Hauska testi metrossa

juttua,enkä tän ajatusta. Siis kuljeskelet katselemassa ihmisiä silmiin ja katsot suuttuuko ne vai mikä tän pointti nyt oikeen on? äh.

Älä viitsi kiusata pieniä lapsia. Jos haluat toteuttaa sairaita leikkejä ihmisillä, niin älä ota kohteeksi lapsia. Mitä pahaa he ovat sinulle tehneet?

Skitsofrenia on psyykkinen sairaus, jonka ennustetta varhainen tunnistaminen ja varhain aloitettu hoito parantavat. Hoitosuunnitelma on aina yksilöllinen ja sitä tarkistetaan tarpeen mukaan.

Noin joka sadas ihminen sairastuu skitsofreniaan. Miehilla sairaus alkaa aikaisemmin kuin naisilla. Sairastuneet ovat normaaliväestöä useammin naimattomia ja heidän sosiaaliryhmänsä on keskimääräistä alhaisempi. Maamme noin 50 000 skitsofreniapotilaasta valtaosa selviytyy psykiatrisessa avohoidossa. Moni tarvitsee kuitenkin aika ajoin lyhytkestoista sairaalahoitoa.
Perimä ja stressi

Skitsofrenian puhkemiseen tarvitaan perinnöllinen tai varhaiskehityksen aikana syntynyt alttius sairastua ja sisäinen tai ulkoinen stressi, joka panee sairastumisprosessin liikkeelle. Yleinen käsitys on, että skitsofreniaan liittyy keskushermoston varhainen kehityshäiriö. Sairaus saattaa puhjeta esimerkiksi normaalin aikuistumiseen tai parisuhteen syntyyn liittyvästä stressistä. Liiallinen alkoholin käyttö, huumeet tai keskushermostovamma voivat myös olla alkusyynä. Tärkein sairastumista ennakoiva tekijä on kuitenkin ensiasteen sukulaisella oleva skitsofrenia. Riski on tällöin kymmenkertainen normaaliväestöön verrattuna. On kuitenkin hyvä muistaa, että valtaosalla skitsofreniapotilaista ei ole skitsofreniaa tai muuta psykoosia sairastavaa perheenjäsentä. Äidin raskaudenaikaisilla infektioilla ja synnytyshäiriöillä saattaa myös olla merkitystä.
Tunnista ennakko-oireet

Kolme neljästä myöhemmin skitsofreniaan sairastuvasta kärsii jo ennen psykoosin puhkeamista ennakko-oireista, jotka voivat kestää muutamasta päivästä useisiin vuosiin. Tällaisia oireita ovat esimerkiksi masentuneisuus, apaattisuus, syyllisyys, kyvyttömuus tuntea nautintoa, koulunkäynnin ja työnteon vaikeutuminen, itsetuhoiset ajatukset, eristäytyminen, luonteen muutos, oudot ajatukset ja outo käytös sekä alkoholi- ja huumeongelma. Ennakko-oireet voivat ilmetä myös liikkeiden ja puheen muuttumisena, ruumiillisina vaivoina, laihtumisena ja unihäiriöinä. Ennakko-oireiden tunnistaminen on tärkeää, sillä alustavien tutkimustulosten mukaan psykoosin puhkeaminen voidaan usein estää kevyellä lääkityksellä ja psykososiaalisella hoidolla. Erityisen tärkeää olisi siksi saada tutkimuksiin ja hoitoon ne ennakko-oireista kärsivät nuoret, joiden lähisuvussa on psykooseja tai skitsofreniaa sairastavia.
Potilas ja perhe haastatellaan

Taudinmääritys perustuu esitietoihin ja tutkimukseen, jossa kartoitetaan potilaan psyykkinen ja fyysinen terveys. Diagnoosin tekee potilaan iän mukaan joko psykiatri tai nuorisopsykiatri. Psykiatrinen tutkimus pohjautuu potilaan ja hänen perheensä haastatteluun. Potilaan tilan arvioinnin tärkeitä mittareitä ovat muun muassa hänen oireensa, toimintakykynsä ja elämänlaatunsa. Skitsofreniapotilailla on usein myös sydän- ja verisuonitauteja sekä aineenvaihduntasairauksia. Lähes joka toisella heistä on päihdeongelma.Skitsofreniaa ei voi todeta laboratorio- tai aivojen kuvantamistutkimuksin, mutta niitä saatetaan tarvita potilaan muiden sairauksien selvittelyssä. Hoito- ja kuntoutussuunnitelman edellyttämä diagnostinen selvittely sisältää myös sosiaalityöntekijän ja toimintaterapeutin arviot ja neurospykologisen tutkimuksen. Moni skitsofreniapotilas kärsii masennuksesta, ensipsykoosiin sairastuneet useammin kuin pitkään sairastaneet. Koska depressioon liittyy usein itsemurhavaara, potilaan mieliala on tärkeä selvittää. Skitsofreniaa muistuttavan oireiston takana voi piillä myös muita sairauksia, jotka on tärkeä sulkea pois ennen lopullisen diagnoosin tekoa.
Yksilöllinen hoitosuunnitelma

