Keskinopeudet

on siinä 30kmh, ajelen ihan kuntolenkkejä, ilmeisesti aika suosituilla reiteillä, koska ohittajia on yhtä paljon kuin on ohitettavia. Porukka lenkkejä on onneksi alettu ajaa myös alhaisemmilla keskinopeuksilla joten kirjoittajakin on voinut osallistua niihin.

heräsit ja päästit nkissan ulos.100 kg kaveri ei pidä yli 30Av - se on fakta.Tarkoittaa suomeksi-A)jos olet normaalipainoinen on pituutesi takia mahdotonta saada sellaista tehoa aikaiseksi millä ko keskinopeus pidetään.
B) ellet ole pitkä olet ylipainoinen

Six13 kirjoitti:

heräsit ja päästit nkissan ulos.100 kg kaveri ei pidä yli 30Av - se on fakta.Tarkoittaa suomeksi-A)jos olet normaalipainoinen on pituutesi takia mahdotonta saada sellaista tehoa aikaiseksi millä ko keskinopeus pidetään.
B) ellet ole pitkä olet ylipainoinen

Lue lisää

Mukava kuulla tälläisiä faktoja, jotka sinä tunnut tietävän paremmin kuin minä itse. Pituuteni on 194 cm, ylipainoakin on siis jonkin verran. En tiedä mihin tuo väittämäsi perustuu, omani perustuu yksinkertaisesti pyöräni mittarin (Shimano Flight Deck 6500) antamiin tuloksiin, jotka pitävät varsin hyvin paikkaansa: vähän yli 40 km (muistaakseni 40,38 km) ja aika 1h15min (32,30 km/h). Tämä siis _paras aika_ viime kesältä suotuisissa olosuhteissa, tyypillinen aika 1h20min (30 km/h) ja vastatuulella 3-5 min huonompikin.

Tasaisella pystyn helposti pitämään vauhtina >40 km/h, tehoista en tiedä muuta kuin mitä talvella Tacxin harjoitusvastuksen mittari kertoo. Tunnin session keskiteho on luokkaa 320-350 W, lyhytaikaiset huiput n. 500 W, keskipulssi 150 (n. 86% maksimista, joka on 173, ei anaerobisen tason ylitystä, joka minulla on siinä 163-165 paikkeilla). En tiedä mihin keskinopeuteen tuo teho riittää, mutta 40 kilsaa tunti ja vartti on maantiellä mitattu fakta.

Voit kertoa ihan mitä hyvänsä ihan niin kuin minäkin, mutta tulla turha väittämään puheitani palturiksi. Jos kiinnostaa, tervetuloa ensi kesänä rinnalle ajamaan mikä tahansa sääolosuhteiltaan kohtuullinen kesäpäivä töitten jälkeen klo 16:00 reittinä Kuopio Microteknia - Niuva - Julkula - Päiväranta - Vuorela - Rissala - Kasurila - Vuorela.

AriT kirjoitti:

Mukava kuulla tälläisiä faktoja, jotka sinä tunnut tietävän paremmin kuin minä itse. Pituuteni on 194 cm, ylipainoakin on siis jonkin verran. En tiedä mihin tuo väittämäsi perustuu, omani perustuu yksinkertaisesti pyöräni mittarin (Shimano Flight Deck 6500) antamiin tuloksiin, jotka pitävät varsin hyvin paikkaansa: vähän yli 40 km (muistaakseni 40,38 km) ja aika 1h15min (32,30 km/h). Tämä siis _paras aika_ viime kesältä suotuisissa olosuhteissa, tyypillinen aika 1h20min (30 km/h) ja vastatuulella 3-5 min huonompikin.

