Mulla on avopuoliso, joka on hyvin mustasukkainen asioistani. Rakastan häntä todella, enkä haluaisi erota hänestä. Mutta olen huomannut hänessä aikojen myötä enemmän ja enemmän mustasukkaisuutta ja tuntuu, että joka kerta vain pahenee. Nämä mustasukkaisuus riidat ovat aina alkaneet siitä, jos olemme olleet baarissa tai vain minä olen ollut baarissa. Hän on myöntänyt, että pelkää jos löydän häntä paremman, ja siksi on mustasukkainen.Mitä pitäisi tehdä, paheneeko mustasukkaisuus vain aikojen edetessä vai voiko se parantua?
Pilaako mustasukkaisuus suhteen?
Girlie-84
101220
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
En tiedä, voiko mustasukkaisuudesta "parantua". Exäni oli hyvin mustasukkainen ja asia ei missään vaiheessa parantunut, paheni vaan ja johti lopulta eroon. Aluksi olin jopa imarreltu siitä, että poikakaverini todella oli mustasukkainen minusta. Alussa kaikki olikin hyvin kilttiä ja ns. tervettä mustasukkaisuutta. Pikkuhiljaa asiat menivät huonompaan suuntaan ja hänen tarpeensa kontrolloida minua ja menemisiäni menivät yhä pidemmälle ja pidemmälle. Enkä siis tieten tahtoen provosoinut häntä flirttailemalla muille hänen läsnäollessaan tms. Lopulta ihan pikkujututkin riittivät räjäyttämään hänet ja monet asioista olivat kuviteltuja. Olin muka katsonut jotakuta selvästi himoiten jne. jota en todellakaan ollut tehnyt. Kaikki oli hänen päässään...Homma johti lopulta väkivaltaan ja siihen minä pistin stopin.
Minun esimerkkini oli varmaan enemmänkin sieltä ääripäästä. Koska en siis tiedä, kuinka paha teidän tilanteenne on, en oikein voi suoraan neuvoa tekemään mitään. Ole kuitenkin varovainen. Mustasukkaisuus on ainoastaan hänen ongelmansa, ei sinun. Se johtuu yleensä toisen äärimmäisen huonosta itsetunnosta, niinkun itsekin tavallaan sanot. Hän ajattelee, että sinä löydät jonkun häntä paremman, eikä tunne olevansa tarpeeksi hyvä sinulle. Voi olla, että häntä on joskus petetty ja kierre lähtenyt siitä... Hänen mustasukkaisuutensa ei lopu sinun vakuutteluihin siitä, että siihen ei ole aihetta. Mustasukkaisuus voi loppua kun hän itse tajuaa todellisen syyn sille ja haluaa muuttua, eikä se ole helppoa.
Meidän tilanne on se, että esim. viimekerralla juttelin parin tutun kanssa(miespuolisia) ihan tavallisista työ ja opiskeluasioista ja hän sanoi, että mä isken niitä ja lähti meneen. Mitään väkivaltaa minuun kohdistettuna ei tässä ole kyse, mutta muuten hän käyttäytyy todella omituisesti. MInäkin otin mustasukkaisuuden ekalla kertaa imarrellusti, mutta joka kerta pahenee...ollaan seurusteltu vasta puoli vuotta, onko jatko kamalempaa
Minäpä kerron. Homma pahenee ja väkivalta tule mukaan kuvioon.
Sinulla on nyt muutama mahdollisuus. Ensinnäkin voit tietysti jättää koko tyypin.
Toiseksi voit kertoa hänelle miltä tuntuu ja vaatia häntä terapiaan. Sinun on sitten myös katsottava, että hän sinne terapiaan menee.
Kolmanneksi voit antaa asian olla, mutta kuten sanoin, siinä tapauksessa väkivaltaa tulee ja se on oleva lopulta brutaalia.
Hän päätti lopettaa kokonaan juomisen, ettei pilaa meidän suhdetta. Mutta onko se sitten oikein jos minä joskus haluan käydä viihteellä vai pitääkö minunkin mököttää aina sitten kotona hänen kanssaan?
