Apua! Nyt tartteisin viisaita neuvoja.Elikkäs tilanteeni on sellainen, että olen hurmaantunut täydellisesti erääseen mieheen koulussani. En tunne häntä juuri lainkaan, en edes tiedä mitä alaa hän siellä koulussa opiskelee.
Ajattelen tätä ihmistä koko ajan, ja tuntuu, että hän on tehnyt minuun suuren vaikutuksen olemuksellaan.
Kohdatessamme olemme hymyilleet ja mm.portaissa käännyimme molemmat katsomaan toisiamme. Mitä ihmettä pitäisi tehdä, kuinka voisin häntä lähestyä ja edes tietää, onko hän sinkku ja mahdollisesti kiinnostunut minusta?! Neuvoja otetaan vastaan!
Ajattelen tätä ihmistä koko ajan, ja tuntuu, että hän on tehnyt minuun suuren vaikutuksen olemuksellaan.
Kohdatessamme olemme hymyilleet ja mm.portaissa käännyimme molemmat katsomaan toisiamme. Mitä ihmettä pitäisi tehdä, kuinka voisin häntä lähestyä ja edes tietää, onko hän sinkku ja mahdollisesti kiinnostunut minusta?! Neuvoja otetaan vastaan!
Vastaukset 19
Vanhimmat
Siellä portaissa tavatessanne sano että "Vau! sä todella teet muhun vaikutuksen!! Tutustutaanko paremmin?" Ja sano se spontaanin oloisesti, välittämättä mistään.
tavaroita käsistäs "vahingossa" tyypin ollessa lähellä.Siinä sitten voit valitella kömpelyyttäs jos tyyppi "älyää" ruveta auttaan tavaroiden keräämisessä.Voitpa vaikka kiitokseksi tarjota sumpit.Jos naureskelee ja kävelee ohi niin..ei vissiin hyvä.
tavaroita käsistäs "vahingossa" tyypin ollessa lähellä.Siinä sitten voit valitella kömpelyyttäs jos tyyppi "älyää" ruveta auttaan tavaroiden keräämisessä.Voitpa vaikka kiitokseksi tarjota sumpit.Jos naureskelee ja kävelee ohi niin..ei vissiin hyvä.
"Jos naureskelee ja kävelee ohi niin..ei vissiin hyvä."
Ei hyvä. Herrasmies kerää naisen pudottamat tavarat, vaikka nainen olisi pudottanut ne tahallaan. Tämä on ikivanha tapa. Kuuluu suorastaan protokollaan.
sama ongelma ja ajattelen häntä joka ilta nukkumaan mennessäni.Oikein kunnolla jos häntä mietin niin en unta meinaa saada.. Koska olen niin ujo ja mietin tykkääkö hän minusta ja mitä hän ajattelee jos sanoisin hänelle jotain.. asia on todella kinkkinen mutta täytyy kehittää joku suunnitelma..
Ihan samassa tilanteessa olen ollut nyt jo varmaan kolme kuukautta. Jos en kohta tee jotain niin pää räjähtää. En ymmärrä miksi me molemmat vahdataan toisiamme mutta se ei kuitenkaan tule pyytämään mua ulos. Nyt on siis pakko itse toimia että tulis stoppi tälle. On samalla niin noloa etten kehtaa mennä vaan pyytämään sitä pokkana ulos, varsinkin kun jokainen meistä varmasti vain tykkää jos joku tulis pyytämään ulos. Mutta noi tavaroiden pudottelut olis mulle ehkä liian teennäistä, taidan mielummin kokeilla suoraa puhetta. Toimii tai ei :o) Tsemiä teille muillekkin, on tämä ihastumine ihanaa mutta hermoja raastavaa!!
Mies on vähän sellainen otus, että sille pitää puhua suoraan. Toimintatapa on tämä: vähän niin kuin löisit halolla päähän...
Kouluissa tupataan kyttäämään vastakkaista sukupuolta ja sitten ei uskalleta tehdä mitään. Tuttu tunne se on kuulkaas tuhansille ja taas tuhansille suomalaisille. Suomalaiset kun tuppaavat olemaan kovin arkoja tutustumaan toisiinsa. Ulkomailta katsottuna suomalaisten tapa tutustua toisiinsa netin välityksellä tuntuu lähinnä koomiselta.
