Naiset haluavat olla kiinnostavia ( aivan kuin me miehetkin ). Naiset myös haluavat että heille osoitetaan kiinnostusta. Mutta useat naiset tuntuvat haluavan sitä vain koska se hivelee itsetuntoa. On kai kiva kun miehet katselevat ja tekevät vaikka mitä saadakseen naisen huomion :).
Jos kiinnostuksen osoittaa väärällä tavalla, kiinnostus usein katoaa. Pitää olla kiinnostunut, mutta ei liian kiinnostunut.
Kun puhutaan kiinnostuksen osoittamisesta, voidaan tarkoittaa hyvinkin montaa erilaista asiaa. Voidaan tarkoittaa esim sitä että joku kertoo kiinnostuneensa, tai esim. sitä että joku mainitsee jotain positiivista.
Nyt haluan kysyä, miten SINÄ (nainen) haluaisit miehen osoittavan kiinnostuksen sinua kohtaan? Tarkoitan lähinnä sitä, että minkälaiset kiinnostuksen osoitukset ovat sellaisia että mieskin vielä sen jälkeen on kiinnostava?
Jos kiinnostuksen osoittaa väärällä tavalla, kiinnostus usein katoaa. Pitää olla kiinnostunut, mutta ei liian kiinnostunut.
Kun puhutaan kiinnostuksen osoittamisesta, voidaan tarkoittaa hyvinkin montaa erilaista asiaa. Voidaan tarkoittaa esim sitä että joku kertoo kiinnostuneensa, tai esim. sitä että joku mainitsee jotain positiivista.
Nyt haluan kysyä, miten SINÄ (nainen) haluaisit miehen osoittavan kiinnostuksen sinua kohtaan? Tarkoitan lähinnä sitä, että minkälaiset kiinnostuksen osoitukset ovat sellaisia että mieskin vielä sen jälkeen on kiinnostava?
Vastaukset 12
Vanhimmat
lahjoja.heh
Kalliit lahjat kuuluu avioliittoon, kosiskeluvaiheessa ne on tosi noloja! Joko mies on ökyrikas pönttö joka haluaa sänkyyn nopeasti tai lihaostoksilla oleva pönttö!
Ajatuksena täysin mahdoton, että mies ei voisi ostaa lahjaa muussa mielessä kuin "siinä mielessä"?
Miten voi osoittaa kiinnostuksensa väärin? Eikö se kiinnostus ole sisäsyntyistä? Silloin se lähtökohtaisesti on oikeaa kiinnostusta, eikä sitä voi osoittaa väärin, ei sitten millään. Toivottavasti kukaan ei osoita "kiinnostustaan" vain sen takia, että hyötyisi siitä kenties jotain...
Sitä paitsi kaikki naiset eivät ole kiinnostavia.
Sen voi osoittaa väärin esittämällä sitä mitä ei ole.
Jos tapaisitte työn merkeissä, kahville ja pullalle pyytäminen olisi ensiaskel. Siinä olisi helppo tunnustella millaisista asioista nainen pitää. Kun lähdette pois kysäise "mentäiskö toisenkin kerran kahville, voisin laittaa sulle sähköpostia/tekstiviestiä" Anna kulua viikko ja sitten vasta laita viestiä menemään...
Jotan näin yksinkertaista ja ihanan romanttista
että on herrasmies ja käyttäytyy sen mukaan.
Mä olen kanssa miettinyt tätä asiaa... kun jotenkin se vaikuttaa olevan niin "herkäntarkkaa" ettei toisaalta ole liian innokas ja toisaalta liian passiivinen. Mikä siis on se sopiva taso, vaikkapa sen jälkeen kun on yhden kerran ollut kahvilla tms. Naisilla kun monilla tuntuu vielä olevan sellainen tapa, että jollei kiinnosta niin sitä ei sitten voi sanoa suoraan vaan myönnellään jotain kierrellen ja sitten vältelläänkin, tekosyitä keksien perustaan treffejä jne. Vaikka asian voisi sanoa aivan suoraan - siis ettei kiinnosta - ja eikö se olisi molemmille osapuolille reilumpaa ja helpompaakin??
Ja sit vielä tietty se, että jos ollaankin kiinnostuneita niin ei oteta yhteyttä vaan mieshän se on jonka täytyy - usein epätoivoisen neuvottomana - toimia kapellimestarina...
Joo kyl siinä olemista on. Aika hankalaa hommaa kaikenkaikkiaan. Miehen pitää tehdä aloitteet, pitää yhteyttä, käyttää kahvilla, elokuvissa, syömässä, olla kokoajan ajantasalla kaikista asioista, ennustaa naisen tunteet, olla kärsivällinen ,jaksaa bilettää vaikkei kiinnostaisi notkua baareissa... Ei kotimainen nainen taida olla edes vaihtoehto enää.
pitäisit mua kiinnostavana..ja että mä sua kiinnostuksen osoituksesi jälkeen? Siinä tapauksessa mulle voi tulla juttelemaan, kertoilla ihan normaaleja juttuja (ei mitään teennästä rehentelyä, teennäistä lepertelyä ihanista hiuksista ja tähtisilmistä...tollasta player-hommaa ei kts, yrität saada mut viihtymään sun seurassa...juttelet silleen sopivan kehyitä juttuja (ei mitään kavereiden alkoholiongelmia tms. tarvi baarissa selostaa)...vitsiä voi heittää hyvän maun rajoissa (esim. ei varmaan kannata heittää tuntemattomalle naiselle ruotsalaisvitsejä, koska mistä tiedät, ettei nainen tai hänen sukunsa ole ruotsinkielinen). Ja musta sellanen peruskohteliaisuus perushellyys riittää ekalla tapaamisella...Jos mennään vaikka tanssimaan yhdessä, niin hellästi tanssiotteeseen ja jos alkaa tehdä mieli kuljetella kättä vähän jossain muualla kuin siinä vyötäröllä pitää niin ei ainakaan persiistä puristella, tai etupuskureista, ei rojahdeta kaulaan roikkumaan, ei pusuteta väkisin..ja jos pusutellaan niin ihan varovasti aluksi kokeilla passaako pusia vai ei. Ei tarjoilla ylenpalttisesti drinksuja tai noin...ehkä max. 3 voi tarjota illan aikana, jos koko ilta menee yhdessä ollessa. Sellanen asiallinen lähestyminen ilman ällöä imelyyttä tai liian karskia käytöstä. Puhelinnumeroa voi pyytää (asialliselle ja mukavalle tyypille josta olen kiinnostunut itsekin voin sen antaa kyl), ja ehkä yömyssylle voi yrittää päästä mutta jos/kun pakit tulee...niin ne olisi kestettävä kuin mies ja eikä olettaa että "Tää oliki varmaan tässä sit" tai lapsellisesti loukkaantua..kamoon kuks sitä muussa kuin erittäin supermegakiinnostavassa tapauksessa hevillä heti kotiinsa vie :)
(apua, yleesä kirjotan paljon, ja nyt en saa mitään lähetettäväksi kelpaavaa (selkeää) aikaiseksi..) Niistä pienistä jutuista, kuten vitsailu, asioiden ojentaminen, auttaminen, neuvominen, hassut jutut.. niistä alunperin huomasin sinut.
Jos ikinä vielä ehdottaisit uudestaan jotakin, niin ehkä jopa minä tajuaisin.
Vielä itse aiheeseen sitten, .. olen aika varovainen, ..ja vaikka pelästynkin joskus, niin ei minun kiinnostukseni siitä katoa.