Tasaisella pystyn helposti pitämään vauhtina >40 km/h, tehoista en tiedä muuta kuin mitä talvella Tacxin harjoitusvastuksen mittari kertoo. Tunnin session keskiteho on luokkaa 320-350 W, lyhytaikaiset huiput n. 500 W, keskipulssi 150 (n. 86% maksimista, joka on 173, ei anaerobisen tason ylitystä, joka minulla on siinä 163-165 paikkeilla). En tiedä mihin keskinopeuteen tuo teho riittää, mutta 40 kilsaa tunti ja vartti on maantiellä mitattu fakta.

Voit kertoa ihan mitä hyvänsä ihan niin kuin minäkin, mutta tulla turha väittämään puheitani palturiksi. Jos kiinnostaa, tervetuloa ensi kesänä rinnalle ajamaan mikä tahansa sääolosuhteiltaan kohtuullinen kesäpäivä töitten jälkeen klo 16:00 reittinä Kuopio Microteknia - Niuva - Julkula - Päiväranta - Vuorela - Rissala - Kasurila - Vuorela.

Lue lisää

http://www.kreuzotter.de/english/espeed.htm

antaa mitoillani (194/105, 9 kg triathlonpyörä) 320 W tuottamaksi nopeudeksi tasaisella(ei vastatuulta) 90 rpm kadenssila 39,5 km/h, joka pitää omiin kokemuksiini aika hyvin paikkansa.

AriT kirjoitti:

http://www.kreuzotter.de/english/espeed.htm

antaa mitoillani (194/105, 9 kg triathlonpyörä) 320 W tuottamaksi nopeudeksi tasaisella(ei vastatuulta) 90 rpm kadenssila 39,5 km/h, joka pitää omiin kokemuksiini aika hyvin paikkansa.

Lue lisää

Fysiikka on lahjomaton laji.Kuten tiedät ilmanvastus nousee nopeuden neliössä.Et usko itsekkään juttuusi. Hold your horsies!

Six13 kirjoitti:

Fysiikka on lahjomaton laji.Kuten tiedät ilmanvastus nousee nopeuden neliössä.Et usko itsekkään juttuusi. Hold your horsies!

Kun tunnut tuon asian noin hyvin tietävän, niin heitäpä joitain faktoja, joiden perusteella >100 kg kaveri ei pystyisi ajamaan >30 km/h keskinopeudella. Ei siihen tarvita kuin vähän yli 300 W keskiteho, siis reilut 3 W/kg. Itse en keksi enkä löydä mitään perustetta moiselle väitteelle, seurassammekin on kaveri, joka käsitykseni mukaan painaa reilun satkun ja ajelee aika-ajoissa lähes 40 km/h nopeudella (20 km vähän yli 0,5 h). Taidat itse ajella vanhalla ruosteisella sinkulalla, jolla 30 km/h on jo tosi kova vauhti...

AriT kirjoitti:

Mukava kuulla tälläisiä faktoja, jotka sinä tunnut tietävän paremmin kuin minä itse. Pituuteni on 194 cm, ylipainoakin on siis jonkin verran. En tiedä mihin tuo väittämäsi perustuu, omani perustuu yksinkertaisesti pyöräni mittarin (Shimano Flight Deck 6500) antamiin tuloksiin, jotka pitävät varsin hyvin paikkaansa: vähän yli 40 km (muistaakseni 40,38 km) ja aika 1h15min (32,30 km/h). Tämä siis _paras aika_ viime kesältä suotuisissa olosuhteissa, tyypillinen aika 1h20min (30 km/h) ja vastatuulella 3-5 min huonompikin.

Tasaisella pystyn helposti pitämään vauhtina >40 km/h, tehoista en tiedä muuta kuin mitä talvella Tacxin harjoitusvastuksen mittari kertoo. Tunnin session keskiteho on luokkaa 320-350 W, lyhytaikaiset huiput n. 500 W, keskipulssi 150 (n. 86% maksimista, joka on 173, ei anaerobisen tason ylitystä, joka minulla on siinä 163-165 paikkeilla). En tiedä mihin keskinopeuteen tuo teho riittää, mutta 40 kilsaa tunti ja vartti on maantiellä mitattu fakta.

