Hiukan neuvoja

että olet ihailtava mies ajatuksinesi, ei vieraisiin, eikä säälistä. Lapsen syntymä on iso asia molemmille. Vaimo on hyvin kokonaisvaltaisesti siinä kiinni ja hormonitasapainokin heittelee. Kehonkuvakin voi olla omassa mielessä muuttunut, vaikka olisikin entisissä mitoissa. Tilanteessa voi mies tuntea itsensä ulkopuoliseksi.

Olen synnyttänyt kaksi lasta, siitä on kyllä aika kauan, joten en muista, kuinka pitkään meni ennenkuin seksi alkoi kiinnostaa. Kauan kuitenkin. Ja ehkäisykin oli hieman ongelmallista, sekin rassasi.
Olethan vaimosi apuna lapsen hoidossa ja kotiaskareissa, koska vauvan hoito on väsyttävääkin ja osallistuminen lujittaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. On hyvää esileikkiä ihan pitkälläkin tähtäimellä, sanon kokemuksesta.

Oletko puhunut vaimollesi, kuinka haluttava hän on,kuinka rakastettava ja ihana. Mielestäni voisit sanoa, että hän on vastustamaton siinäkin mielessä, mutta kunnioitat hänen ajatuksiaan. Pyydä, että hän kertoo avoimesti miltä hänestä tuntuu ja mitä hän odottaa sinulta. Sanoisin, että kannattaa odottaa, kypsyyttä se vaatii, mutta sitä sinussa tuntuu olevan. Ihana suhde teillä kuitenkin arkipäivän hellyyksineen.

Palautumisen täytyy olla yksilöllistä, koska muistan ettei meillä mitään taukoja ollut.

ja olinkin raskaan taas niin että lapsille jäi vain vuosi ja kaksipäivää ikäeroa. Hyvä se oli.

Hormooni vaihteluihin voisi kysyä apua lääkäristäkin.

Itselläni ei ole omakohtaisia kokemusta raskaudesta ja synnyttämisestä.. Mutta jonkin verran on asia tullut puheeksi lapsia saaneiden tuttujen kanssa ja niiden pohjalta nyt höpisen.

Seksihalut ovat muutenkin eri ihmisillä erilaiset, joten mitään varmoja syitä ei voi sanoa.. Hormoonien kuitenkin oletetaan olevan suurin syy tähän ilmiöön. Joillakin naisilla imettäminen vie seksihalut, ne palaavat kun maidontuotanto loppuu.

Joillakin taas on ollut niin kivulias synnytys että paikkojen palautuminen kestää. (tikit parantuu mutta alue on kuitenkin hieman aristava ja vie kaiken nautinnon hommasta)

Tämä haluttomuuus on siis aivan normaalia.. Ja syitä siihen voi varmasti olla monia muitakin. Pisimmillään tiedän tätä kestäneen vuoden synnytyksestä, joten voi se kestää vielä kauankin.

Kannattaisi ehkä kysellä neuvolasta? Olisiko sielä jotain keinoja tilanteeseen..

Älä nosta kissaa pöydälle.. Se voi vain ahdistaa ja pitkittää haluttomuutta.. Hienovaraisesti voit asiasta vaikka tiedustella.

Toivoa ei kannata menettää missään tapauksessa. Lapsen syntymä on naiselle iso asia niin psyykkisesti kuin fyysisestikin.

Omasta kokemuksesta voin sanoa, että oma käsitys kehosta saattaa muuttua täysin. Hormonit vielä sekoittavat pakkaa synnytyksen jälkeen. Ja vielä enemmän muuttuu käsitys itsestä. Tasapainoilu eri roolien välillä (äiti-vaimo-rakastaja-ystävä) on taitolaji, jonka oppiminen vie aikansa. On vaikea olla välillä äiti ja siinä samassa rakastaja. Yhtä aikaa käyttää kehoaan lapsen perustarpeiden tyydyttämiseen (imettäminen, läheisyys) ja samalla yrittää säilyttää seksuaalisuutensa itseään ja miestään varten. Joillekin äideille se on helppoa, kaikille ei.

Asiat palautuvat uomiinsa hellällä myötäelämisellä, ei vaatimisella tai painostamisella. Jos tässä vaiheessa alkaa vaatia liikaa, voi vaimo mennä täysin sykkyrään yrittäessään samalla vastata lapsen rakkauden vaateisiin ja tuntien samaan aikaan syyllisyyttä siitä, ettei ole kunnon rakastaja. Vaativan miehen kanssa matka yhteiseen sänkyyn saattaa katketa kokonaan. Kannusta, rakasta, ja anna vaimolle aikaa hoitaa myös vain itseään välillä - vaikka hän ei sitä pyytäisikään.

Ehkä vaimosi on nyt niin lapsen lumoissa että ei osaa ajatella teidän yhteisiä tarpeitanne. Minä ainakin olin siinä vaiheessa, jota te nyt elätte. Ehkä yhdessä lastenhoitoon keskittyminen auttaisi ja puhuminen asiasta.
Nosta se kissa pöydälle nyt. Ehkei se vaimosi ole niin täysin rinnoin seksissä mukana juuri nyt, mutta kyllä se siitä korjaantuu luonnostaan. Luulisin. Miehen pitää tavallaan vaatia tuossa vaiheessa itselleenkin sitä huomiota, niin hullulta kuin tämä naisen lausumana kuulostaakin.