Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Aikako muka parantaa haavat?

    Kuka on keksinyt että aika muka parantaa haavat? Ei ainakaan mun tapauksessani.. Vieläkin on niiiiin järjetön ikävä "mun kultaani".. Tekisin hänen eteensä mitä tahansa, kirjaimellisesti mitä tahansa. Rakastan häntä edelleen niin paljon että sillä ei ole rajaa, eikä sitä voi sanoin kuvailla..
    Nään häntä usein, huoltsikalla.. Pysyttiin kavereina, jutellaan kun nähdään. Mutta ei soitella, lupasin hänelle. Vaikka mieli tekisikin niin, en soita.
    Mä muistan ensimmäisen ihanan hymyn, ensimmäisen lämpimän katseen häneltä, ensimmäisen halauksen, ensimmäisen suudelman.. Viestit, kaikki..
    Tuntuu kuin kuolisin tähän ikävään ja siihen että vaikka näemme jossain, en voi halata häntä vaikka haluaisin..
    Mutta silti olen onnellinen että sain ja saan edelleen tuntea näin häntä kohtaan..

    Haleja ja pusuja sulle raikkaimpani!!
    toivottavasti sinäkin muistelet minua joskus!!
    41664
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 4

    Vanhimmat

    ei paranna mitään, vaan se, että miten sen ajan käytät.

    Äänestä

    ajan kanssa haavat paranevat. Jopa toisen kuoleman jälkeen vain aika on se joka parantaa haavat...tai ainakin kasvattaa niitten päälle aina paksemman ja paksemman kuoren, kunnes taas pystyt menemään elämässä eteenpäin.

    Äänestä

    nuori kirjoitustyylistäsi päätellen. Itse olen jo iäkkäämpi ja muutaman eron läpikäynyt ja usko pois kyllä se aika auttaa. Eihän mitkään erot ole helppoja, mutta niistä voi tehdä itselleen paljon helpompia jos ei muistele koko ajan mennyttä yhteistä aikaa vaan suuntaa ajatukset johonkin uuteen esim. harrastukseen. Tsemppiä sinulle tulevaisuuteen!

    Äänestä

    monilla meistä muisti huonontuu iän myötä. Odotetaan siis ja annetaan arpikudoksen kasvaa.

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Särkynyt Enkeli kirjoitti:

    Kuka on keksinyt että aika muka parantaa haavat? Ei ainakaan mun tapauksessani.. Vieläkin on niiiiin järjetön ikävä "mun kultaani".. Tekisin hänen eteensä mitä tahansa, kirjaimellisesti mitä tahansa. Rakastan häntä edelleen niin paljon että sillä ei ole rajaa, eikä sitä voi sanoin kuvailla..
    Nään häntä usein, huoltsikalla.. Pysyttiin kavereina, jutellaan kun nähdään. Mutta ei soitella, lupasin hänelle. Vaikka mieli tekisikin niin, en soita.
    Mä muistan ensimmäisen ihanan hymyn, ensimmäisen lämpimän katseen häneltä, ensimmäisen halauksen, ensimmäisen suudelman.. Viestit, kaikki..
    Tuntuu kuin kuolisin tähän ikävään ja siihen että vaikka näemme jossain, en voi halata häntä vaikka haluaisin..
    Mutta silti olen onnellinen että sain ja saan edelleen tuntea näin häntä kohtaan..

    Haleja ja pusuja sulle raikkaimpani!!
    toivottavasti sinäkin muistelet minua joskus!!

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu