WTC:n suunnittelu lentokoneosumiin

http://fi.wikipedia.org/wiki/Boeing_707

http://fi.wikipedia.org/wiki/DC-8#Teknisi.C3.A4_tietoja

http://fi.wikipedia.org/wiki/Boeing_767#Teknisi.C3.A4_tietoja

http://fi.wikipedia.org/wiki/Boeing_757#Teknisi.C3.A4_tietoja

edelliseen kirjoitti:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Boeing_707

http://fi.wikipedia.org/wiki/DC-8#Teknisi.C3.A4_tietoja

http://fi.wikipedia.org/wiki/Boeing_767#Teknisi.C3.A4_tietoja

http://fi.wikipedia.org/wiki/Boeing_757#Teknisi.C3.A4_tietoja

Lue lisää

muutamien kymmenien tuhansien kilojen ero!!! Täysin merkityksetön painon lisäys iskemään, heh.

edelliseen kirjoitti:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Boeing_707

http://fi.wikipedia.org/wiki/DC-8#Teknisi.C3.A4_tietoja

http://fi.wikipedia.org/wiki/Boeing_767#Teknisi.C3.A4_tietoja

http://fi.wikipedia.org/wiki/Boeing_757#Teknisi.C3.A4_tietoja

Lue lisää

The kinetic energy released by the impact of a Boeing 707 at cruise speed is
= 0.5 x 336,000 x (890)2(potenssi)/32.174
= 4.136 billion ft lbs force (5,607,720 Kilojoules).

The kinetic energy released by the impact of a Boeing 767 at cruise speed is
= 0.5 x 395,000 x (777)2(potenssi)/32.174
= 3.706 billion ft lbs force (5,024,650 Kilojoules).

So what can be said about the actual impacts?

The speed of impact of AA Flight 11 has been estimated to be 470 mph = 689 ft/s.
The speed of impact of UA Flight 175 has been estimated to be 590 mph = 865 ft/s.

The kinetic energy released by the impact of AA Flight 11 was
= 0.5 x 395,000 x (689)2/32.174
= 2.914 billion ft lbs force (3,950,950 Kilojoules).

This is well within limits that the towers were built to survive. So why did the North tower fall?

http://guardian.150m.com/wtc/small/wtc-demolition.htm
http://www.whatreallyhappened.com/boeing_707_767.html

Ps. Hienoa työtä Skep skep! Itse luin jostain, että 70-luvun New Yorkerissa (tai vastaava lehti) olisi ollut juttua tuosta 600mph törmäyksestä. Meinasin jo kerran lähteä penkomaan mikrofilmejä, mutta nyt ei tarvi enää. =)

opettaa kirjoitti:

The kinetic energy released by the impact of a Boeing 707 at cruise speed is
= 0.5 x 336,000 x (890)2(potenssi)/32.174
= 4.136 billion ft lbs force (5,607,720 Kilojoules).

The kinetic energy released by the impact of a Boeing 767 at cruise speed is
= 0.5 x 395,000 x (777)2(potenssi)/32.174
= 3.706 billion ft lbs force (5,024,650 Kilojoules).

So what can be said about the actual impacts?

The speed of impact of AA Flight 11 has been estimated to be 470 mph = 689 ft/s.
The speed of impact of UA Flight 175 has been estimated to be 590 mph = 865 ft/s.

The kinetic energy released by the impact of AA Flight 11 was
= 0.5 x 395,000 x (689)2/32.174
= 2.914 billion ft lbs force (3,950,950 Kilojoules).

This is well within limits that the towers were built to survive. So why did the North tower fall?

http://guardian.150m.com/wtc/small/wtc-demolition.htm
http://www.whatreallyhappened.com/boeing_707_767.html

Ps. Hienoa työtä Skep skep! Itse luin jostain, että 70-luvun New Yorkerissa (tai vastaava lehti) olisi ollut juttua tuosta 600mph törmäyksestä. Meinasin jo kerran lähteä penkomaan mikrofilmejä, mutta nyt ei tarvi enää. =)

Lue lisää

Eli koneen suuremmalla koolla ei ole mitään väliä!?! Ihan sama vaikka vetäisi niihin 747:lla, A-380:lla, tai C-5 Galaxyllä???

hyvä homma! kirjoitti:

Eli koneen suuremmalla koolla ei ole mitään väliä!?! Ihan sama vaikka vetäisi niihin 747:lla, A-380:lla, tai C-5 Galaxyllä???

"Eli koneen suuremmalla koolla ei ole mitään väliä!?!"

Sillä on väliä, minkä suuruisen liike-energian koneen aiheuttama törmäys aiheuttaa.

lisää kirjoitti:

"Eli koneen suuremmalla koolla ei ole mitään väliä!?!"

Sillä on väliä, minkä suuruisen liike-energian koneen aiheuttama törmäys aiheuttaa.

kuinka suuri se kone on törmäävältä alaltaan eli sekin redusoi törmäystä. Niin - ja alumiiniputki kun on, niin siinä menee etupäästään kasaan ja takapää hidastuu ja taas menee vektorit uusiksi.

Laskelmat on aina laskelmia ja eivät läheskään aina pysty ottamaan huomioon tositilanteessa ilmeneviä ennakoimattomia asioita. Näin kävi esim juuri Titanicissa. Georgiassa on neukkuaikainen huteran näköinen talorumilus, jonka suunnittelijat ovat laskelmoineet kestämään ydinräjähdyksen ja 11 richterin järistyksen. Uskoo ken tahtoo!

suunnitteluvirheeseen - laipiot olivat ylhäältä auki.

sortuivat teräsrakenteiden palosuojauksen ja sammutusjärjestelmän tuhoutumisen vuoksi.

tornit kirjoitti:

sortuivat teräsrakenteiden palosuojauksen ja sammutusjärjestelmän tuhoutumisen vuoksi.

RÄJÄYTTÄMÄLLÄ.

osoittaa kuinka hataralla pohjalla heidän analyysinsä olivat.

Salkkareiden mielestä kuvan vauriot varmaan näyttävät kynän tuikkaukselta joka ei oikeestaan edes särkenyt seinärakennetta!

Hienosti jätit lainauksesta alun pois. Hän kertoo, kuinka kestettäisiin fully loaded 707. Tuo believe -kommentti on kommentti lukuisiin iskuihin, siihen, että hän uskoo tornien kestävän jopa monia samanaikaisia konetörmäyksiä.

Skep skep kirjoitti:

Hienosti jätit lainauksesta alun pois. Hän kertoo, kuinka kestettäisiin fully loaded 707. Tuo believe -kommentti on kommentti lukuisiin iskuihin, siihen, että hän uskoo tornien kestävän jopa monia samanaikaisia konetörmäyksiä.

Lue lisää

kone tekee aivan muuta jälkeä kuin "kynän" mentävän reiän niin pari kolme olisi jo pannut siitä kohti irti-poikki.

jos yksikin kirjoitti:

kone tekee aivan muuta jälkeä kuin "kynän" mentävän reiän niin pari kolme olisi jo pannut siitä kohti irti-poikki.

Ensinnäkin siellä oli tasan yksi kone per torni. Toiseksi, useampikin olisi tehnyt enemmän vauriota ehkä, jos olisi lentänyt sisään samasta reiästä kuin edelliset. Mutta ehkäpä DeMartini nyt kuitenkaan ei olettanut että ne lentäisivät samasta reiästä lausuessaan kommenttinsa?