Voit kertoa ihan mitä hyvänsä ihan niin kuin minäkin, mutta tulla turha väittämään puheitani palturiksi. Jos kiinnostaa, tervetuloa ensi kesänä rinnalle ajamaan mikä tahansa sääolosuhteiltaan kohtuullinen kesäpäivä töitten jälkeen klo 16:00 reittinä Kuopio Microteknia - Niuva - Julkula - Päiväranta - Vuorela - Rissala - Kasurila - Vuorela.

Lue lisää

Kun noita sykkeitä kattelee, niin ei noi nyt ihan mitään peruskuntoilijan peruslenkkejä ole. 30 pykälää alemmaksi ja uusi yritys ja uudet vauhdit tänne. Eli siis sinne 110-130 paikkeille, keskaria 120 pintaan.

jerkkupetteri kirjoitti:

Kun noita sykkeitä kattelee, niin ei noi nyt ihan mitään peruskuntoilijan peruslenkkejä ole. 30 pykälää alemmaksi ja uusi yritys ja uudet vauhdit tänne. Eli siis sinne 110-130 paikkeille, keskaria 120 pintaan.

Lue lisää

Jos tunnin, puolitoista pystyy tasaista vauhtia ajamaan niin sykkeet ovat kohdallaan, ovat sitten mitä ovat.

Kehiin kirjoitti:

Kun tunnut tuon asian noin hyvin tietävän, niin heitäpä joitain faktoja, joiden perusteella >100 kg kaveri ei pystyisi ajamaan >30 km/h keskinopeudella. Ei siihen tarvita kuin vähän yli 300 W keskiteho, siis reilut 3 W/kg. Itse en keksi enkä löydä mitään perustetta moiselle väitteelle, seurassammekin on kaveri, joka käsitykseni mukaan painaa reilun satkun ja ajelee aika-ajoissa lähes 40 km/h nopeudella (20 km vähän yli 0,5 h). Taidat itse ajella vanhalla ruosteisella sinkulalla, jolla 30 km/h on jo tosi kova vauhti...

Lue lisää

kysymys ei olekkaan 32Av -siihen ajaa vanha Erkkikin. Kyse oli heitosta 40Av helposti.Ja jos oikein ymmärsin niin ilman peesiapua tyynessä säässä. No way! 100kg on liikaa vaikkei pyörä painaisi mitään. Voidaan lähteä viivalle -valitsen reitin ja normaalisäännöillä ei peesiä- jos voitat saat pyöräni ja mikäli häviät saan vastaavasti sinun - OK?

Kehiin kirjoitti:

Kun tunnut tuon asian noin hyvin tietävän, niin heitäpä joitain faktoja, joiden perusteella >100 kg kaveri ei pystyisi ajamaan >30 km/h keskinopeudella. Ei siihen tarvita kuin vähän yli 300 W keskiteho, siis reilut 3 W/kg. Itse en keksi enkä löydä mitään perustetta moiselle väitteelle, seurassammekin on kaveri, joka käsitykseni mukaan painaa reilun satkun ja ajelee aika-ajoissa lähes 40 km/h nopeudella (20 km vähän yli 0,5 h). Taidat itse ajella vanhalla ruosteisella sinkulalla, jolla 30 km/h on jo tosi kova vauhti...

Lue lisää

Parhaimmillaan ennen kisaa oli 40km AvgHR 105herkistelylenkillä 30Av vauhdilla - ei peesiapua. MaxHR 215 on mitattu viime kesänä.

six13 kirjoitti:

kysymys ei olekkaan 32Av -siihen ajaa vanha Erkkikin. Kyse oli heitosta 40Av helposti.Ja jos oikein ymmärsin niin ilman peesiapua tyynessä säässä. No way! 100kg on liikaa vaikkei pyörä painaisi mitään. Voidaan lähteä viivalle -valitsen reitin ja normaalisäännöillä ei peesiä- jos voitat saat pyöräni ja mikäli häviät saan vastaavasti sinun - OK?

