Jos olisin diktaattori

tappaisin porvarit, ja sitten raiskaisin niiden vaimot ja lapset.

ihan aikuisten oikeesti HYVÄT IHMISET (esim työttömät) nauttimaan jostain sellaisesta mistä voi vaan unelmoida. Osoittaisin kiitollisuutta heidän vilpittömyydestään tässä yhteiskunnassa, koska he ovat oikeita ihmisiä, ihan oikeesti, toisin kuin muut...

Sinun ja kaltaistesi polonium-210 -käsittelyn jälkeen taas maamme keskimääräinen älykkyysosamäärä lähtisi syöksynousuun.

Ja sadattuhannet työttömät levittäisivät tuon saman myrkyn tehokkaasti ympäri maata niin, että Suomi olisi asumiskelvoton seuraavat tuhat vuotta? Tässä sitä taas nähdään, kuinka tyhmää porukkaa oikeistolaiset ovat.

Eipä tartte enää ihmetellä, miksi tässä maassa on työttömyysministeriön kaltainen tyhjänpäiväinen kyttäyslaitos ja oikeistolaiset pöllöt eivät edes tajua, että sen samaisen rangaistuslaitoksen vuoksi heiltä peritään ekstraa verojen muodossa, vaikka kansalaispalkalla pääsisi halvemmalla - idiootti mikä idiootti.

Että työttömät myrkyttämällä lähtisi maan talous ”syöksynousuun”? Millainenhan sekin mahtaa olla?

Kahden täysin vastakkaisen käsitteen iloinen sekoittaminen onkin oiva osoitus tämän diktaattorin älyllisistä valmiuksista. Niinpä hän lähtee siitä, että tuottavuus ja siihen liittyvä työ ovat ihmisen elämän tarkoituksia, ei siitä että tuotannon tarkoitus on palvella ihmisarvoisen elämän edellytysten hankintaa. Arvomaailman järjestyksen sekaannus ei valitettavasti jää pelkästään tämän nimimerkin synniksi.

Esimerkiksi Suomessa nykyisin tehdyn työn ja tuotannon määrä riittäisi hyvään elintasoon paljon suuremmallekin joukolle. Työttömyydessä on kyse jaosta: jakamalla tuotanto ja siihen tarvittava työmäärä tasaisemmin laskettaisiin työaikoja, saavutettaisiin tarpeet täyttävä täystyöllisyys sekä tuotanto, laskettaisiin verorasitusta ja poistettaisiin palkkamaltti – tämä tarkoittaisi reippaita palkankorotuksia, jotka kustannettaisiin nykysysteemin talouselämälle takaamista, yhä moninkertaistuvammista voitoista.

Tämän vuoksi elinkeinoelämä haluaakin ylläpitää korkeaa työttömyyttä, sillä se mahdollistaa voittojen kasvun jatkumisen, ja laskun maksaa yhteiskunta. Niinpä se, että joillakin on nykymääräinen, täyspäiväinen työ, on poissa joiltakin muilta, erityisesti työttömiltä. Tähän tulee muutos vasta, kun ihmistyötä tarvitsevaan tuotannon määrään tulee reipas nousu. Sitä ei kuitenkaan tarvita, sillä tuotantomme on jo nyt riittävän suuri ja liian korkea ekologiseen kestävään kehitykseen nähden.

Mitä tapahtuisi, jos nimimerkki myrkyttäisi nykyiset työttömät – siis he, jotka mahdollistavat nimimerkin töissä olon? Tuottavuuden kasvu jatkaa nykyistä kohoamistaan, ja koska täystyöllisyys ei palvele optimaalisesti rikkaimpia, luotaisiin nopeasti uusi työttömien luokka. Jokohan joutuisi nimimerkki itse ”polonisoitavaksi”.

Muutaman kierroksen jälkeen Olympiastadion saattaisikin jo riittää. Nyt se jäisi auttamattoman pieneksi. Istuinpaikkoja stadikalla on vajaat 40 000, ja ottamalla kaikki tilat käyttöön ”juhlat” voitaisiin järjestää ehkä 80 000:lle. Maamme noin 2 600 000:sta työvoimaan kuuluvasta vain noin 1,1 miljoonaa on enää perinteisessä kokoaikatyössä. Työttömyys kohdistuu siis enemmän tai vähemmän puoleentoista miljoonaan kansalaiseemme.

Jos keskityttäisiin vain todelliseen työttömien määrään, se lienee kansainvälisen trendin – ja vaikkapa Sailaksen mukaan – noin 15 prosenttia työvoimasta. ”Bileiden” pitopaikaksi pitäisi siis saada vähintään viisi kertaa täyteenahdetun Olympiastadionin verran tilaa.

Mutta mitäpä nimimerkki tällaisista välittää? Viattomien ihmisten syyttäminen ja syyllistäminen on vanha, ihmiskunnan kuona-aineksen tapa yrittää kohottautua omasta mitättömyydestään. Onkin sääli, että nimimerkki joutuu elämään nykyaikana. Seitsemisenkymmentä vuotta sitten hänen kaltaisilleen oli mitä otollisin aika ja paikka elää, olla ja päteä keskisessä Euroopassa – jos sattui vain onnenkantamoisella sijoittumaan silloisen käsityksen mukaan oikeaan lokeroon.

Jos minä olisin diktaattori estäisin kaiken mielenosoituksen parempien ihmisten juhlissa itsenäisyysjuhlissa. Mitäs tulevat työttömät ja syrjäytetyt likaamaan silkoista "hyvinvointisuomea".

Toi oli hyvä.