Skep skep kirjoitti:

Ensinnäkin siellä oli tasan yksi kone per torni. Toiseksi, useampikin olisi tehnyt enemmän vauriota ehkä, jos olisi lentänyt sisään samasta reiästä kuin edelliset. Mutta ehkäpä DeMartini nyt kuitenkaan ei olettanut että ne lentäisivät samasta reiästä lausuessaan kommenttinsa?

Lue lisää

ettet todellakaan tajua sanaakaan lukemastasi.

Eikö vieläkään aukea että tässä on yritetty selittää ettei se rakenne toiminut likikään sillä tavalla mitä ko. suunnittelija esitti sen toimivan vaan se meni laajalta alalta täysin paskakaksi!

selviämään kirjoitti:

ettet todellakaan tajua sanaakaan lukemastasi.

Eikö vieläkään aukea että tässä on yritetty selittää ettei se rakenne toiminut likikään sillä tavalla mitä ko. suunnittelija esitti sen toimivan vaan se meni laajalta alalta täysin paskakaksi!

Lue lisää

niin tulkinta onkin käänteinen!!!

:D

As the structural engineers of the World Trade Center, the men and women of LERA have a special bond with the buildings. Our Leslie E. Robertson directed the original design.

We designed the towers to resist the accidental impact of a Boeing 707, perhaps lost in the fog while seeking to land. The impact of the Boeing 767s, commandeered by the terrorists, even though larger and flying much faster, was still unable to bring down the towers.

http://www.lera.com/sep11.htm


Ja tosiaan: Tornit kestivät hyvin lentokoneiden törmäykset!!

pullahtivat ensimmäisen sekunnin aikana pihalle.

kerosiinit kirjoitti:

pullahtivat ensimmäisen sekunnin aikana pihalle.

ennenkuin tulet puhumaan paskaa joka ei perustu kuin salkkareiden luuloihin!

ovat turvallisuussyistä huonosti palavia.

tosiasioihin kirjoitti:

ennenkuin tulet puhumaan paskaa joka ei perustu kuin salkkareiden luuloihin!

ja samaa rataa se jatkaa menoaan kuin muukin tauhka - ja HELPOIMMIN.

polttoaineellakin kirjoitti:

ja samaa rataa se jatkaa menoaan kuin muukin tauhka - ja HELPOIMMIN.

kerroksen alalle tornin SISÄLLE niinkuin suurin osa koneen osistakin!

monen kirjoitti:

kerroksen alalle tornin SISÄLLE niinkuin suurin osa koneen osistakin!

Mitkäs voimat sen sinne levitti?

Ei vaan - kyllä se käyttäytyy SAMALLA TAVALLA KUIN MUUKIN MATERIAALI JOLLA ON MASSA JA LIIKE-ENERGIA. Eteenpäin se menee eikä jää siihen tölläämään - läpi koneen murtamien toimistotilojen ja vastaisesta seinästä ULOS. Kuten kuvista hyvin näkyy.

polttoaineellakin kirjoitti:

ja samaa rataa se jatkaa menoaan kuin muukin tauhka - ja HELPOIMMIN.

concentrated on floors 79, 81, and 82...

Mikä ihme estää salkkareiden tutustumasta tosiasioihin sensijaan että levittelette täysin hatusta tempaistuja tarinoitanne vuodesta toiseen. Outoa...

of the fuel kirjoitti:

concentrated on floors 79, 81, and 82...

Mikä ihme estää salkkareiden tutustumasta tosiasioihin sensijaan että levittelette täysin hatusta tempaistuja tarinoitanne vuodesta toiseen. Outoa...

Lue lisää

massa olisi hävinnyt? Kuvista näkyy selvästi, että lähes kaikki tuli rakennuksesta ULOS - niinkuin pitääkin.

Neste on KOVAA ainetta.

:)

kerosiinin kirjoitti:

massa olisi hävinnyt? Kuvista näkyy selvästi, että lähes kaikki tuli rakennuksesta ULOS - niinkuin pitääkin.

Neste on KOVAA ainetta.

:)

hajuakaan siitä mitä vaurioita rakennuksiin tulo törmäys saati päinvastaiselle puolelle.

Tutustu ensin aiheeseen ennenkuin alat jankuttamaan LUULOJASI täällä!

olevan kirjoitti:

hajuakaan siitä mitä vaurioita rakennuksiin tulo törmäys saati päinvastaiselle puolelle.

Tutustu ensin aiheeseen ennenkuin alat jankuttamaan LUULOJASI täällä!

Ja tiedän, miten massat liike-energialla ravittuna käyttäytyvät.

'palavat materiaalit' kirjoitti:

ovat turvallisuussyistä huonosti palavia.

http://i.a.cnn.net/cnn/2005/WORLD/americas/08/02/toronto.crash/story.crash.thomas.jpg

*Kansalainen* kirjoitti:

http://i.a.cnn.net/cnn/2005/WORLD/americas/08/02/toronto.crash/story.crash.thomas.jpg

Lue lisää

palaa.

kuinka kerosiini kirjoitti:

palaa.

Avappa tuo linkki ja vieritä kunnes tulee kolme päällekkäistä kuvaa Air Francen matkustajakoneen palosta. Katso erityisesti sitä keskimmäistä pikkukuvaa.
http://www.debunking911.com/moltensteel.htm

*Kansalainen* kirjoitti:

Avappa tuo linkki ja vieritä kunnes tulee kolme päällekkäistä kuvaa Air Francen matkustajakoneen palosta. Katso erityisesti sitä keskimmäistä pikkukuvaa.
http://www.debunking911.com/moltensteel.htm

Lue lisää

Ei mitään uutta. Se, että materiaalit ovat HUONOSTI palavia, ei tarkoita sitä että ne EIVÄT palaisi.

PS. Merkki HUONOSTI palavasta on VOIMAKAS ja MUSTA savunmuodostus - lämpötilatkin ovat silloin alhaalla. (Tiedän)

:)

erikoista? kirjoitti:

Ei mitään uutta. Se, että materiaalit ovat HUONOSTI palavia, ei tarkoita sitä että ne EIVÄT palaisi.

PS. Merkki HUONOSTI palavasta on VOIMAKAS ja MUSTA savunmuodostus - lämpötilatkin ovat silloin alhaalla. (Tiedän)

:)

Lue lisää

Kanadassa paloi joskus 15 vuotta sitten suuri vanhojen autonrenkaitten varasto. En ole missään nähnyt niin mustaa savua kuin siinä palossa. Mutta jostain kumman syystä helikopterista pudotettu sammutusvesi höyrystyi jo ilmassa ennen kuin se ehti pudota palopesäkkeisiin. Merkki kylmästä palosta?

*Kansalainen* kirjoitti:

Kanadassa paloi joskus 15 vuotta sitten suuri vanhojen autonrenkaitten varasto. En ole missään nähnyt niin mustaa savua kuin siinä palossa. Mutta jostain kumman syystä helikopterista pudotettu sammutusvesi höyrystyi jo ilmassa ennen kuin se ehti pudota palopesäkkeisiin. Merkki kylmästä palosta?

Lue lisää

LÄMPÖTILALLA ja LÄMPÖMÄÄRÄLLÄ?

Ette ymmärrä.

:D

mitä eroa on kirjoitti:

LÄMPÖTILALLA ja LÄMPÖMÄÄRÄLLÄ?

Ette ymmärrä.

:D

Sen ymmärtää hyvin kun katsoo sitä alinta kuvaa siitä Airr Francen koneesta.
http://www.debunking911.com/moltensteel.htm
Sitä en toki halua kiistää, etteikö matkustajakoneitten penkkien verhoilukangas olisi huonosti syttyvää materiaalia.