Lue lisää

Minä en siis ole väittänyt pystyväni muuhun kuin 30-32 km/h keskariin 40 km matkalla. Sen asetit tuossa ylempänä kyseenalaiseksi ja luonnolakien vastaiseksi. Nyt käännät puheitasi 40 km/h keskariin, johon _uskon_ (ts. luulen, en tiedä eikä se ole fakta) aktiivipyöräilijän pystyvän. Aktiivipyöräilijän painosta en puhunut mitään, aktiivit ovat mielestäni kyllä enemän hoikkarakenteisia ja nopeampia kuin minä. Ainakin niitä joskus menee meikäläisestä heittämällä ohi.

Olemmeko siis lopulta yhtä mieltä edes siitä, että >100 kg kaverikin pystyy 30-32 km/h keskariin?

AriT kirjoitti:

Minä en siis ole väittänyt pystyväni muuhun kuin 30-32 km/h keskariin 40 km matkalla. Sen asetit tuossa ylempänä kyseenalaiseksi ja luonnolakien vastaiseksi. Nyt käännät puheitasi 40 km/h keskariin, johon _uskon_ (ts. luulen, en tiedä eikä se ole fakta) aktiivipyöräilijän pystyvän. Aktiivipyöräilijän painosta en puhunut mitään, aktiivit ovat mielestäni kyllä enemän hoikkarakenteisia ja nopeampia kuin minä. Ainakin niitä joskus menee meikäläisestä heittämällä ohi.

Olemmeko siis lopulta yhtä mieltä edes siitä, että >100 kg kaverikin pystyy 30-32 km/h keskariin?

Lue lisää

on realistinen Av yksin ajettaessa jopa 100kiloiselle, mutta 40Av ei enää sitä olekkaan ilman reipasta myötätuulta tai peesiä tyynessä. Tuo 100kg ei sinänsä vielä ole paha, mutta nousuissa painava kaveri menettää energiaa ihan eri tavalla kuin kevyt. Vaikka alamäessä painavammalla on etu niin silti keskinopeus pitkillä matkoilla on kevyemmällä kovempi.On nähty.Jag har talar...

sykkeillä niin väliä kirjoitti:

Jos tunnin, puolitoista pystyy tasaista vauhtia ajamaan niin sykkeet ovat kohdallaan, ovat sitten mitä ovat.

jos puhutaan normaaleista lenkeistä ja vetää sen täysillä, niin onko se normaali kuntolenkki? Kuinka moni keskivertokuntoilija vetää täysillä? Fiksut eivät ja silloin puhutaan sykkeistä kun puhutaan nimen omaan kuntoilijan eli kaverin, joka haluaa kuntoilla, joka tarkoittaa kunnon kasvattamista, lenkeistä.

Täysillä pystyy vetämään juuri tuon mainitsemanne ajan, about 1-2h riippuen kaverista/päivästä ja sykkeet on silloin viestin aloittajan mainitsemalla tasolla. Se ei ole mikään peruslenkki silloin. Peruslenkin sykkeet on aika paljon matalammalla.

Toinen juttu on, että jos ei usko menneensä täysillä, niin eikun koittamaan kovempaa tulosta.

jerkkupetteri kirjoitti:

jos puhutaan normaaleista lenkeistä ja vetää sen täysillä, niin onko se normaali kuntolenkki? Kuinka moni keskivertokuntoilija vetää täysillä? Fiksut eivät ja silloin puhutaan sykkeistä kun puhutaan nimen omaan kuntoilijan eli kaverin, joka haluaa kuntoilla, joka tarkoittaa kunnon kasvattamista, lenkeistä.

Täysillä pystyy vetämään juuri tuon mainitsemanne ajan, about 1-2h riippuen kaverista/päivästä ja sykkeet on silloin viestin aloittajan mainitsemalla tasolla. Se ei ole mikään peruslenkki silloin. Peruslenkin sykkeet on aika paljon matalammalla.

