Lada tuning-kaupunkeja ja siellä oli myös 2017 turbo, siis 1500-koneinen Konela-ahdettu valkoinen mustalla takalasinritilällä, rekkarin alku AUM-. Kovaa kiihtyi ja kulki. Myös siellä pyöri kokovalkoinen 2015 turbo, valkoinen takalasinritiläkin ja sivupeilit. Sitten oli 2017 1300S valkoinen, punaiset kylkiraidat, hienot harvinaistyyliset koristekapselit ja musta takalasinritilä, kuski nuori ja ajoi reippasta haipakkaa korttelirallia sellaisella.
mulla on alkuperäinen konelan 2107 turbolada, valkoinen speciaali.
1600 koneella on ja turbo
tuli talvella laitettua saabin k- jetti ladaan( 1500 ) ja temusta se remmivetoinen aisin ar500 ahdin.
omaan imusarjaan tein suuttimenreiät viistoon imuventtiiliäkohden ja määräjakaja jakajanpuolelle. kaasuläppänä saabin oma n.60 mm.
ahdin pyörii kiilahihnalla eikä leveällä hihnalla.
entinen vakio lada kiihtyi gps mukaan n.14 sekunnissa sataan, nyt menee alle 10 vaikka 0,5 baria on paine maksimissaan ja hirvee vääntö on kyllä nyt autossa .
suosittelen
heinolan rampilta tänäaamuna kiihdytti beige kanttilamppu lada jonka perässä yritin pysyä mutta ilmeisesti kyseinen turbo oli tuo lada koska 200 zx en perässä pysynyt.
paljoko tuossa on hepoja oikeesti kun itelläkin lähemmäs 200?
joku 250....
Onhan noita ollut vaikka mitä.
En muista, oliko meillä päin kenelläkään alussa mainitunlaista vauhti-Ladaa, mutta aikanaan omissa kuvioissa jotkut duunasivat vanhempia Ladoja vaihtamalla niihin Fiatin 2,1-litraisen ruiskukoneen. Meni paikalleen ainakin melkein heittämällä ja niissähän oli vakiona jo toistasataa heppaa, 110-115hp jos muistan oikein.
Ja 110-Ladaa tehtiin myös 150-heppaisena GTI-versiona. Venäjän markkinoille ainoastaan kylläkin.
Muutaman Nivan tuedän myöskin, missä on juuri tuo Fiatin ruiskukone ja yksi on jopa muutoskatsastettu dieseliksi. Siinä muistaakseni on pösön 1,9-litrainen diesel.
Tämä nyt ei ole Niva-ketju, mutta muistelisin, että suht hiljattain oli diesel-Niva myynnissäkin nettiautossa. Oli juurikin itse muutettu dieseliksi ja ihan laillinen peli, sitä en tiedä, oliko ollut kuinka kallis muutos..
Sen verran tiedän Nivan historiasta, että sitä tehtiin myös dieselinä jonekin päin Eurooppaa ja siinä tosiaan oli joku ranskalainen diesel-moottori nokalla, mutta Suomeen Nivaa ei tuotu muuta kuin bensaversiona jostain syystä.
Olisi voinut olla aika hyväkin myyntiartikkeli täällä ja muutenkin dieselinä toimiva paketti..
Mutta olisiko hinta ollut sitten liian korkea...?
Tuota 2000-luvun Nivaa myytiin noin 15000€ hinnalla uutena Deltassa, mikä on mielestäni maasturista naurettavan halpa hinta ottaen huomoon vielä Nivan hyvät maasto-ominaisuudet, mutta dieselinä myyntihinta olisi ehkä ollut liian korkea Suomen markkinoille.
nythän on taas tullut trendiksi hifi viritteliöiden keskuuteen toi k-jetronik eli mekaaninen ruisku ja mekaaninen ahdin,kuten tietokonepuolella pitää olla mekaaninen näppiskin.
itsellä ollu tuo k jet ja muuttuvasiipinen vnt ahdin. kantta on palotilan puolelta pyöristelty.
teholukemat 0.8 bar paineilla 185hp /6000 kierroksella minuutissa, vääntöä lähemmäs 300 newtonia.
vnt ahdin kun lähtee vetämään alhaalta ja mekaaninen ruutta tuo lissää grunttia.
vnt ahtimella varustettu lada 2105 on oulussa ja siinä tuommoinen mekaaninen ruiskutus.
tuolla muuttuvasiipisellä ja mekaanisella ruiskulla näytti dynolapun 244 hp ja 280 nm vääntö 1.5 l koneesta!
sataseen vetää 6 sekunttiin kun auto painaa 980 kg
Onko leimassa?!