Mitä järkeä olisi mitoittaa rakennus kestämään airlinerin törmäys, muttei törmäystä pomminvarmasti seuraavaa kerosiinipaloa?

Olisiko siinä sitä kuuluisaa logiikkaa?

kerosiinin kirjoitti:

massa olisi hävinnyt? Kuvista näkyy selvästi, että lähes kaikki tuli rakennuksesta ULOS - niinkuin pitääkin.

Neste on KOVAA ainetta.

:)

Kuinka näet kuvista selvästi, että lähes kaikki tuli rakennuksesta ulos?? Mistä tiedät, miltä näyttää se kun kaikki lentokoneessa ollut kerosiini palaa tornin ulkopuolella? Se, että tuli iso tulipallo, ei tarkoita, että kaikki kerosiini paloi siinä.

Tuosta massasta ja liikemäärästä.. ei se lentokone kerosiini tunneloitunut sen tornin läpi. Jäihän koneistakin varmaan 96% tornien sisään. Siinä mukana sitten kerosiinit.

kuinka kerosiini kirjoitti:

palaa.

niin ja WTC:ssä kerosiini sitten paloi sekunneissa pois, eikö niin??

Tuntematon potilas kirjoitti:

Mitä järkeä olisi mitoittaa rakennus kestämään airlinerin törmäys, muttei törmäystä pomminvarmasti seuraavaa kerosiinipaloa?

Olisiko siinä sitä kuuluisaa logiikkaa?

Lue lisää

sitä paloa ei otettu huomioon niissä rakenteellisissa mitotuksissa, vain törmäyksestä aiheutuneet vauriot.. miten se edes olisi voitu kunnolla tehdä sen aikaisilla laitteilla.

paloturvallisuus tarkasteltiin erikseen.. törmäyksen ja palon yhteisvaikutuksia ei tutkittu. Liekö nuo palomitoitukset edes olleet LERAn hommia.

jos et vieläkään ymmärrä, niin voit varmaankin ottaa yhteyttä LERAan:

[email protected]

niinku yleensäkin kirjoitti:

sitä paloa ei otettu huomioon niissä rakenteellisissa mitotuksissa, vain törmäyksestä aiheutuneet vauriot.. miten se edes olisi voitu kunnolla tehdä sen aikaisilla laitteilla.

paloturvallisuus tarkasteltiin erikseen.. törmäyksen ja palon yhteisvaikutuksia ei tutkittu. Liekö nuo palomitoitukset edes olleet LERAn hommia.

jos et vieläkään ymmärrä, niin voit varmaankin ottaa yhteyttä LERAan:

[email protected]

Lue lisää

Perusteleppa jotenkin, miten paloa ei olisi otettu huomioon rakenteellisissa mitoituksissa? John Skilling itse sanoi, että rakenteet tulisivat kestämään myös kerosiinipalon. Odotan mielenkiinnolla, mistä kaivat jotain muuta väitettä.

Ja tiedoksi, mikään LERA ei tehnyt WTC:ssä yhtään mitään. Vain sen perustaja Leslie Robertson, joka työskenteli Worthington, Skilling, Helle and Jacksonin listoilla. Kerro sinäkin toki, miksi hän väittää nykyään koneiden nopeuksia hiljaisiksi ja sumussa lentäviksi, ennen 9/11 niin ei väittänyt kukaan, mukaanlukien hän itse.

Skep skep kirjoitti:

Perusteleppa jotenkin, miten paloa ei olisi otettu huomioon rakenteellisissa mitoituksissa? John Skilling itse sanoi, että rakenteet tulisivat kestämään myös kerosiinipalon. Odotan mielenkiinnolla, mistä kaivat jotain muuta väitettä.

Ja tiedoksi, mikään LERA ei tehnyt WTC:ssä yhtään mitään. Vain sen perustaja Leslie Robertson, joka työskenteli Worthington, Skilling, Helle and Jacksonin listoilla. Kerro sinäkin toki, miksi hän väittää nykyään koneiden nopeuksia hiljaisiksi ja sumussa lentäviksi, ennen 9/11 niin ei väittänyt kukaan, mukaanlukien hän itse.

Lue lisää

"Skilling itse sanoi, että rakenteet tulisivat kestämään myös kerosiinipalon. Odotan mielenkiinnolla, mistä kaivat jotain muuta väitettä."


Veikkaan että laukaisit hätävaleen!

Skep skep kirjoitti:

Perusteleppa jotenkin, miten paloa ei olisi otettu huomioon rakenteellisissa mitoituksissa? John Skilling itse sanoi, että rakenteet tulisivat kestämään myös kerosiinipalon. Odotan mielenkiinnolla, mistä kaivat jotain muuta väitettä.

Ja tiedoksi, mikään LERA ei tehnyt WTC:ssä yhtään mitään. Vain sen perustaja Leslie Robertson, joka työskenteli Worthington, Skilling, Helle and Jacksonin listoilla. Kerro sinäkin toki, miksi hän väittää nykyään koneiden nopeuksia hiljaisiksi ja sumussa lentäviksi, ennen 9/11 niin ei väittänyt kukaan, mukaanlukien hän itse.

Lue lisää

Robertson perusti firmansa vuonna 1958, hyvissä ajoin ennen WTC:n suunnittelua. Miksei hän olisi firmansa kautta tehnyt tätä hanketta?

http://en.wikipedia.org/wiki/Leslie_E._Robertson

Ja tärkein asiahan kuitenkin on, että Robertson itse oli hommassa kovasti mukana. Suoraan LERAn sivuilta:

Our Leslie E. Robertson directed the original design.

Eli veti sitä koko hommaa... onko sillä nyt edes niin väliä, olivatko kaikki muutkin työntekijät LERAlta vai jostain muualta!!

Tiesitkö muuten, että LERAlla on säilössä WTC:n alkuperäiset rakennepiirustukset. Robertsonin vaimo esitteli niitä eräässä dokumentissa.

Missä muuten tuo Skilling sanoo, että suunnittelussa otettiin huomioon törmäyksen lisäksi kerosiinipalo?


Ja lopuksi, kuten Robertson itsekin totesi:

The impact of the Boeing 767s, commandeered by the terrorists, even though larger and flying much faster, was still unable to bring down the towers.

hieman.. kirjoitti:

Robertson perusti firmansa vuonna 1958, hyvissä ajoin ennen WTC:n suunnittelua. Miksei hän olisi firmansa kautta tehnyt tätä hanketta?

http://en.wikipedia.org/wiki/Leslie_E._Robertson

Ja tärkein asiahan kuitenkin on, että Robertson itse oli hommassa kovasti mukana. Suoraan LERAn sivuilta:

Our Leslie E. Robertson directed the original design.

Eli veti sitä koko hommaa... onko sillä nyt edes niin väliä, olivatko kaikki muutkin työntekijät LERAlta vai jostain muualta!!

Tiesitkö muuten, että LERAlla on säilössä WTC:n alkuperäiset rakennepiirustukset. Robertsonin vaimo esitteli niitä eräässä dokumentissa.

Missä muuten tuo Skilling sanoo, että suunnittelussa otettiin huomioon törmäyksen lisäksi kerosiinipalo?


Ja lopuksi, kuten Robertson itsekin totesi:

The impact of the Boeing 767s, commandeered by the terrorists, even though larger and flying much faster, was still unable to bring down the towers.

Lue lisää

LERA:n olemassa ololla ei ole mitään tekemistä WTC:n suunnittelun kanssa. Jos katsoisit ketjun alusta asti, niin tietäisit että WTC:n suunnittelun teki insinöörifirma Worthington, Skilling, Helle & Jackson. Tämän yrityksen listoilla työskenteli tuolloin myös Leslie Robertson.

Lue esimerkiksi avausviesti, niin löydät vastauksen muihinkin mieltä askarruttaviin kysymyksiin.

Skep skep kirjoitti:

LERA:n olemassa ololla ei ole mitään tekemistä WTC:n suunnittelun kanssa. Jos katsoisit ketjun alusta asti, niin tietäisit että WTC:n suunnittelun teki insinöörifirma Worthington, Skilling, Helle & Jackson. Tämän yrityksen listoilla työskenteli tuolloin myös Leslie Robertson.

Lue esimerkiksi avausviesti, niin löydät vastauksen muihinkin mieltä askarruttaviin kysymyksiin.

Lue lisää

"Skilling itse sanoi, että rakenteet tulisivat kestämään myös kerosiinipalon"

Todista tuo tai vaihtoehtoisesti kerro että keksit itse koko lausunnon!

odotetaan kirjoitti:

"Skilling itse sanoi, että rakenteet tulisivat kestämään myös kerosiinipalon"

Todista tuo tai vaihtoehtoisesti kerro että keksit itse koko lausunnon!

Pastean jo tähänkin ketjuun tämän ainakin kolmannen kerran. Kaikki selviää jo aloitusviestistä.

"Concerned because of a case where an airplane hit the Empire State Building, Skilling's people did an analysis that showed the towers would withstand the impact of a Boeing 707.

"Our analysis indicated the biggest problem would be the fact that all the fuel (from the airplane) would dump into the building. There would be a horrendous fire. A lot of people would be killed," he said. "The building structure would still be there."

Suomennetaan nyt vielä. Analyysit osoittivat, että lentokonetörmäyksen sattuessa suurin ongelma olisi se, että koneen polttoaine = kerosiini dumppautuu rakennuksen sisään. Tulisi suunnaton tulipalo ja ihmisiä kuolisi. Mutta. Rakennuksen struktuuri olisi edelleen paikallaan. Nyt en aio tätä enää pasteta. Lukekaa avausviesti josta selviää kaikki.

http://archives.seattletimes.nwsource.com/cgi-bin/texis.cgi/web/vortex/display?slug=1687698&date=19930227

Skep skep kirjoitti:

Pastean jo tähänkin ketjuun tämän ainakin kolmannen kerran. Kaikki selviää jo aloitusviestistä.

"Concerned because of a case where an airplane hit the Empire State Building, Skilling's people did an analysis that showed the towers would withstand the impact of a Boeing 707.

"Our analysis indicated the biggest problem would be the fact that all the fuel (from the airplane) would dump into the building. There would be a horrendous fire. A lot of people would be killed," he said. "The building structure would still be there."

Suomennetaan nyt vielä. Analyysit osoittivat, että lentokonetörmäyksen sattuessa suurin ongelma olisi se, että koneen polttoaine = kerosiini dumppautuu rakennuksen sisään. Tulisi suunnaton tulipalo ja ihmisiä kuolisi. Mutta. Rakennuksen struktuuri olisi edelleen paikallaan. Nyt en aio tätä enää pasteta. Lukekaa avausviesti josta selviää kaikki.

http://archives.seattletimes.nwsource.com/cgi-bin/texis.cgi/web/vortex/display?slug=1687698&date=19930227

Lue lisää

Väitän vankasti, että 60-luvulla ei ollut mahdollista suorittaa tarvittavia simulaatioita tarvittavalla tarkkuudella.. Tämä perustuu omiin kokemuksiini simuloinnista ja siihen tarvittavasta laskentatehosta.

Ts. heidän johtopäätöksensä, olivat sitten mitä tahansa, eivät olisi olleet kovin valideja. He eivät olisi kyenneet ottamaan huomioon kaikkia ilmiöitä, joita siihen liittyi, esim. ne seinien taipumiset, jotka NISTin mukaan laukaisi sortumiset, palosuojauksen osittainen puuttuminen yms.

Voi hyvin olla, että laskemalla vain kerosiinin aiheuttama palokuorma ja rakenteelliset vauriot yhteen, tornit eivät olisi sortuneet. Tässä kun vain ei oteta huomioon näiden kahden yhteisvaikutuksia.

Skep skep kirjoitti:

LERA:n olemassa ololla ei ole mitään tekemistä WTC:n suunnittelun kanssa. Jos katsoisit ketjun alusta asti, niin tietäisit että WTC:n suunnittelun teki insinöörifirma Worthington, Skilling, Helle & Jackson. Tämän yrityksen listoilla työskenteli tuolloin myös Leslie Robertson.

Lue esimerkiksi avausviesti, niin löydät vastauksen muihinkin mieltä askarruttaviin kysymyksiin.

Lue lisää

robertson oli koko homman vetäjä... ei kai sitä muulla väliä olekaan, vai?

En hahmota kirjoitti:

Väitän vankasti, että 60-luvulla ei ollut mahdollista suorittaa tarvittavia simulaatioita tarvittavalla tarkkuudella.. Tämä perustuu omiin kokemuksiini simuloinnista ja siihen tarvittavasta laskentatehosta.

Ts. heidän johtopäätöksensä, olivat sitten mitä tahansa, eivät olisi olleet kovin valideja. He eivät olisi kyenneet ottamaan huomioon kaikkia ilmiöitä, joita siihen liittyi, esim. ne seinien taipumiset, jotka NISTin mukaan laukaisi sortumiset, palosuojauksen osittainen puuttuminen yms.

Voi hyvin olla, että laskemalla vain kerosiinin aiheuttama palokuorma ja rakenteelliset vauriot yhteen, tornit eivät olisi sortuneet. Tässä kun vain ei oteta huomioon näiden kahden yhteisvaikutuksia.

Lue lisää

tarkkuutta? Sillähän ei saavuteta yhtikäs mitään kun KERTOIMIA määritellään?

Tavallinen laskenta osoittaa helposti raja-arvot ja siihen laitetaan riittävä kerroin perään. Vaikka lämpötila huomioon ottaen.

:D

Skep skep kirjoitti:

Pastean jo tähänkin ketjuun tämän ainakin kolmannen kerran. Kaikki selviää jo aloitusviestistä.

"Concerned because of a case where an airplane hit the Empire State Building, Skilling's people did an analysis that showed the towers would withstand the impact of a Boeing 707.

"Our analysis indicated the biggest problem would be the fact that all the fuel (from the airplane) would dump into the building. There would be a horrendous fire. A lot of people would be killed," he said. "The building structure would still be there."

Suomennetaan nyt vielä. Analyysit osoittivat, että lentokonetörmäyksen sattuessa suurin ongelma olisi se, että koneen polttoaine = kerosiini dumppautuu rakennuksen sisään. Tulisi suunnaton tulipalo ja ihmisiä kuolisi. Mutta. Rakennuksen struktuuri olisi edelleen paikallaan. Nyt en aio tätä enää pasteta. Lukekaa avausviesti josta selviää kaikki.

http://archives.seattletimes.nwsource.com/cgi-bin/texis.cgi/web/vortex/display?slug=1687698&date=19930227

Lue lisää

""There would be a horrendous fire.""

Ja sitten salkkarit yrittää täällä naama punasena väittää että oli vaan kaks pientä paloa yhdessä kerroksessa... justiinsa.

simulaatiolta kirjoitti:

tarkkuutta? Sillähän ei saavuteta yhtikäs mitään kun KERTOIMIA määritellään?

Tavallinen laskenta osoittaa helposti raja-arvot ja siihen laitetaan riittävä kerroin perään. Vaikka lämpötila huomioon ottaen.

:D

Lue lisää

että sääennusteet ovat simulaatioita, vaan kun simuloimme tulevaisuuteen, niin syntyy hyvinkin nopeasti hajontaa. Meteorologi sitten käsivaraisesti ja mieltymystensä mukaan valitsee sieltä 'kahden väliltä' itselleen sopivaa.

:D 'ai'

on se,että kirjoitti:

robertson oli koko homman vetäjä... ei kai sitä muulla väliä olekaan, vai?

Itse osoitin, miten tämä nimenomaan oli Skillingin projekti, jossa Robertson oli mukana. Robertson on itse maininnut, miten Skillingin yritys ei olisi saanut koko projektia ilman Skillingin taitoja. Tämä ei siis ollut Robertsonin yritys, eikä hänen vetämänsä projekti. Tosin kuten mainitsin, Skillingin kuoleman ja varsinkin 9/11 jälkeen on Skillingin roolista vaiettu ja hommasta puhuttu Robertsonin projektina.

Skep skep kirjoitti:

LERA:n olemassa ololla ei ole mitään tekemistä WTC:n suunnittelun kanssa. Jos katsoisit ketjun alusta asti, niin tietäisit että WTC:n suunnittelun teki insinöörifirma Worthington, Skilling, Helle & Jackson. Tämän yrityksen listoilla työskenteli tuolloin myös Leslie Robertson.

Lue esimerkiksi avausviesti, niin löydät vastauksen muihinkin mieltä askarruttaviin kysymyksiin.

Lue lisää

Jos katsoisit ketjun alusta asti, niin tietäisit että WTC:n suunnittelun teki insinöörifirma Worthington, Skilling, Helle & Jackson.
---
Jotenkin muistelisin suunnittelijan olleen japanilaisella nimellä varustettu arkkitehti.

Suunnittelua kirjoitti:

Jos katsoisit ketjun alusta asti, niin tietäisit että WTC:n suunnittelun teki insinöörifirma Worthington, Skilling, Helle & Jackson.
---
Jotenkin muistelisin suunnittelijan olleen japanilaisella nimellä varustettu arkkitehti.

Lue lisää

"Jotenkin muistelisin suunnittelijan olleen japanilaisella nimellä varustettu arkkitehti."

Kyllä. Yamasaki oli WTC-tornien pääarkkitehti. Kaikki olivat mukana mutta tulee ymmärtää mitä eroa on rakennusinsinöörillä ja arkkitehdilla.
Vähän selvennystä:

Minoru Yamasaki , arkkitehti
John Skilling , rakennusinsinööri
Leslie Robertson, rakennusinsinööri

" Minoru Yamasaki (December 1, 1912–February 6, 1986) was a Japanese-American architect, born in Seattle, Washington, a second-generation Japanese American. A prolific architect, he is best known for his design of the World Trade Center the two main towers "
*) http://en.wikipedia.org/wiki/Minoru_Yamasaki


"Robertson's engineering career began in 1952, when he graduated from the Berkeley school of civil engineering. Robertson and his business partner John Skilling were the original structural engineers for the WTC Twin Towers"
*) http://www.answers.com/topic/leslie-e-robertson

Suunnittelua kirjoitti:

Jos katsoisit ketjun alusta asti, niin tietäisit että WTC:n suunnittelun teki insinöörifirma Worthington, Skilling, Helle & Jackson.
---
Jotenkin muistelisin suunnittelijan olleen japanilaisella nimellä varustettu arkkitehti.

Lue lisää

rakensi insinööritoimisto Eiffel, mutta hän ei sitä suunnitellut ei edes idea ollut häneltä lähtöisin.

simulaatiolta kirjoitti:

tarkkuutta? Sillähän ei saavuteta yhtikäs mitään kun KERTOIMIA määritellään?

Tavallinen laskenta osoittaa helposti raja-arvot ja siihen laitetaan riittävä kerroin perään. Vaikka lämpötila huomioon ottaen.

:D

Lue lisää

Odotan simulaatiolta tarkkuutta, jotta se oikeasti kertoisi tarpeeksi todellisesta maailmasta.

"Sillähän ei saavuteta yhtikäs mitään kun KERTOIMIA määritellään?"

En ymmärrä lausettasi. Mitä tarkoitat?

"Tavallinen laskenta osoittaa helposti raja-arvot ja siihen laitetaan riittävä kerroin perään. Vaikka lämpötila huomioon ottaen."

Mikä tavallinen laskenta, mikä raja-arvo?

Pointti nyt on kuitenkin se, että esim. WTC:n tapahtumien ilmiöitä selittävät yhtälöt ovat niin monimutkainen systeemi, että niiden ratkaiseminen "tavallisella laskennalla" ei onnistu --> tarvitaan tietokone laskemaan approksimaatioita.

Millä muulla tavalla lentokoneen törmäys kaikkine ominaisuuksineen olisi voitu ottaa silloin huomioon?


PS. kyllä tavallinenkin laskenta on simulointia, jos sillä pysritään mallintamaan jotakin ilmiötä.

vielä vähän kirjoitti:

että sääennusteet ovat simulaatioita, vaan kun simuloimme tulevaisuuteen, niin syntyy hyvinkin nopeasti hajontaa. Meteorologi sitten käsivaraisesti ja mieltymystensä mukaan valitsee sieltä 'kahden väliltä' itselleen sopivaa.

:D 'ai'

Lue lisää

"että sääennusteet ovat simulaatioita, vaan kun simuloimme tulevaisuuteen, niin syntyy hyvinkin nopeasti hajontaa."

Eikö kaikki simulointi ole simulointia tulevaisuuteen? Tarvittaessa voidaan kääntää ajan kulku päinvastaiseksi.

Hajontaa syntyy tässä tapauksessa juuri siitä, että laskentateho ei riitä koneissa. Sään ennustaminen paranee jatkuvasti kun yhä nopeammat tietokoneet laskevat hommaa. Laajan alueen sää-ilmiöiden systeemi on valtava ja vaatii uskomattoman määrän laskentatehoa.

Periaatteessa, jos laskentatehoa olisi rajatta, päästäisiin lähes mielivaltaisen tarkkoihin sääennusteisiin. Fysiikan lait nekin vain ovat, jotka säätä hallinnoi.

"Meteorologi sitten käsivaraisesti ja mieltymystensä mukaan valitsee sieltä 'kahden väliltä' itselleen sopivaa."

Mutta kuten sanoin, jos laskentatehoa olisi enemmän, ei tällasita epätarkkuutta olisi.

kerosiinit kirjoitti:

pullahtivat ensimmäisen sekunnin aikana pihalle.

kuumentuminen kerosiinin vaikutuksesta täytyy perustua kerosiinin PUMPATTAVUUTEEN tuhoalueelle.
Videoista on havaittavissa myös se, että osa liekeistäkin sammui ensimmäisten sekuntien aikana ensimmäisen lentokoneen törmäyksestä. Ei se tuli aluksi palanut ainakaan pohjoistornissa läheskään täysillä, oli epätäydellistä palamista jne...

