Kuinka paljon itseäsi nuorempaa naista olisit valmis deittailemaan? Siis jos puhutaan aikuisista ihmisistä -ei mitään lapsiin sekaantumista.
Suuressa maailmassa miehillä saattaa hyvinkin olla itseään huomattavastikin nuorempi nainen, mutta ajatteleeko tavallinen mies, että jos nainen on liian nuori niin siitä ei ole sille vastusta, tai esim. ei ole kapasiteettia ymmärtää asioita. Tai mitä kaverit ajattelevat, tai muuta sellaista.
Onko ikä ollut koskaan esteenä sille, että olet jättänyt suhteen solmimatta vaikka olisitkin ollut kuinka kiinnostunut tahansa?
Mitä miehet yleensä tällaisista asioista ajattelevat? Onko ikäerosta haittaa?
Suuressa maailmassa miehillä saattaa hyvinkin olla itseään huomattavastikin nuorempi nainen, mutta ajatteleeko tavallinen mies, että jos nainen on liian nuori niin siitä ei ole sille vastusta, tai esim. ei ole kapasiteettia ymmärtää asioita. Tai mitä kaverit ajattelevat, tai muuta sellaista.
Onko ikä ollut koskaan esteenä sille, että olet jättänyt suhteen solmimatta vaikka olisitkin ollut kuinka kiinnostunut tahansa?
Mitä miehet yleensä tällaisista asioista ajattelevat? Onko ikäerosta haittaa?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ei sillä iällä sinänsä ole merkitystä, kunhan elämäntilanne, arvot ja kypsyys ovat samalla tasolla. Pääsääntöisesti -3v olisi varmaan optimaalinen, mutta jos tuon ulkopuolelta löytyy muutoin täydellinen tapaus niin ei kai ikä mikään kynnystekijä ole.
Näin kolmekymppisenä naisena vastaan,että neljäkymppinen mies on lähimpänä samaa henkistä kypsyystasoa. Eli mun mielestä 5-10vanhempi on hyvä
Viestitellä voi, kun vaan tietää minkäikäisen kanssa viestittelee.
Minulla on 28 vuotias nuori mies ,en halua vanhaa äijää en varsinkaan niitä rupsahtuneita ( enemmistö miehistä ovat jo tossa iässä ihan p..... näköisiä!) siis ne jotka on ylittänyt jo 40 v ja jotkut miehet alkaen siinä 30 v alkaa jo rupsahtaa!
ei thanx!
zitte äijääz, ko ze ikä tulee yli kolkyz.
ootkox vähäx teinixxx.
Useimmat suomalaisnaiset sen sijaan alkavat rupsahtamaan/levähtämään viimeistään 20-vuotiaana...
mutta et taida velä asioista
tietää viel yhtään mittään....
no hard feelings...
ikäero voi olla ikäni - 20 vuotta.
Tässä iässä (27) sitä on kaiketi vähän "tienhaarassa" ikäerojen suhteen. Reippaasti nuoremmista tytöistä suurin osa on pelkkiä lapsia, kun taas saman verran vanhemmilla jo reilusti eri prioriteetit elämässään, ja kokeneemmat tyypit kiikarissa. Mutta on vaikea asettaa mitään kovin ehdottomia ikärajoja. Sen verran on tullut naisia vuosien varrella tavattua, että on huomannut kypsyyden olevan hyvin yksilöllinen juttu.
Ehkäpä voisi sanoa että plus-miinus 5 vuotta on oletusarvoisesti ihan ok, ja sen yli/ali mennessä homma on puhtaan tapauskohtaista.
Kavereiden mielipiteet eivät tässä asiassa voisi kyllä vähempää kiinnostaa.
Noh, tämä kaikki on toki kohdallani turhaa teoreettista pohdiskelua. Allekirjoittanut kun ei ole koskaan päässyt deittailemaan yhtään minkään ikäistä neitoa.. :D
Olen nainen (23-v.) mutta vastaan silti. Ei iällä ole merkitystä vaan sillä, missä elämän tilanteessa ihminen on ja millainen persoonallisuus hän on. Mieheni on minua kymmenen vuotta vanhempi, ja usein meidän suhteessa tuntuu siltä että minä olen se vanhus. Eikä kukaan kaveri ole ihmetellyt.
ei voi "deittailla". Muuten yli nelikymppiselle koko maailma on auki. Tyypistä, ja sen henkisestä tasosta se on kiinni.
Joskus olen tavannut n. 20-vuotiaita naisia, jotka ovat tietyissä asioissa kypsiä ja sitten toisaalta toisilla osa-alueilla ihan lapsen tasolla.
Eipä silti, moni nelikymppinenkin on jäänyt joissain asioissa teini-iässään oppimiin maailmankuviinsa kiinni. Pedofiiliksihan siinä sitten itsensä tuntee, jos "deittailla" alamme.
Niin, siis ihmisestä se on kiinni, ei lihan iästä.
Tapaillahan voi vaikka 18-vuotiasta, mutta kyllä se neljä vuotta on minulle tässä vaiheessa sellainen maksimi-ikäraja. Sitten kun olen nelikymppinen, se on luonnollisesti enemmän.
Syynä on yksinkertaiesti elämäntilanne. Ei ole mitään järkeä tuhlata aikaa parikymppisen kanssa, ei se ole kuitenkaan vielä valmis sitoutumaan ja perustamaan perhettä. Tai jos moni onkin, niin moni ei ole.
Minullakin kello tikittää, en tahdo tuhlata aikaani viittä vuotta jonkun opiskelijan kanssa ja sitten huomata että se muutti työn perässä muualle tai tahtoi haistella vapautta.
Kaksi vuotta nuorempi taas olisi juuri sopiva.
"Onko ikä ollut koskaan esteenä sille, että olet jättänyt suhteen solmimatta vaikka olisitkin ollut kuinka kiinnostunut tahansa? "
Ei varsinaisesti, kun en ole koskaan iän takia edes yrittänyt yhtään minulle liian nuorta tai vanhaa.
otan niin nuoren kun haluan...
se ei välttämättä ole kovinkaan painava argumentti kun sitä puolisoa etsitään. Ehkä tuo henkinen kypsyys ratkaisee.
En nyt tietysti tarkoita mitään pahimmassa biletysiässä olevaa naisenalkua, siitä biletyksestä kun on jo kasvanut itse irti.
Siinä iässä kun itselläkin on meno päällä, iällä on vielä vähemmän merkitystä.
kutakuinki noin, tosin itsellä vielä on tuo bilevaihde käytössä, mut vapaalla. :D
Olen tosi onnellinen oman naiseni kanssa, saman ikäinen kuin minä, ja henkisesti ollaan samalla tasolla. Tärkeintä on siis tietenkin tuo samalla tasolla oleminen; en haluaisi mitään pikkupimua joka ei ole elämää ollenkaan vielä nähnyt ja toisaalta en myöskään haluaisi elämäänsä kypsynyttä vanhaa varista. Noita asioita ei näe suoraan iästä, vaan vaatii syvempää tutustumista. Olen valitettavasti tavannut nuorempiakin jotka ovat jo olleet henkisesti elämänsä ehtoopuolella, ja toisaalta vastaan on tullut vanhempiakin naisia jotka henkisesti ovat olleet täydellisesti kotkottavan teinikanan asteella. Todennäköisyys tietenkin on sen puolella että reilusti itseäni vanhempi on myös henkisesti jo "yli-ikäinen" ja toisaalta nuorempi taas kuuluu kohtuullisen suurella todennäköisyydellä siihen vielä enemmän lasten kategoriaan.