Kertokaapa rakkaat miehet, kuinka usein pelaatte pientä silmäpeliä jonkun tuntemattoman naisen kanssa, esim. baaris, kaduilla, kuppiloissa yms.? Kun pelaatte, kuinka usein itse viette homman pelkkiä lyhyitä tai vähän pidempiä katsekontakteja pidemmälle? Entä kuinka usein toivoisitte, että silmäkontaktoitu nainen veisi flirtin pidemmälle? (Todennäköisyys?)
Silmäpelailusta täälläkin gallupoiden
Äimistelijänainen
122782
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Aina kaikkien kiinnostavien naisten kanssa, mutta en heitä ikinä lähesty koska en keksi sanottavaa ja yksinkertaisesti pupu menee pöksyyn.
Aina toivon että nainen veisi flirtin pidemmälle, itse pystyn lähestymään ainoastaan naisia joiden kanssa en flirttaile, koska he eivät tuota myöskään niin suuria paineita lähestyttäessä.
Mutta en ole niin munaton vässykkä kuin siitä voisi luulla.
varattu????
kykene katsomaan silmiin vaikka kiinnostava kohde oliskin kyseessä. Se ei tarkoita että olisin varattu, vaan alkaa ahdistaa jos joku tuijottaa.
koko ajan, aina melkein kun nainen on minun makuuni ,en vie asiaa sen pidemmälle vaikka joskus näyttäisi olevan mahdollisuuksia.
Flirtti on flirttiä eikä avioliitto lupaus,suomalaiset naiset vaan ovat tuossa huonoja,heti ollaan jättämässä omaa ukkoa jos joku pelaa silmäpeliä naisen kanssa.
Puuttuu se keskieurooppalainen kepeys suomalaisilta naisilta.
tuntuu olevan toisinkin päin!!!
Joka päivä vähintään jonkun kanssa, riippuen siitä kuinka ihmisten ilmoilla satun liikkumaan. Useimmiten olen niistä naisista ainakin jollaintapaa kiinnostunut. Melkein koskaan silmäpelailu ei johda mihinkään kummankaan puolelta, vaikka sitä toivoisinkin usein.
Joskus saatan myös harrastaa "itsetunnonkohotuspeliä" eli pientä flirttiä sellaisen naisen kanssa, josta en ole millään muotoa kiinnostunut, kunhan nyt saan kiksit siitä, kun uskon saavani naisen viehättymään itsestäni.
Olen todennut, että jos viikkoon en saa "silmää", mielenterveyteni romahtaa. Muun saamisen kanssa selviääkin näköjään huomattavasti pidempään.. vaikka nykyinen useampi kuukausi alkaa jo tuntumaan siltä kuin vanne kiristäisi päätä.
Olen nainen ja perheellinen siis varattu, mutta ei mikään tuo sellaista päivänpiristystä kuin pieni kukkoilu jonkun miespuolisen taholta. Itse en ole koskaan mennyt sen pidemmälle, joskus ihastuu joskus ei. Ei kai tämä elämä tarvitse olla niin kamalan kireetä ettei voi toista ilahduttaa, eli älä turhaan kiristele sitä pipoa!! Hyvään flirttiin kuuluu tietenkin sekin että sen lopettaa kohteliaasti jos huomaa toisen olevan liian vaivautunut...
Siis ei mun päätä flirttailut kiristä, vaan se, ettei tässä ole "saanut" piitkään aikaan. Flirttailu sentään vielä sujuu.
Joo, pitää tietysti osata lopettaa heti jos huomaa ahdistavansa toista. Myös silloin lopetan ja tietoisesti varon katsomasta tai mitenkään huomioimasta naista, jos tuntuu, että nainen, josta en ole itse kiinnostunut, alkaa tapittamaan liian ihastuneena. Turha antaa rohkaisua, jos mahdollisuuksia ei ole lainkaan.
Minua on kovasti kummastuttanut kun opiskelen kieliä ja meidän ryhmässä on eräs mieshenkilö, joka monasti tuijottaa minua. Siis tunnen silmät selässäni ja kun käännyt katsomaan niin hän useinmiten kääntää katseensa pois. Onkos tämä sitä silmäpeliä vai laskeeko hän finnejäni? ;)
Ihan aikuisia olemme, mutta molemma ujohkoja joten mitään peruskoulucrushia tää ei ole.
Mikä on todennäköisyys, että mies on kiinnostunut?
Että todennäköisyys ihastumiselle on suurempi kuin muu mahdollinen syy tuijottaa sinua. Pientä juttelua ja jäänmurtamista kehiin, niin saat täyden varmuuden ;)