Toinen juttu on, että jos ei usko menneensä täysillä, niin eikun koittamaan kovempaa tulosta.

Lue lisää

kuntopyöräilijä, joka ajaa n. 8500 km ( 06 kesä )kaudessa. Keskinopeudet liikkuvat 29-32 välissä keslistä, maastosta riippuen. Nuo em. lenkit ovat ns. pk-lenkkiä, jossa keskisykkeet ovat 110-125 haarukassa. Yhteislenkeillä (6-10 ajajaa) keskarit heiluvat 30-34 välissä, matkat 80-140 km (edelleen pk-lenkkiä) Ne vähät vk-vl lenkit, joita on tullut yleensäkään ajettua on tehty aina isommassa ryhmässä, jolloin keskarit nousee 34-37 kulmille ja tietysti lenkin pituus max 100 km !

53 vuotias kirjoitti:

kuntopyöräilijä, joka ajaa n. 8500 km ( 06 kesä )kaudessa. Keskinopeudet liikkuvat 29-32 välissä keslistä, maastosta riippuen. Nuo em. lenkit ovat ns. pk-lenkkiä, jossa keskisykkeet ovat 110-125 haarukassa. Yhteislenkeillä (6-10 ajajaa) keskarit heiluvat 30-34 välissä, matkat 80-140 km (edelleen pk-lenkkiä) Ne vähät vk-vl lenkit, joita on tullut yleensäkään ajettua on tehty aina isommassa ryhmässä, jolloin keskarit nousee 34-37 kulmille ja tietysti lenkin pituus max 100 km !

Lue lisää

Kuntotapahtumissa huomaa, että näitä ruutiukkoja löytyy aika paljon . Viimeksi Turussa Jättimyllyssä veti huomattavan osan 120km matkasta arviolta 65-70v tervaskanto tandemilla nuoren naisen kanssa Av ~ 35km/h . Tsemppiä - mikään ei ole hienompi laji kuin maantiefillarointi. No jaa hiihto on aika kivaa myös.

Six13 kirjoitti:

Kuntotapahtumissa huomaa, että näitä ruutiukkoja löytyy aika paljon . Viimeksi Turussa Jättimyllyssä veti huomattavan osan 120km matkasta arviolta 65-70v tervaskanto tandemilla nuoren naisen kanssa Av ~ 35km/h . Tsemppiä - mikään ei ole hienompi laji kuin maantiefillarointi. No jaa hiihto on aika kivaa myös.

Lue lisää

on vanha Suomen huipputason kilpapyöräilijä 60-70 luvulta ! On vieläkin niin kovassa kunnossa, ettei useimpien 25-40 vuotiaiden kannata lähteä haastamaan pyörän päällä !

jerkkupetteri kirjoitti:

jos puhutaan normaaleista lenkeistä ja vetää sen täysillä, niin onko se normaali kuntolenkki? Kuinka moni keskivertokuntoilija vetää täysillä? Fiksut eivät ja silloin puhutaan sykkeistä kun puhutaan nimen omaan kuntoilijan eli kaverin, joka haluaa kuntoilla, joka tarkoittaa kunnon kasvattamista, lenkeistä.

Täysillä pystyy vetämään juuri tuon mainitsemanne ajan, about 1-2h riippuen kaverista/päivästä ja sykkeet on silloin viestin aloittajan mainitsemalla tasolla. Se ei ole mikään peruslenkki silloin. Peruslenkin sykkeet on aika paljon matalammalla.

Toinen juttu on, että jos ei usko menneensä täysillä, niin eikun koittamaan kovempaa tulosta.

Lue lisää

Aivan oikein.

Kunto nousee parhaiten kun vetää useimmat lenkit matalalla sykkeellä, mulla n. 140, (maks n. 190) ja jotkut lenkitt kovemmalla sykkeellä, mulla 150-160. Joskus myös intervallia, eli anaerobiselle aluelle.