No riko jää vaikkapa just tiputtamalla ne kirjat, tai ihan härskisti ottamalla asian esille, ja "sanomalla että katseet on törmänny useaan otteeseen pla pla... haluaisitko ehkä lähteä ulos joskus?"
Ei kai siihen loppupeleissä oo mitään muuta vaihtoehtoa vai? Koska tolla tavalla jos kumpikaan ei ota asiaa esille, niin toi juttu ei etene ikinä. Pitää vaan varmistaa että etenemättömyys ei jää itsestä kiinni.
...suhtautuisit itse siihen, jos hän pyytäisi sinua esim. kahville? Vaikka hän tekisi sen tökerösti, niin olisit iloisesti yllättynyt. Jos sen sijaan joku toinen pyytäisi sinua, et välttämättä lähtisi, koska mies ei olisi sinun tyyppiäsi, mutta: etkö olisi silti otettu? Sen mukaan mitä kerroit voidaan kuitenkin päätellä, että ihastuksesi on sinusta kiinnostunut ainakin jollain tavalla. Joten: onko riski suuri??
Ystäväni sanoi minulle, ettei minun tarvitsisi välttämättä pyytää edes ulos tätä miestä ulos keheen olen ihastunut, sillä voisinhan tutustua häneen "luontevasti" vain koulussa jutellen niitä näitä. Onnistuuhan tuo jos mies olisi samassa ryhmässä kansani, mutta kun kohdataan vain koulun käytävillä, niin siinä on vähän hankalaa jutella yht'äkkiä vaan jostain. Mutta tuosta olen kyllä samaa mieltä, että ihan sama kuka ketäkin pyytää ulos, ainahan se on imarreltavaa jos deiteille kutsutaan!
Miksi ei ihmiset deittaile enemmän niin olisi tämä toisen kutsuminenkin vähän helpompaa eikä tämmöistä vatvomista?
Helpointahan se on aina tutustua vaikka jossain ystävien bileissä tms. Tai sitten samalla luennolla tai samassa ryhmässä. Sitten syömään yhdessä. Se vaatii vähän rohkeutta ehdottaa jotain kylmiltään. Yhtä paljon se vaatii meiltä miehiltä kuin teiltä naisilta. Tarkoitan että miehiltähän sitä aloitetta odotetaan, mutta samalla tavalla se askel on otettava. Ehkä hyvä suunnitelma voisi olla tavata "sattumalta" koulun ruokalassa ja istua vähäksi aikaa samaan pöytään. Siinä sitä voisi kysellä kaikenlaista.
Pyyä syömään kouluruokalaan tai kävele samaa matkaa ihan mihin vaan.
Kolme kertaa esitin ihastukselleni saman kysymyksen? Kysyin häneltä lähteekö hän ulos kanssani? Siis vasta kolmannella kerralla tärppäsi. Siihen se tosin sillä kerralla jäi, mutta yritys oli ainakin hyvä.
Setäni muistelen joskus kertoneen tarinaa siitä miten hän tapasi elämänsä naisen. Hän kysyi viisi tytöltä viisi kertaa, siis viisi! Lopulta tyttö ei enää sanonut ei.
joskus sitkeys palkitaan, mutta se ei välttämättä ole rakkautta. Uskon vakaasti siihen, että jos rakastuu niin rakastuu ensisilmäysellä eikä vasta vuoden sitkeän perässäroikkumisen tuloksena.
Ap.ta en osaa neuvoa, sillä iskeminen kuuluu miesten tehtäviin - sen verran vanhanaikainen olen.
Tervehdi! Jos mies ei uskalla tervehtiä niin tee sinä se.
Tervehdi! Jos mies ei uskalla tervehtiä niin tee sinä se.
Mitenpäs meinasit tuosta jatkaa? Tilanne voi hyvin muodostua näinkin:
"Terve!"
"Terve..."
Molemmat jatkaa matkaa.
Kyllä tuo tarvii jotain lisäyllykettä keskusteluun, mutta ihan hyvä alkuna. :)
Tervehtimisestä se lähtee liikkeelle. Se taitaa olla varovaisin tapa aloittaa. Aivan oikein sanottu, ihan hyvä alkuna. Hyvinhän se lähtee käyntiin jo pelkällä tervehtimisellä. Näkeehän ainakin jannun reaktion.
Koulussa on niin vaikae tutustua yhteen ihanaan poikaan. Ku ei oo oikein samoja tunteja ja välitunnilla vaan nähdään.