Mahtaako Australiassa Melbournessa syntyneen amerikkalaisen Percy Graingerin musiikki ja tuotanto olla teille tuttu jostakin yhteydestä, kun se on jäänyt minulle itseleni täysin tuntemattomaksi? Lukaisin nopeasti Suuria säveltäjiä-nimisestä länsimaisia säveltäjiä esittelevästä opuksesta hänen musiikkinsa olevan hyvin kansamusiikki vaikutteista ja rytmisesti eloisaa sekä muodostuvan suuressa määrin kansanlaulusovituksista. muuta en tiedä.
Hän oli hyvin omalaatuinen ihminen, jolla oli tapana heittää pallo talonsa katon ylitse ja juosta talon läpi kopatakseen putoavan pallon toiselta puolelta; suosikkitemppujaan. Hän opiskeli mm. Engalannissa ja Berliinissä tutustuen Griegiin jonka pianokonserton solistina hän soitti konserteissa, keräten paljon mm. englantilaisia kansanlauluja matkustellessaan ympäri maailmaa ja oli se joka kiinnitti deliusin huomion brigg Fairiin, johon tämä sävelsi tunnetut variaationsa. 1914 Grainger muutti Yhdysvaltoihin, jonka kansalaisuuden saatuaan liittyi armeijaan ja pääsi armeijan musiikkikoulun opettajaksi. Hänen monia pianosävellyksiään on nimitetty herkkupaloiksi, kuten jos oikein muistan nimen Mocky Morris tai vastaavaa ja käytti dynaamisista merkinnöistä englantilaisia vastineita, jonka takia häntä pilkattiin. Hänen sävellyksensä ovat ainakin rytmisesti hyvin elinvoimaisia
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
Kiva juttu. Täytyy varmaan itsekin alkaa keräämään tämän ideoiltaan omaperäisen säveltäjän, pianoihmeen, joka keksi jalkakäyttöisen laitteen pianon nuottitelineen nuottilehtien kääntämiseen, ja joka oli vuosia New Yorkin yliopiston Washington Square Collegen(?) musiikkiteiteellisen laitoksen johtaja, eikä pelännyt kummalliseksi leimautumista ja oli hyvä puhuja
Hänellä oli muuten kihartavat hiukaset, jonka huomioin levykannen valokuvan nähdessäni, vaikkakaan neron havaintoa eivät muodosta erityisolioit vaan niissä itsensä ilmaisevat Platoni ideat, normaalin ihmisen nähdessä erityisessä ana vain erityisen sellaisenaan, kaiken tahtoa koskevan, kun nerous on kutsumukselleen uskottomaksi tulut äly tiedoitsemisen ollessa valta-asemassa tahtomiseen nähden, tietotavaan olleessa olennaisesti havaitseva, vaikka häneltä tyystin puuttuukin asiallisuus pysyen tavallaanmyös koko ikänsä kuin suurena lapsena ärtyväisyyden ollessa tärkeänä edellytyksenä ja intohimoinen luonne, normaaleilla olioilla vaan ei ole älyä enempää kuin mitä tahdon palveleminen vaatii tomiessaan vaikuttimien vastaanottajana ja välittäjänä olioide välisiä suhteita tiedoitessaan samoin kuin käytännöllisellä alala suuria aikaansaava, erinomainen ihminen, ei voi koskaan olla nero älyn pysyessä siinä mihin luonto sen määräsi, johon se on sidottu lujalla renkaalla Täällä o kamalaa syntetisaattorilla tuotettua tietokonemusiikkia mekaanista minimalistista ja hälyyisää taustamelua, erityisilmiöiden tutkijat reaalitieteissä voivat tutkia vain olioiden välisä suhteita näkemättä kokonaisuutta yleisesti
Hän oli hyvin omalaatuinen ihminen, jolla oli tapana heittää pallo talonsa katon ylitse ja juosta talon läpi kopatakseen putoavan pallon toiselta puolelta; suosikkitemppujaan. Hän opiskeli mm. Engalannissa ja Berliinissä tutustuen Griegiin jonka pianokonserton solistina hän soitti konserteissa, keräten paljon mm. englantilaisia kansanlauluja matkustellessaan ympäri maailmaa ja oli se joka kiinnitti deliusin huomion brigg Fairiin, johon tämä sävelsi tunnetut variaationsa. 1914 Grainger muutti Yhdysvaltoihin, jonka kansalaisuuden saatuaan liittyi armeijaan ja pääsi armeijan musiikkikoulun opettajaksi. Hänen monia pianosävellyksiään on nimitetty herkkupaloiksi, kuten jos oikein muistan nimen Mocky Morris tai vastaavaa ja käytti dynaamisista merkinnöistä englantilaisia vastineita, jonka takia häntä pilkattiin. Hänen sävellyksensä ovat ainakin rytmisesti hyvin elinvoimaisia