Tietysti voi vetää vaikka joka kerta vaikka kuinka kovia lenkkejä, mutta tosiasia on että samassa ajassa hapenottokyky (=kunto) paranee nopeammin jos vetää useimmat lenkit matalalla sykkeellä.

Mulla oli kyllä alkuunsa tosi vaikea uskoa että kunto nousee niin vähällä rasituksella kuin mitä nyt kuntoilen. Mutta uskottava se on, pp-ergo sen kertoo.

maintsemasi tervaskanto kirjoitti:

on vanha Suomen huipputason kilpapyöräilijä 60-70 luvulta ! On vieläkin niin kovassa kunnossa, ettei useimpien 25-40 vuotiaiden kannata lähteä haastamaan pyörän päällä !

seurata, kun siinä porukan mukana ajelin. Olispa itsekkin samassa kunnossa tuon ikäisenä.

matalat/korkeat kirjoitti:

Aivan oikein.

Kunto nousee parhaiten kun vetää useimmat lenkit matalalla sykkeellä, mulla n. 140, (maks n. 190) ja jotkut lenkitt kovemmalla sykkeellä, mulla 150-160. Joskus myös intervallia, eli anaerobiselle aluelle.

Tietysti voi vetää vaikka joka kerta vaikka kuinka kovia lenkkejä, mutta tosiasia on että samassa ajassa hapenottokyky (=kunto) paranee nopeammin jos vetää useimmat lenkit matalalla sykkeellä.

Mulla oli kyllä alkuunsa tosi vaikea uskoa että kunto nousee niin vähällä rasituksella kuin mitä nyt kuntoilen. Mutta uskottava se on, pp-ergo sen kertoo.

Lue lisää

tottakai jokaisen lenkin voi vetää niin kovaa kuin haluaa. Mutta onko se järkevää, onkin toinen juttu.

Tällöin kehitys on nopeaa, ainakin alussa. Kehitys kuitenkin pysähtyy aika nopeasti, junnaa paikallaan ja kohta ihmetellään kun on tippa nenän päässä ja flunssaa pukkaa. Ja flunssan jälkeen vedetään entistä lujempaa kun ei ole tullut treenattua ja iskee seuraava flunssa jne jne.

Onko hapenottokyky ainoa asia mikä vaikuttaa kuntotasoon ? Ei mun mielestä..
Matalalla rasituksella saadaan pohjakunto kondikseen joka mahdollistaa sen, että kovista lenkeistä on todellista hyötyä.

Kaikkihan riippuu tavoitteista. Jos haluaa tehdä liikunnasta rääkkiä niin up yours. Se voi olla kivaakin ja sitä voi harrastaa joka päivä sairastamatta yhen yhtä flunssaa, joka johtuu pelkästään huonosta peruskunnosta, toisin sanoen huonosta immuniteettisuojasta. Ja kovat lenkit eivät kovin paljoa sitä peruskuntoa kehitä.

Kovien lenkkien riski/hyötysuhde tavan kuntoilijalle on kuitenkin aika mitätön..

jerkkupetteri kirjoitti:

tottakai jokaisen lenkin voi vetää niin kovaa kuin haluaa. Mutta onko se järkevää, onkin toinen juttu.

Tällöin kehitys on nopeaa, ainakin alussa. Kehitys kuitenkin pysähtyy aika nopeasti, junnaa paikallaan ja kohta ihmetellään kun on tippa nenän päässä ja flunssaa pukkaa. Ja flunssan jälkeen vedetään entistä lujempaa kun ei ole tullut treenattua ja iskee seuraava flunssa jne jne.

Onko hapenottokyky ainoa asia mikä vaikuttaa kuntotasoon ? Ei mun mielestä..
Matalalla rasituksella saadaan pohjakunto kondikseen joka mahdollistaa sen, että kovista lenkeistä on todellista hyötyä.