Skitsofrenian sairaudenkuva on monimuotoinen, sairaudenkulku yksilöllinen ja potilaiden elämäntilanteet ovat erilaisia. Siksi hoitokin vaihtelee potilaan tarpeiden mukaan ja tilanteesta toiseen.Keskeisenä tavoitteena on yhdistää erilaisia hoitoja siten, että ne auttavat potilasta juuri siinä elämäntilanteessa jossa hän on. Potilaan ikä, perhe- ja ihmissuhteet, opiskelu- ja työtilannekin vaikuttavat siihen, millainen hoitosuunnitelma on tarpeen. Hoidon perustana on kirjallinen, potilaan yksilölliset tarpeet huomioon ottava suunnitelma, joka perustuu psykiatrin ja useista asiantuntijoista koostuvan työryhmän tekemään tutkimukseen. Suunnitelmaa laadittaessa kuunnellaan potilasta ja hänen perhettään. Hoitosuunnitelma on tarpeen tarkistaa säännöllisin välein, vähintään kerran vuodessa. Yksilöllisesti suunniteltu hoito ja kuntoutus vähentävät sairausjaksoja.
Omaiset mukaan hoitoon

Omaisilla on tärkeä osuus potilaan hoidossa ja kuntoutuksessa. Ensimmäiset keskustelut käydään jo siinä vaiheessa, kun selvitetään diagnoosia. Luottamuksellinen yhteistyö potilaan ja hänen perheensä kanssa parantaa potilaan suhtautumista hoitoon. Potilaan läheisillä on tärkeä osuus lääkehoidon onnistumisessa ja kuntoutuksessa. Heidän tulee siksi saada tietoa kuntoutuksen ja hoidon tavoitteista, potilaan ennusteesta, lääkityksestä ja sen mahdollisista haitoista sekä siitä, millaiset oireet ennakoivat sairauden pahenemista. Omaisetkin tarvitsevat tukea silloin, kun skitsofrenia todetaan, ja myöhemmin sairauden akuuttivaiheiden aikana.
Näin hoidetaan

Psykoosioireiden lievittämiseksi potilas saa usein lääkitystä jo hoidon alussa. Itsetuhoinen ja väkivaltainen potilas voi tarvita myös sairaalahoitoa. Kun akuuttivaiheen oireet lievittyvät, tasaantuminen saattaa kestää useita kuukausia. Potilas on kuitenkin altis saamaan uuden psykoosin, joten psykososiaalisten stressitekijöiden välttäminen olisi tärkeää. Potilas tarvitseekin tässä vaiheessa tukea, jotta hän pystyisi sopeutumaan sairautensa uuteen vaiheeseen.Vakaassa vaiheessa pyritään lääkehoidon ja psykososiaalisten hoitojen avulla varmistamaan oireiden pysyminen poissa sekä kohentamaan potilaan toimintakykyä ja elämänlaatua. Skitsofrenian lääkehoidossa pyritään pienimpään mahdolliseen tepsivään päiväannokseen. Lääkitystä tulisi ensimmäisen psykoosin yhteydessä jatkaa ainakin kaksi vuotta sen jälkeen, kun potilas on päässyt oireistaan. Jos potilas ei tunnista sairauttaan riittävän hyvin, ratkaisuna voi olla pitkävaikutteinen pistoslääkitys. Antipsykoottisen lääkkeen lisäksi potilas voi tarvita lääkettä myös ahdistuksen, unettomuuden ja masennuksen hoitoon. Perheen kriittinen ja ylihuolehtiva ilmapiiri lisää potilaan vaaraa sairastua uudelleen. Siksi perheterapiasta voi olla hyötyä. Potilas itse tarvitsee ehkä arkielämän taitojen opettelua, harjoittelua sosiaalisten taitojen opettelussa tai ammatillista kuntoutusta.
Uusiutumisen peikko

Skitsofrenian hoidon suurimpia ongelmia on psykoosivaiheen uusiutuminen ja siitä johtuva sairaalahoito. Ehkäisyssä tärkeää on jatkuva hoitosuhde ja lääkityshaittojen minimoiminen sekä se, että potilas itse uskoo selviytymiseensä. Lääkityksen vähentäminen tai lopettaminen lisää psykoosin uusiutumisen vaaraa. Terveydentilan muutokset sekä uudet sosiaaliset suhteet ja elämäntilanteet voivat myös lisätä riskiä. Lähipiirin osuus korostuu tällöin, sillä psykoosia ennakoivat oireet pitäisi havaita. Omaisten on myös tärkeää tietää, miten kriisitilanteissa menetellään ja mistä saa nopeasti apua.
Hoidon ja kuntoutuksen tavoitteet
poistaa tai lievittä oireita
estää uusia psykoosijaksoja tai vähentää niiden määrää ja vaikeutta
parantaa potilaan elämänlaatua

Jatkuvaa tukea
Yli puolet potilaista toipuu suhteellisen hyvin.
Pitkään sairastaneiden ryhmästä lähes kaikki tarvitsevat kuitenkin vuosia jatkuvaa psykiatrista hoitoa
Noin neljännes potilaista ei selviydy ilman apua. Heille on tärkeää järjestää tuettua asumista.


Tekstin on tarkistanut professori Raimo K.R. Salokangas Turun yliopistollisesta keskussairaalasta ja sen on Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksesta muokannut toimittaja Tellervo Aho.