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
Kiva juttu. Täytyy varmaan itsekin alkaa keräämään tämän ideoiltaan omaperäisen säveltäjän, pianoihmeen, joka keksi jalkakäyttöisen laitteen pianon nuottitelineen nuottilehtien kääntämiseen, ja joka oli vuosia New Yorkin yliopiston Washington Square Collegen(?) musiikkiteiteellisen laitoksen johtaja, eikä pelännyt kummalliseksi leimautumista ja oli hyvä puhuja
Hänellä oli muuten kihartavat hiukaset, jonka huomioin levykannen valokuvan nähdessäni, vaikkakaan neron havaintoa eivät muodosta erityisolioit vaan niissä itsensä ilmaisevat Platoni ideat, normaalin ihmisen nähdessä erityisessä ana vain erityisen sellaisenaan, kaiken tahtoa koskevan, kun nerous on kutsumukselleen uskottomaksi tulut äly tiedoitsemisen ollessa valta-asemassa tahtomiseen nähden, tietotavaan olleessa olennaisesti havaitseva, vaikka häneltä tyystin puuttuukin asiallisuus pysyen tavallaanmyös koko ikänsä kuin suurena lapsena ärtyväisyyden ollessa tärkeänä edellytyksenä ja intohimoinen luonne, normaaleilla olioilla vaan ei ole älyä enempää kuin mitä tahdon palveleminen vaatii tomiessaan vaikuttimien vastaanottajana ja välittäjänä olioide välisiä suhteita tiedoitessaan samoin kuin käytännöllisellä alala suuria aikaansaava, erinomainen ihminen, ei voi koskaan olla nero älyn pysyessä siinä mihin luonto sen määräsi, johon se on sidottu lujalla renkaalla Täällä o kamalaa syntetisaattorilla tuotettua tietokonemusiikkia mekaanista minimalistista ja hälyyisää taustamelua, erityisilmiöiden tutkijat reaalitieteissä voivat tutkia vain olioiden välisä suhteita näkemättä kokonaisuutta yleisesti
Vastaukset 4
Vanhimmat
Parhaat muistot elämässä syöpyvät tajuntaan polttomerkin tavoin, kun kylmästä hiestä valuva ruumiissani valtimot sykkivät voimakkaasti kuin dieselveturin jumputus ollessani kuitenkin hyvin syvässä ja levollisessa tahtoni energistä yksin toimivaa älyäni lainkaan kiihdyttämättä vallitsevassa rauhallisessa muta samalla hektisessä psykofyysisessä olotilassa, jonka aikana ulkomaailma katosi täysin tajunnastani. Beethovenin ja Schubertin musiikista on myös ollut vastaavanlaisia kokemuksia
Tarkoitin Mozartin musiikista koettua elämystä pianokonsertosta numro 19, KV 459, mutta onhan hänellä vielä suurempioakin ja merkittävämpiäkin teoksia kuin tuo, kuten jo seuraava molli-konsertto, n:o 20 d-molli KV 466
Mozart vaikutteisessa, mutta ansaitsemattomasti tuntemattomaksi laajan yleisön keskuudessa jääneessä Schubertin farssissa Kaksoset kiivaan Franzin kaksoisveli Friedrich kilistelee lasia kotiinpaluunsa kunniaksi, mutta lempeämmän kauniin, melodisilta ääriviivoiltaan liedmäisen aarian tilalle odottaisi asiaan kuuluvaa sekä tilannetta juhlistavaa juomalaulua tässä aiheeseensa nähden musiikiltaan emotionaalisilta dimnensioiltaan syvällisesssä sekä vakavassa I-näytöksisessä näyttämöteoksessa josta ikävä kyllä harvoin pääsee nauttimaan radiossakaan, paholaisen huvilinnasta valitettavasti vielä vähemmän
Hauskaa muuten, kuinka sä vastaat aina itse itselles´, mutta joo... Mitkä ovat sun mielestä suurimmat Mozartin pianokonsertot? Mitä muita teoksia tarkoitat tällä "onhan hänellä vielä suurempioakin ja merkittävämpiäkin teoksia kuin tuo"...? Pianokonsertto nro 19 on mun mielestä vasta jostain puolivälistä niistä Mozartin pianokonsertoista, jotka ovat mulle tuttuja (nrot 9 ja 13-27).