Olen tavannut harrastuspiireissä mukavan miehen, joka on omien sanojensa mukaan ujo. Itse olen ulospäinsuuntautunut, rohkea ja reipas.
Nyt tämän miehen kanssa on molemminpuolista kiinnostusta ilmassa. Puhelinnumerot on vaihdettu, ja lähipäivinä tavannemme uudestaan.
Etenemisvauhtimme on erilainen; minä tykkään olla fyysisesti lähellä ja koskettaa, mies on selvästi ujompi tai sitten arempi fyysiseen kontaktiin. Nyt kysyisinkin neuvoa, miten saisin pidettyä itseni "kurissa", jotta en tuhoa orastavaa kiinnostusta liiallisella innokkuudella. Miten maltan mieleni ja pidän käteni kurissa?
Nyt tämän miehen kanssa on molemminpuolista kiinnostusta ilmassa. Puhelinnumerot on vaihdettu, ja lähipäivinä tavannemme uudestaan.
Etenemisvauhtimme on erilainen; minä tykkään olla fyysisesti lähellä ja koskettaa, mies on selvästi ujompi tai sitten arempi fyysiseen kontaktiin. Nyt kysyisinkin neuvoa, miten saisin pidettyä itseni "kurissa", jotta en tuhoa orastavaa kiinnostusta liiallisella innokkuudella. Miten maltan mieleni ja pidän käteni kurissa?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jephep.. Mulla ei oikeestaan oo vastausta tällä kertaa, sori :). Mut vähän sama ongelma. Kävi tällä kertaa vaan niin, että tyttö otti homman haltuun ja otti muhun yhteyttä. Itse olin aluksi tosi varovainen lähestymään, koska en ollut varma tunteistani. No kuitenkin olen jo aikas ihastunut kyseiseen tyttöön ja haluaisin koko ajan rutistaa tuon tytön muusiksi. Jotenkin tuntuu kuitenkin, että kun lähestyn ja kosken, tyttö on jotenkin vaisu. Mitenhän pitäisi suhtautua. Tyttö kun kuitenkin haluaa yhtälailla tavata ja olla kanssani. Pitäisikö nyt minun vuorostani antaa aikaa, vai uskaltaa vaan rohkeasti olla lähellä... :D
Kerron tässä oman tarinani, jos vaikka auttaisi:
Aloitin tanssikurssin ja pian "jouduin"/pääsin pariksi erään ihan kivan näköisen miehen kanssa, saman ikäinen poikamies, itse olen eronnut. Tanssimme viikossa n. 6 tuntia ja kun asuimme samalla suunnalla, pyysin päästä hänen kyydissään, kun en itse autoa omista. siinä keretiin monenlaista jutella. Kävimme myös pari kertaa tansseissa samalla kydillä, porukassa muitakin, mutta toki siellä yhdessäkin tanssittiin.
Minä en aluksi tätä miestä minään mahdollisena kumppanina edes ajatellut ja minulla oli silloin jotain nettituttavuksiakin olemassa, ei mitään vakavampaa.
Silloin tällöin tanssiharjoituksissa huomasin, että hänen kätensä ikäänkuin unohtui minun käteeni ja se tuntui oikein hyvälle...en tietysti kättä poiskaan ottanut. Samoin hänen läheisyytensä alkoi tuntua aina vain mukavammalle. Kerran ravintolassa tanssittiin pari hidasta kappalaetta, niin tuli sellainen olo, että tähän syliin kuuluun.
Tuosta noin viikon päästä tuli töissä yhtäkkiä sellainen olo, että meni ojaan tai allikkoon, niin haluan tietää, voiko tästä tulla sen enempää. Laitoin tekstarin, että voitaisko tanssiaskeleita joskus yhdessä opetella vai onko aivan hupsu ajatus. Oli nimittäin joskus ollut puhetta, että hyvä olisi opetella, vaan yksin hankalaa ja tiesin hänellä olevan paljon levyjä. Vastaus oli: kyllä sopii, milloin tulet. JO samana iltana nähtiin ja aluksi tanssittiinkin, ja ajattelin, että eikö tästä tule sen kummempaa. Itse sitten pyysin, että voisitko pitää minua vähän aikaa sylissä. Ja siinä sylissä on siten lähes päivittäin tullut oltua 9 kk ajan...ja aina vain paremmalle tuntuu. Kyllä hänellä oli ollut samat ajatukset suhteeni. Melko hissukseen on sen jälkeenkin edetty, vaikka jo yhteen muutostakin on puhuttu.
Hänkin on arka ja epävarma uusissa tilanteissa, joten en tiedä kauanko olisin saanut hänen aloitettaan odottaa...kannatti siis ottaa ensimmäinen askel, toki siinä on aina riski.
Kumppanini on ujo suukottelemaan ja halailemaan minua julkisilla paikoilla tai esim lasteni nähden, mutta kahden kesken olemme tosi paljon lähekkäin ja myös hän sitä kovasti kaipaa.
Voisiko teidän harrastuksen tiimoilta jotenkin mutenkin tavata, jossain muualla?
Olen tavannut tämän miehen lavatansseissa, mutta koska siellä pitää olla niin "korrekti" ja pienimpienkin tunteiden näyttäminen on vaikeaa, ehdotin, että tapaisimme jossain muualla.
Itse tiedän olevani ihastunut, mutta ehkä miehen pidättyväisyys johtuu hänen vasta kehittymässä olevista (?) tunteistaan. Puhelinnumeroiden vaihtaminen on kuitenkin askel eteenpäin. Uskon, että ensitreffit tanssilavojen ulkopuolella antavat selvyyttä tilanteeseen. Viikonloppua odotellaan jo innolla...
Ehdota sitten ystävällesi tanssikurssia, koska se on tosi kivaa, siinä tehdään monenlaisia juttuja, viemistä/seuraamista/luottamuksen rakentamista....ja saisithan siinä tilaisuuden olla lähekkäin. JOs mies jo sanoo kaiken tarpeellisen osavansa, niin varmasti on vielä uusia lajeja; jos kaikki lattarit ja käden ali tanssitkin otetaan mukaan. Meidänkin kurssilla käy tosi hyviä hyviä tanssijoita ihan vaan harrastamassa liikunta ja lissä oppimassa. Lähes joka paikkakunnalla on jotain kursseja ainakin kohtuullisen ajomatkan päässä.
Lycka till! Etene rauhassa...Mekin otettiin miehen toiveesta "aikalisää" sänkyyn menon suhteen ja sitenkin se oli aluksi vähän haparointia, vaan hyvää kannatti odottaa.....
...huokaus miten kauniita tarinoita teillä onkaan! Vanhan hyvän ajan romantiikkaa, tänä päällekäyvää seksiä tuputtavana aikana. Onneksi olkoon kaikille jotka ovat moisista "seremonioista" osallisiksi päässeet!