Kaikkihan riippuu tavoitteista. Jos haluaa tehdä liikunnasta rääkkiä niin up yours. Se voi olla kivaakin ja sitä voi harrastaa joka päivä sairastamatta yhen yhtä flunssaa, joka johtuu pelkästään huonosta peruskunnosta, toisin sanoen huonosta immuniteettisuojasta. Ja kovat lenkit eivät kovin paljoa sitä peruskuntoa kehitä.

Kovien lenkkien riski/hyötysuhde tavan kuntoilijalle on kuitenkin aika mitätön..

Lue lisää

Ei se maksimi hapenottokyky ja sitä vastaava teho itsessään, vaan myös se millä %-osuudella tuosta VO2max tehosta pystyy ~tunnin ajamaan. Siis jos esim ergometritestissä mitataan maksimitehoksi 300 Wattia ennen kuin menee anaerobiselle puolelle, niin sama kuntoilija saattaisi pystyä ajamaan tunnin verran jollain 200-270 Watin teholla. Jos watit olisi tuolla 200 tasolla, niitä todennäköisesti pystyisi nostamaan helpohkosti jonnekin 250 watin tuntumaan. Mutta jos tunnin tehot alkaa olla >85% maksimitehoista niin aina vaan kovempaa työtä kehitys vaatii, taikka sitten hieman erilaista treeniä sen maksimitehon nostamiseksi.

Tuon tunnin tehon nostamiseksi käyvät yhtä lailla 2-3 tunnin lenkit, tunnin lenkit, taikka esim 2*20 min intervallit. Eri treeneissä tehot on sitten erilaisia, olettaen että se tunnin teho olisi ~250 wattia, tehot voisivat olla 2-3 tunnin lenkeillä 220 W, tunnin lenkeillä 240 W ja 2*20 min vedoilla 250 W. Voisi siis sanoa että kaikki lenkit ajetaan "niin kovaa kuin tasaisesti jaksaa koko lenkin ajaa". Tosin VO2max tehon ylittämiselle ei ole tarvetta, että siinä mielessä ei ihan niin kovaa kumminkaan ajeta kuin pystyisi. Mikä vaihtoehdoista sittten on tehokkain tapa? Mielestäni vastaus riippuu siitä paljonko on aikaa käytettävissä, millaiset on lenkkimaastot jne, mutta kaikki em treenit tehoavat. Sykkeillä ei ole kuitenkaan niin väliä, tehot ratkaisevat.

Eria asia sitten jos pyöräilyä ei ole ennemmin harrastanut, silloin on syytä totutella lajiin muutama viikko tai kuukausi ennen kuin alkaa tarkemmin tehojen mukaan ajella.

Väittelyn voitti "SIX13", minun mielestäni. 30 keskinopeus on kuitenkin jo niin kova juttu että, siihen ei pääse ihan helposti. Ne jotka pystyvät siihen 110-130 sykkeillä ovat jo harvemmassa ja kovassa kunnossa, ja näyttävätkin pyöräilijöiltä.

jerkkupetteri kirjoitti:

Kun noita sykkeitä kattelee, niin ei noi nyt ihan mitään peruskuntoilijan peruslenkkejä ole. 30 pykälää alemmaksi ja uusi yritys ja uudet vauhdit tänne. Eli siis sinne 110-130 paikkeille, keskaria 120 pintaan.

Lue lisää

Riippuu tietenkin pyöräreitistä, mutta omalla 1,5 h pyörälenkillä keskisyke on 140 ja se on sellaista vauhtia, että periaatteessa pyrin polkemaan niin reippaasti kun vain koko ajan jaksan ja siten etten ole "piipussa" reitin lopun ylämäissä, ylämäet pitää ottaa aika maltilla, kun en ole pikkupoika vaan 100 kg 190cm. (sunnuntaipyöräilijät melkein pärjäävät ylämäissä, mutta perään tulevassa alamäessä jäävät horisonttiin pian... no ne polkeekin lähimmälle kiskalle röökiä hakemaan, kun itsellä vielä muutama kymmenen kilsaa kelattavana).