Näin minä ajattelen siitä, miksi ihmisille ei ole mielekästä työtä:
1) Meillä on tolkuttomat hehtaarit asumattomia seutuja, joista viimeisetkin ihmiset ovat muuttamassa keskuksiin ja taajamiin
2) On selvää, että väen pakkautuessa kaupunkeihin, työpaikkojen määrä ei kasva samassa suhteessa väkiluvun kanssa
3) Alueelliset mahdollisuudet käyvät ahtaiksi, kun suurin osa maan asukkaista asuu muutamassa täyteen ahdetussa keskuksessa. Yrittäminen ja menestyminen tarvitsee enemmän elintilaa
4) Siellä missä on asiakkaita, markkinat on kylläiset. Siellä missä on elintilaa, ei ole asiakkaita. Uusien työpaikkojen syntyminen estyy
5) Vanhoista työpaikoista pidetään yhä tiukemmin kiinni ja sen seurauksena koulutuksesta töihin siirtyminen vaikeutuu
6) Koulutuksen suunnittelussa ei ole huomioitu työelämän muuttuvia tarpeita. Osaavia ammatti-ihmisiä valmistuu sadoittain suoraan kortistoon
7) Työnantajat ovat niin vahvoilla, että voivat asettaa tähtitieteelliset kriteerit uusille tylntekijöille ja määritellä työolosuhteet työntekijän kannalta ahtaiksi ja hankaliksi
8) Yleinen kiinnostus työntekoa kohtaan laskee, koska työ ei motivoi, ja enää harvassa työssä työntekijä pääsee toteuttamaan omaa luovaa osaamistaan
9) Työntekijöiden ja työnantajien välille syntynyt vastakkainasettelu aiheuttaa jatkuvasti kitkaa ja kipinöitä, jotka vievät työstä mielekkyyden ja sen "reilun meiningin" joka töissä ennen yleisesti oli
10) Työ nähdään yhä useammin vastentahtoisena suoritteena, jonka tuloksena itselle jää välttämättömät sentit velkojen maksuun, ja työnantajalle paksut pekonit leivän päälle.
10 a) Näin ei pitäisi olla
10 b) Kauanko työelämän paatti pysyy pinnalla?
10 c) Aion katsella rannalta kun se uppoaa!
1) Meillä on tolkuttomat hehtaarit asumattomia seutuja, joista viimeisetkin ihmiset ovat muuttamassa keskuksiin ja taajamiin
2) On selvää, että väen pakkautuessa kaupunkeihin, työpaikkojen määrä ei kasva samassa suhteessa väkiluvun kanssa
3) Alueelliset mahdollisuudet käyvät ahtaiksi, kun suurin osa maan asukkaista asuu muutamassa täyteen ahdetussa keskuksessa. Yrittäminen ja menestyminen tarvitsee enemmän elintilaa
4) Siellä missä on asiakkaita, markkinat on kylläiset. Siellä missä on elintilaa, ei ole asiakkaita. Uusien työpaikkojen syntyminen estyy
5) Vanhoista työpaikoista pidetään yhä tiukemmin kiinni ja sen seurauksena koulutuksesta töihin siirtyminen vaikeutuu
6) Koulutuksen suunnittelussa ei ole huomioitu työelämän muuttuvia tarpeita. Osaavia ammatti-ihmisiä valmistuu sadoittain suoraan kortistoon
7) Työnantajat ovat niin vahvoilla, että voivat asettaa tähtitieteelliset kriteerit uusille tylntekijöille ja määritellä työolosuhteet työntekijän kannalta ahtaiksi ja hankaliksi
8) Yleinen kiinnostus työntekoa kohtaan laskee, koska työ ei motivoi, ja enää harvassa työssä työntekijä pääsee toteuttamaan omaa luovaa osaamistaan
9) Työntekijöiden ja työnantajien välille syntynyt vastakkainasettelu aiheuttaa jatkuvasti kitkaa ja kipinöitä, jotka vievät työstä mielekkyyden ja sen "reilun meiningin" joka töissä ennen yleisesti oli
10) Työ nähdään yhä useammin vastentahtoisena suoritteena, jonka tuloksena itselle jää välttämättömät sentit velkojen maksuun, ja työnantajalle paksut pekonit leivän päälle.
10 a) Näin ei pitäisi olla
10 b) Kauanko työelämän paatti pysyy pinnalla?