Onko sinulla omanlaista kokemusta mustasukkaisuudesta ja että se muuttuu väkivallaksi? vai mistä tiedät? Kerro tarkemmin?
Noh, tuo on just osoitus poikakaverisi äärimmäisen huonosta itsetunnosta. Olette seurustelleet vasta puoli vuotta, joten hän ei tunne sinua vielä kovin hyvin ja voi siksikin olla epäilevä. Mutta kuten tuossa aiemmin sanoin, niin sinun vakuuttelut tilanteiden viattomuudesta eivät paranna hänen mustasukkaisuuttaan. Mustasukkaisuus on kuvailemassasi tapauksessa täysin hänen omassa päässään oleva ongelma. Voihan tietysti olla, että kun hän oppii tuntemaan sinua paremmin ja huomaa ettet ole mihinkään lähdössä, hän rauhoittuu. Tai sitten ei. Eikä kaikki mustasukkaisuus johda todellakaan väkivaltaan. Sillä kuitenkin on omien huomioideni mukaan taipumus ennemmin pahentua kun lieventyä. Mutta kaikki suhteet on yksilöllisiä ja toivon, että saatte tuon ongelman selvitettyä. Mutta hänen itsensä täytyy ottaa vastuu ongelmastaan. Sinun tehtäväsi ei ole "parantaa" häntä, etkä oikeasti voisi sitä tehdäkään.
yleensä sellaisessa tilanteessa jossa juttelen miespuoliselle ihmiselle, sellaiselle jota hän ei tunne...eli yleensä jollekin vanhalle tutulleni..Vähän senjälkeen se valitus alkaa, "et huomioi minua ollenkaan, olet kiinnostunut noista ym ym." Asennoidun yleensä, että kuvittelet itse vain, koska hän on yleensä aina paikalla kun juttelen jollekin, eli en juttele mistään, mitä avokkini ei saisi tietää, mutta silti se alkaa..ja hermostuu siitä enemmän kun olen siihen vaan, että tyyliin, jos tuollaisesta suutut, niin on ehkä parempi olla erillään tms. ja siitä se sitten se sota alkaa, huutaminen ym ym...Ja saan vielä kuukausien jälkeen kuulla uudestaan ja uudestaan "kun silloin et huomannut minua, ja iskit niitä muita" ..en pysty sanomaan tutuille,jotka tulevat kyselemään kuulumisia, että hei olen varattu en voi puhua..sillain pitäisi avokkini mielestä sanoa. että muille ei saa tyyliin edes hymyillä, ellei ole jotain sellaista mielessä. Miten saisin hänet vakuuttuneemmaksi, että myös mies ja nainenkin voi olla vain kavereita? vai voiko?
Suurin aihe, tälle mustasukkaisuudelle on se, että minulla on paljon vanhoja miestuttuja, jotka tulevat kyselemään kuulumisia,ym..mutta mieheni mielestä mies ja nainen ei voi olla kavereita keskenään, ja sanoo, että jos hänelle tulisi jokin nainen juttelemaan(vanha´tuttu) niin hän olisi niinkuin häntä ei voisi vähempää kiinnostaa, sanoisi suoraan , että "olen täällä nyt avokkini kanssa kahdestaan rauhassa, voisitko poistua", minunkin pitäisi sanoa heille noin.
Tuleeko meidän tulevaisuudesta mitään, kun meidän ajatukset miesten ja naistenvälisestä kaveruudesta eroavat noin?
Ai, sinulla on rahankäyttöongelmien lisäksi tällaista mustasukkaisuusongelmaa suhteessasi. Oliko vielä muuta? Laita koko soppa kerralla esiin, niin kokonaistilannetta on helpompi tarkastella ja pohtia...
Kyllä se pahenee ajan mittaan.
Jotkut harvat ovat terapiasta saaneet parhaimmillaankin vain 50%:sen avun. Että pystyy sen joten kuten pitämään kurissa.