Skep skep kirjoitti:

Itse osoitin, miten tämä nimenomaan oli Skillingin projekti, jossa Robertson oli mukana. Robertson on itse maininnut, miten Skillingin yritys ei olisi saanut koko projektia ilman Skillingin taitoja. Tämä ei siis ollut Robertsonin yritys, eikä hänen vetämänsä projekti. Tosin kuten mainitsin, Skillingin kuoleman ja varsinkin 9/11 jälkeen on Skillingin roolista vaiettu ja hommasta puhuttu Robertsonin projektina.

Lue lisää

miksi WTC:n piirustukset löytyvät LERAn varastoista??

kenties havaittavissa kirjoitti:

""There would be a horrendous fire.""

Ja sitten salkkarit yrittää täällä naama punasena väittää että oli vaan kaks pientä paloa yhdessä kerroksessa... justiinsa.

Lue lisää

liittyi SIMULAATION MUKAISEEN TILANTEESEEN, JOSSA MATKUSTAJAKONE ISKEYTYY TORNIIN, JA KEROSIINI SYTTYY HETKELLISESTI PALAMAAN TUHOTEN JA TAPPAEN IHMISIÄ!

piirustukset kirjoitti:

miksi WTC:n piirustukset löytyvät LERAn varastoista??

Liittyisikö mitenkään vaikka siihen, että Leslie Robertson kuitenkin oli vahvasti mukana suunnittelutyössä? Tuskin mitään ilman piirustuksia suunnitellaan.

En hahmota kirjoitti:

"että sääennusteet ovat simulaatioita, vaan kun simuloimme tulevaisuuteen, niin syntyy hyvinkin nopeasti hajontaa."

Eikö kaikki simulointi ole simulointia tulevaisuuteen? Tarvittaessa voidaan kääntää ajan kulku päinvastaiseksi.

Hajontaa syntyy tässä tapauksessa juuri siitä, että laskentateho ei riitä koneissa. Sään ennustaminen paranee jatkuvasti kun yhä nopeammat tietokoneet laskevat hommaa. Laajan alueen sää-ilmiöiden systeemi on valtava ja vaatii uskomattoman määrän laskentatehoa.

Periaatteessa, jos laskentatehoa olisi rajatta, päästäisiin lähes mielivaltaisen tarkkoihin sääennusteisiin. Fysiikan lait nekin vain ovat, jotka säätä hallinnoi.

"Meteorologi sitten käsivaraisesti ja mieltymystensä mukaan valitsee sieltä 'kahden väliltä' itselleen sopivaa."

Mutta kuten sanoin, jos laskentatehoa olisi enemmän, ei tällasita epätarkkuutta olisi.

Lue lisää

" Periaatteessa, jos laskentatehoa olisi rajatta, päästäisiin lähes mielivaltaisen tarkkoihin sääennusteisiin. Fysiikan lait nekin vain ovat, jotka säätä hallinnoi. "

Taitaa olla ylärajana about viikko säänennustamiselle. Ilmasto ja sää eivät varsinaisesti noudata "fysiikanlakeja" vaan kyseessä on pikemminkin kaaosteorian mukainen ilmiö. Vaikka laskentatehoa olisi kuinka paljon ei viikosta paljon pidemmälle pötkitä (kts. perhosvaikutus)

voin vannoa, että silloin lujuuslaskenta oli hallussa.

Nyt uskotaan sokkona mitä kompuutteri sanoo ymmärtämättä edes sitä MIKSI se sanoo.

PS. Tänäänkin lasken tikulla nopeammin perustauhkaa kuin joku laskimella.

käyttäneenä kirjoitti:

voin vannoa, että silloin lujuuslaskenta oli hallussa.

Nyt uskotaan sokkona mitä kompuutteri sanoo ymmärtämättä edes sitä MIKSI se sanoo.

PS. Tänäänkin lasken tikulla nopeammin perustauhkaa kuin joku laskimella.

Lue lisää

Mutta mikä on sinun näkemyksesi WTC-tornien sortumisen syistä?

*Kansalainen* kirjoitti:

Mutta mikä on sinun näkemyksesi WTC-tornien sortumisen syistä?

helpoimmasta päästä - kuten monessa muussakin elämän osa-alueessa:

1. Pentagonissa ei ole B-757-200 lentokonetta ja siitä on AUKOTON näyttö.

2. Loput tapauksesta 9/11 on juurikin sitä miltä se näyttää - harkittu sisäpiiriteko - räjäyttämällä alas.



Miksi en usko Raamatun jumalaan? - Ihan samasta syystä - en usko sellaiseen 'kärventävään ja seivästävään ja kivittävävään ja veriuhreihin' mieltyneeseen kuvatukseen jota nyt epätoivoisesti myydään tänään 'rakastavana' jumalana.

Minulle riittää lauselogiikan ehdot tehdessän päättelyjä - aina tuolta 70-luvun alusta - tehokkain työkaluni.

Vielä kerran:

Principium exclusi terti (lat. kielletyn kolmannen laki), jonka mukaan jokainen lause on aina tosi tai epätosi.
Principium exclusi contradictions (lat. kielletyn ristiriidan laki), jonka mukaan mikään lause ei voi olla sekä tosi että epätosi.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Propositiologiikka


:D

käyttäneenä kirjoitti:

voin vannoa, että silloin lujuuslaskenta oli hallussa.

Nyt uskotaan sokkona mitä kompuutteri sanoo ymmärtämättä edes sitä MIKSI se sanoo.

PS. Tänäänkin lasken tikulla nopeammin perustauhkaa kuin joku laskimella.

Lue lisää

Mutta miten mallinnat laskutikulla räjähdyksen ja tulipalon vaikutukset ?

johtamista kirjoitti:

helpoimmasta päästä - kuten monessa muussakin elämän osa-alueessa:

1. Pentagonissa ei ole B-757-200 lentokonetta ja siitä on AUKOTON näyttö.

2. Loput tapauksesta 9/11 on juurikin sitä miltä se näyttää - harkittu sisäpiiriteko - räjäyttämällä alas.



Miksi en usko Raamatun jumalaan? - Ihan samasta syystä - en usko sellaiseen 'kärventävään ja seivästävään ja kivittävävään ja veriuhreihin' mieltyneeseen kuvatukseen jota nyt epätoivoisesti myydään tänään 'rakastavana' jumalana.

Minulle riittää lauselogiikan ehdot tehdessän päättelyjä - aina tuolta 70-luvun alusta - tehokkain työkaluni.

Vielä kerran:

Principium exclusi terti (lat. kielletyn kolmannen laki), jonka mukaan jokainen lause on aina tosi tai epätosi.
Principium exclusi contradictions (lat. kielletyn ristiriidan laki), jonka mukaan mikään lause ei voi olla sekä tosi että epätosi.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Propositiologiikka


:D

Lue lisää

"1. Pentagonissa ei ole B-757-200 lentokonetta ja siitä on AUKOTON näyttö. "

Ei siellä tänään olekkaan, mutta 11.9.2001 sinne syöksyi/törmäsi (mitä termiä nyt halutaankin käyttää) B757-200, ja siitä on nimenomaan AUKOTON näyttö.

AitoRealisti kirjoitti:

Mutta miten mallinnat laskutikulla räjähdyksen ja tulipalon vaikutukset ?

mitään? Kuka olisi sellaista väittänyt?

Laskutikku on YKSINKERTAINEN apuväline NUMEERISEEN laskentaan.