10 c) Aion katsella rannalta kun se uppoaa!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Moni työttömäksi jäänyt haluaisi yrittäjäksi ja näin toteuttaa luovuuttaan. Työvoimatoimiston
"asiakkuus" ei ole normaalia asiakkuutta.
Yrittäjähenki tapetaan työvoimatoimistossa.
Monen kokemus on se, että yrittäjäksi ryhtymistä pikemminkin vaikeutetaan kuin tuetaan.
Ja sitten käy niin, että moni tallustaa aamulla
niihin pakkotöihin, joissa ei voi toteuttaa itseään, työilmapiiri huono ja näin työnilo
sammutetaan.
ja yrittäjäksi ryhtymistä minusta taas työvoimatoimistot tuputtavat liiankin innokkaasti.
Vain tilastojen siivoamisen vuoksi.
Sivutoiminen yrittämisen pitäisi olla helpompaa ja vähemmän byrokraattista työttömällekin.
Varsinkin jos kyseessä olisi ammatinharjoittaja tai häneen rinnastettavissa oleva henkilö.
otta kantaa esim.äänestämällä ja nousemalla sortajia vastaan pitämällä kiinni oikeuksistaan.
Yhdistymällä voisimme jyrätä minkä esteen vaan pois tieltämme.
Oma vikalista:
a) Suomalaiset yritykset ovat investoineet ulkomaille yli 200 000 työpaikan edestä. Syinä:
- suomalaisten korkeat palkat kohdemaahan verrattuna
- suomalaisyritysten siirtyminen monikansalliseen omistukseen sen jälkeen kun 50% omistusrajoitus purettiin. Päätäntävalta nyt mm. USA:n eläkerahastojen johtajilla.
- kehitysmaissa, kuten Kiinassa, ei tunneta työntekijän oikeuksia
- markkinoiden painopiste siirtyy nopeasti pois Euroopasta. Logistiikka maksaa.
b) Suomen valtio on "tehostanut" julkistasektoria yli 200 000 työpaikan edestä. Seuraukset:
- nämä työttömät eivät tuota mitään, mutta kuluttavat siitä huolimatta valtion resursseja
- kun kunnasta saneerataan julkisen sektorin työpaikkoja, kärsii siitä myös kauppa ja palvelut
-> kerrannaisvaikutukset.
- palveluista on huutava pula
c) Huono irtisanomissuoja ja yleensäkin turvattomuus työsuhteissa. Seuraukset:
- Huono irtisanomissuoja aiheuttaa työttömyyttä mm. Telia-Soneran fuusioitumisessa suurin osa irtisanotuista oli nimenomaan suomalaisia, koska Ruotsissa pitää maksaa usean kuukauden palkka irtisanottavalle - Suomessa tasan 0 euroa - "tuotannolliset ja taloudelliset syyt".
- Huono irtisanomissuoja yhdistettynä työharjoitteluun suorastaan houkuttelee korvaamaan
vakituiset työharjoittelijoilla, osa-aikaisilla yms. yms.
c) Työn tuottavuus on kaksinkertaistunut lyhyessä ajassa. Tuotettujen hyödykkeiden kysyntä sen sijaan ei ole kaksinkertaistunut. Seuraukset:
- Kaikkien ihmisten työpanosta ei enää tarvita.
- Työn merkitys varallisuuden jakajana pienenee, koska työpanoksesta maksetaan työn kysynnän ja tarjonnan mukaan, eikä sen mukaan paljonko yritys kerää lisää voittoa kohonneen tuottavuuden myötä -> palkat laskevat työvoiman liikatarjonnan myötä ja yritysten voitot nousevat kohonneen tuottavuuden ja laskeneiden palkkakustannusten
myötä. Marxin lisäarvoteoria on ajankohtaisempi kuin koskaan.
- Tehtyjen työtuntien määrä/nuppi/vuosi on laskenut kaikkialla maailmassa, myös Suomessa.
- Maailmankuvamme on edelleenkin luennedittavissa sanoilla "economy of scarcity", vaikka olemme siirtymässä lujaa vauhtia talouteen, jota voisi luennehtia sanoilla "economy of abundance". Tähän lienee syynä se, että suurten ikäluokkien vanhemmat ja myös he itse elivät osittain vielä "kuponkikautta". Nämä ihmiset ovat jäävejä tekemään mitään päätöksiä.