Mikä neuvoksi kun on oikeasti täysi jurpo? Ei siis yksinäinen mistään ujoudesta tai kohtalon oikusta johtuen, vaan ihan omasta tolloudestaan johtuen?
On helppo luetella ohjeita ystävien löytämiseksi niille, jotka ovat vain ujoja tai sosiaalisesti kömpelöitä. Tolloa nämä neuvot eivät kuitenkaan auta, koska vaikka hän hankkiutuisikin muiden joukkoon ja olisi aktiivinen, muut eivät yksinkertaisesti halua hänen seuraansa. Itse olen vielä päälle nirsokin; vaikka kärsinkin yksinäisyydestä, en kuitenkaan kelpuuta kenen tahansa seuraa.
Onko tollous sitten synnynnäistä vai opittua? Voi kai se olla vähän kumpaakin. Itse kyllä olen saanut hävetä omaa sosiaalista kyvyttömyyttäni niin kauan kuin muistan. Tietenkään koulukiusaamiset sun muut ongelmat eivät helpota asiaa, ja vuosien yksinäisyys tekee araksikin.
Mitä se tollus sitten on? Rajoittunut empatiakyky taitaa olla keskeisin piirre. Se johtaa teennäiseen ja kylmään vaikutelmaan (tai näin oletan), ja tilannetajuttomuus tuo eteen kiusallisia tilanteita. Sosiaaliset tilanteet ovat rasittavia ja jäykkiä, ja tollo väsyykin helposti seurassa. Väsyminen taas tulkitaan varmasti helposti kyllästymiseksi.
Ratkaisua tulee helposti hakeneeksi korostetusta älyllisyydestä, eli yrityksestä välttää hankalat keskustelunaiheet puhumalla politiikasta, tieteestä ja muista ei-henkilökohtaisista asioista. Politiikan jaarittelua ei hyvällä tahdollakaan voi pitää kovin syvällisenä ihmissuhteena, ja aika harva tuollaista pitempään kestääkään.
Miten siis ihan oikeasti jurpo ihminen voisi luoda rehellisiä ihmissuhteita?
On helppo luetella ohjeita ystävien löytämiseksi niille, jotka ovat vain ujoja tai sosiaalisesti kömpelöitä. Tolloa nämä neuvot eivät kuitenkaan auta, koska vaikka hän hankkiutuisikin muiden joukkoon ja olisi aktiivinen, muut eivät yksinkertaisesti halua hänen seuraansa. Itse olen vielä päälle nirsokin; vaikka kärsinkin yksinäisyydestä, en kuitenkaan kelpuuta kenen tahansa seuraa.
Onko tollous sitten synnynnäistä vai opittua? Voi kai se olla vähän kumpaakin. Itse kyllä olen saanut hävetä omaa sosiaalista kyvyttömyyttäni niin kauan kuin muistan. Tietenkään koulukiusaamiset sun muut ongelmat eivät helpota asiaa, ja vuosien yksinäisyys tekee araksikin.
Mitä se tollus sitten on? Rajoittunut empatiakyky taitaa olla keskeisin piirre. Se johtaa teennäiseen ja kylmään vaikutelmaan (tai näin oletan), ja tilannetajuttomuus tuo eteen kiusallisia tilanteita. Sosiaaliset tilanteet ovat rasittavia ja jäykkiä, ja tollo väsyykin helposti seurassa. Väsyminen taas tulkitaan varmasti helposti kyllästymiseksi.
Ratkaisua tulee helposti hakeneeksi korostetusta älyllisyydestä, eli yrityksestä välttää hankalat keskustelunaiheet puhumalla politiikasta, tieteestä ja muista ei-henkilökohtaisista asioista. Politiikan jaarittelua ei hyvällä tahdollakaan voi pitää kovin syvällisenä ihmissuhteena, ja aika harva tuollaista pitempään kestääkään.
Miten siis ihan oikeasti jurpo ihminen voisi luoda rehellisiä ihmissuhteita?
Vastaukset 5
Vanhimmat
"yrityksestä välttää hankalat keskustelunaiheet"
Mitkä ovat mielestäsi hankalia keskustelunaiheita?
Muistathan, että harva ihmissuhde alkaa tällaisista aiheista. Jotkut ihmissuhteet eivät saavuta koskaan sitä tilaa, missä voidaan = _halutaan_ puhua mistä vain.
Katson aika pitkään ihmisiä, jotka yrittävät heti käydä härkää sarvista kiinni ja udella ihmisiltä heidän henkilökohtaisia asioitaan. Saavuttaakseen luottamusta, esiintyäkseen empaattisina ja päästäkseen toisen "ystäväksi".
Anna ihmissuhteiden rakentua luontevasti? Jollet ole oikeasti empatiakykyinen et sitten ole, sen esittämiset ovat kammottavaa kuunneltavaa. Älä yritä ostaa ihmisten ystävyyttä tai kaveruutta. Etsi ne, jotka pitävät sinusta sellaisena kuin olet.
Niinhän sitä aina sanotaan: etsi.
Ei niitä voi noin vain hakea ja etsiä! Ainakaan niinku just etsiä etsiä. Ne tulee elämään joskus jos on tullakseen.
etsi tarkoittaa oikeastaan silmien auki pitämistä. Tajua, kun sellainen on kohdalla. Heitä voi olla paljonkin.
De Mello: havahtuminen
oma itsensä ja hyväksyä itsensä sekä kelpuuttaa ystäviksi vain sellaisia, jotka tunnet olevan ystävyyden arvoisia. Pidä seuraasi arvokkaana.
Suosittelen valitsemaan ystäväsi heidän käyttäytymisensä perusteella eikä omaa käyttäytymistään vastaan tulevien ihmisten perusteella.