Toinen työkalu jota olen käyttänyt on lyijykynä ja paperilehtiö. Mm. virheitäni en korjannut pyyhekumilla vaan viivaamalla kevyesti yli ja kirjoittamalla UUDESTAAN korjaten. Virheet paperilla olivat osa ajattelua.

Tänäänkin mallinnukset tehdään aivoista paperille ja veivataan algoritmit, joita sitten ajetaan koneella.

AitoRealisti kirjoitti:

"1. Pentagonissa ei ole B-757-200 lentokonetta ja siitä on AUKOTON näyttö. "

Ei siellä tänään olekkaan, mutta 11.9.2001 sinne syöksyi/törmäsi (mitä termiä nyt halutaankin käyttää) B757-200, ja siitä on nimenomaan AUKOTON näyttö.

Lue lisää

totuus on, että siellä sisätiloissa ei ole KOSKAAN ollut B-757-200 konetta.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000000580&posting=22000000021313981

uskoa, mutta kirjoitti:

totuus on, että siellä sisätiloissa ei ole KOSKAAN ollut B-757-200 konetta.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000000580&posting=22000000021313981

Lue lisää

Mutta totuus on että sinne lensi/törmäsi jne 11.9.2001 AA:n B757-200 ja siitä on aukoton näyttö.

Ongelmasi lienee lähinnä siinä että kieltäydyt hurmoksessasi järjen käytöstä ja kieltäydyt uskomasta omia silmiäsi.

mallineta yhtikäs kirjoitti:

mitään? Kuka olisi sellaista väittänyt?

Laskutikku on YKSINKERTAINEN apuväline NUMEERISEEN laskentaan.

Toinen työkalu jota olen käyttänyt on lyijykynä ja paperilehtiö. Mm. virheitäni en korjannut pyyhekumilla vaan viivaamalla kevyesti yli ja kirjoittamalla UUDESTAAN korjaten. Virheet paperilla olivat osa ajattelua.

Tänäänkin mallinnukset tehdään aivoista paperille ja veivataan algoritmit, joita sitten ajetaan koneella.

Lue lisää

Jotta voit oikeasti laskea/tehdä johtopäätöksen siitä että kestääkö tornit lentokoneen törmäyksestä aiheutuvan tulipalon seuraukset, sinun tarvitsee mallintaa syntyvä tulipalo ja siihen liittyvät ilmiöt. Tämä on matematiikkaa joka vaatii erittäin raskasta laskentaa. Laskutikulla näitä laskelmia ei ole pystytty tekemään 60-luvulla millään realistisella tarkkuudella.


Analogia ihan toiselta tieteenalalta:
60-luvulla sääennustukset olivat huomattavasti epäluotettavampia kuin tänään, syynä se että havaittujen ilmiöiden perusteella tehty laskenta perustui tuolloin huomattavasti vähempään havaintomäärään kuin tänään. Voidaan puhua maapallon pinnalla olevista laskentapisteistä, joista data kerätään. Tänään laskenta tehdään huomattavasti tiheämmällä verkolla kuin neljäkymmentä vuotta sitten eli lähtöaineisto on jo itsessään luotettavampaa.

AitoRealisti kirjoitti:

Jotta voit oikeasti laskea/tehdä johtopäätöksen siitä että kestääkö tornit lentokoneen törmäyksestä aiheutuvan tulipalon seuraukset, sinun tarvitsee mallintaa syntyvä tulipalo ja siihen liittyvät ilmiöt. Tämä on matematiikkaa joka vaatii erittäin raskasta laskentaa. Laskutikulla näitä laskelmia ei ole pystytty tekemään 60-luvulla millään realistisella tarkkuudella.


Analogia ihan toiselta tieteenalalta:
60-luvulla sääennustukset olivat huomattavasti epäluotettavampia kuin tänään, syynä se että havaittujen ilmiöiden perusteella tehty laskenta perustui tuolloin huomattavasti vähempään havaintomäärään kuin tänään. Voidaan puhua maapallon pinnalla olevista laskentapisteistä, joista data kerätään. Tänään laskenta tehdään huomattavasti tiheämmällä verkolla kuin neljäkymmentä vuotta sitten eli lähtöaineisto on jo itsessään luotettavampaa.

Lue lisää

Ensimmäiset kokemukseni tietokoneesta liittyvät IBM'mään 60 luvulla ja ensimäisten mukana olin tekemässä omaa ensimmäistäni 70-luvulla ja ensimmäinen PC'ni maksoi 50000 markkaa ohjelmistoineen .. 80 luvun alkuvuosina ..

C-kieltä olin käyttämässä tässä maassa ensimmäisten joukossa - "C-kieli!? Eihän sillä voi edes merkkijponoja käsitellä" - visionääri Petteri J. :)

vedättämisen tähän: kirjoitti:

Ensimmäiset kokemukseni tietokoneesta liittyvät IBM'mään 60 luvulla ja ensimäisten mukana olin tekemässä omaa ensimmäistäni 70-luvulla ja ensimmäinen PC'ni maksoi 50000 markkaa ohjelmistoineen .. 80 luvun alkuvuosina ..

C-kieltä olin käyttämässä tässä maassa ensimmäisten joukossa - "C-kieli!? Eihän sillä voi edes merkkijponoja käsitellä" - visionääri Petteri J. :)

Lue lisää

Loppuiko sinulta argumentit ?

Miten ? kirjoitti:

Loppuiko sinulta argumentit ?

osaan käyttää älyäni.

siihen, että kirjoitti:

osaan käyttää älyäni.

http://www.cs.virginia.edu/brochure/images/mus_062.jpg

:)

siihen, että kirjoitti:

osaan käyttää älyäni.

kykenet ymmärtämään ettei 60-luvun alussa kyetty ko. laskelmia tekemään ?

AitoRealisti kirjoitti:

kykenet ymmärtämään ettei 60-luvun alussa kyetty ko. laskelmia tekemään ?

Ennen binaarisia laskimia oli olemassa analogisia laskimia. http://www.google.fi/search?hl=fi&q=opamp&btnG=Hae&meta=


Iteroimalla sinne kuuhunkin mentiin, kun ei oltu vielä ratkaistu nk. 'kolmen kappaleen'-probleemia ja nykyinenkin lennonvalvonta tapahtuu konekielisellä Commodore64-tasoa olevalla kompuutterilla.


"Kolmen kappaleen ongelma

Keplerin lait seuraavat helposti Newtonin laeista. Kysymyksessä on tälloin yksinkertaisin mahdollinen tilanne, jossa kaksi kappaletta kiertää toisiaan keskinäisen vetovoimansa vaikutuksen alaisena. Tämä on kahden kappaleen ongelma ja sitä koskevat liikeyhtälöt pystytään ratkaisemaan analyyttisesti.

Seuraavaksi mutkikkaampi järjestelmä on kolmen kappaleen systeemi. Vaikka tekisimme äärimmäisiä yksinkertaistuksia (kaikki kappaleet liikkuvat samassa tasossa, kolmas kappale on massaton, isot kappaleet liikkuvat ympyräradoilla), on meidän todettava tehtävä mahdottomaksi. Ei ole olemassa mitään yksinkertaista matemaattista lauseketta, joka kuvaisi kolmannen kappaleen paikan kaikkina ajan hetkinä.

Monimutkainen ratkaisu on olemassa: ääretön sarjakehitelmä (jonka kehitti suomalainen prof. Karl Frithiof Sundman, 1873-1949)."

http://www.astro.utu.fi/edu/kurssit/ttpk1/ttpkI/11Kellokoneisto.html

http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=6373

tapauksessa? kirjoitti:

Ennen binaarisia laskimia oli olemassa analogisia laskimia. http://www.google.fi/search?hl=fi&q=opamp&btnG=Hae&meta=


Iteroimalla sinne kuuhunkin mentiin, kun ei oltu vielä ratkaistu nk. 'kolmen kappaleen'-probleemia ja nykyinenkin lennonvalvonta tapahtuu konekielisellä Commodore64-tasoa olevalla kompuutterilla.


"Kolmen kappaleen ongelma

Keplerin lait seuraavat helposti Newtonin laeista. Kysymyksessä on tälloin yksinkertaisin mahdollinen tilanne, jossa kaksi kappaletta kiertää toisiaan keskinäisen vetovoimansa vaikutuksen alaisena. Tämä on kahden kappaleen ongelma ja sitä koskevat liikeyhtälöt pystytään ratkaisemaan analyyttisesti.

Seuraavaksi mutkikkaampi järjestelmä on kolmen kappaleen systeemi. Vaikka tekisimme äärimmäisiä yksinkertaistuksia (kaikki kappaleet liikkuvat samassa tasossa, kolmas kappale on massaton, isot kappaleet liikkuvat ympyräradoilla), on meidän todettava tehtävä mahdottomaksi. Ei ole olemassa mitään yksinkertaista matemaattista lauseketta, joka kuvaisi kolmannen kappaleen paikan kaikkina ajan hetkinä.

Monimutkainen ratkaisu on olemassa: ääretön sarjakehitelmä (jonka kehitti suomalainen prof. Karl Frithiof Sundman, 1873-1949)."

http://www.astro.utu.fi/edu/kurssit/ttpk1/ttpkI/11Kellokoneisto.html

http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=6373

Lue lisää

http://www.vaxman.de/my_machines/telefunken/rat700/rat700.html

tapauksessa? kirjoitti:

Ennen binaarisia laskimia oli olemassa analogisia laskimia. http://www.google.fi/search?hl=fi&q=opamp&btnG=Hae&meta=


Iteroimalla sinne kuuhunkin mentiin, kun ei oltu vielä ratkaistu nk. 'kolmen kappaleen'-probleemia ja nykyinenkin lennonvalvonta tapahtuu konekielisellä Commodore64-tasoa olevalla kompuutterilla.


"Kolmen kappaleen ongelma

Keplerin lait seuraavat helposti Newtonin laeista. Kysymyksessä on tälloin yksinkertaisin mahdollinen tilanne, jossa kaksi kappaletta kiertää toisiaan keskinäisen vetovoimansa vaikutuksen alaisena. Tämä on kahden kappaleen ongelma ja sitä koskevat liikeyhtälöt pystytään ratkaisemaan analyyttisesti.

Seuraavaksi mutkikkaampi järjestelmä on kolmen kappaleen systeemi. Vaikka tekisimme äärimmäisiä yksinkertaistuksia (kaikki kappaleet liikkuvat samassa tasossa, kolmas kappale on massaton, isot kappaleet liikkuvat ympyräradoilla), on meidän todettava tehtävä mahdottomaksi. Ei ole olemassa mitään yksinkertaista matemaattista lauseketta, joka kuvaisi kolmannen kappaleen paikan kaikkina ajan hetkinä.

Monimutkainen ratkaisu on olemassa: ääretön sarjakehitelmä (jonka kehitti suomalainen prof. Karl Frithiof Sundman, 1873-1949)."

http://www.astro.utu.fi/edu/kurssit/ttpk1/ttpkI/11Kellokoneisto.html

http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=6373

Lue lisää

Taivaanmekaniikan laskutoimitukset ovat kuule kertaluokkaa helpompi asia kuin termodynaamisten ilmiöiden mallintaminen. Kuulentojen ratalaskut onnistuvat jopa sillä laskutikulla käden käänteessä, muuttujia on kuitenkin vain noin miljoonasosa siitä mitä tuossa tarvittaisiin.

AitoRealisti kirjoitti:

Taivaanmekaniikan laskutoimitukset ovat kuule kertaluokkaa helpompi asia kuin termodynaamisten ilmiöiden mallintaminen. Kuulentojen ratalaskut onnistuvat jopa sillä laskutikulla käden käänteessä, muuttujia on kuitenkin vain noin miljoonasosa siitä mitä tuossa tarvittaisiin.

Lue lisää

mistä monimutkaisuudessa on kysymys?

:D

PS. Onko lineaarialgebra edes tuttua?

Jouduitko skepzikko vaihtamaan taas hetkeksi nikkiäsi, koska puheesi 300km/h sumussa eksyneestä laskeutumassa olevasta koneesta on osoitettu paskapuheeksi?

Noh, äkkiä se pöly laskeutuu ja asia unhoittuu:)

Cheneyn operaatio 911 kirjoitti:

Jouduitko skepzikko vaihtamaan taas hetkeksi nikkiäsi, koska puheesi 300km/h sumussa eksyneestä laskeutumassa olevasta koneesta on osoitettu paskapuheeksi?

Noh, äkkiä se pöly laskeutuu ja asia unhoittuu:)

Lue lisää

Vaikka kovin samansuuntaisia ajatuksia onkin. Olin vain muutaman kuukauden välillä poissa palstalta, tyhmä minä kun kuvittelin että nämä WTC väittelyt olivat tapetilla vain syyskuun alussa, näköjään näitä jauhetaan vuoden ympäri.

Cheneyn operaatio 911 kirjoitti:

Jouduitko skepzikko vaihtamaan taas hetkeksi nikkiäsi, koska puheesi 300km/h sumussa eksyneestä laskeutumassa olevasta koneesta on osoitettu paskapuheeksi?

Noh, äkkiä se pöly laskeutuu ja asia unhoittuu:)

Lue lisää

Kukas semmoista on väittänyt että ne koneet sumussa törmäili. Sehän oli henkselipaitakeli ja kyllä ne minusta hieman kovempaa lens ku 300 km/h.

On totta ettei laskelmia ole nähty. John Skilling on kuollut, ja Les Robertson puhuu nykyään jotain outoa, mutta sanoo ettei hänelläkään ole toimittaa mitään laskelmia.

Silti on tyhmää aliarvioida sen ajan menetelmiä. Ihminen osasi tehdä erittäin monimutkaisia asioita jo ennen pöytätietokoneiden tuloakin. Ja WTC nimenomaan oli aivan erikoisprojektinsa. Se oli maailman suurin projekti sekä rakenteellisesti, että laskelmallisesti ja tutkimusten kannalta. Skillingin tekeleet saivat loistavaa palautetta ja ne tarkastettiin muiden teräsammattilaisten toimesta. Ei siellä soitellen sotaan lähdetty.

Mutta häiritsevintä on nykyinen totuuden vääristely. Selkeästi on selviö, että laskelmat tehtiin nimenomaan huomioiden jopa erittäin nopeasti lentävät koneet, ottaen huomioon polttoaineen vaikutus.

Se, että nykyään väitetään laskelmien olleen vain tyhjään ja hitaaseen koneeseen tehtyjä, eikä polttoainetta olisi otettu huomioon, ei liity mitenkään laskemismenetelmiin. Laskelmien tarkoituksen sisältö ei ole riippuvainen siitä, onko 70-luku vai 2000-luku. Jos tarkoitus oli laskea 600 mph koneen iskeytyminen ottaen huomioon polttoaine, sen on fakta ajasta riippumatta. Muu on harhaanjohtamista.

AitoRealisti kirjoitti:

Vaikka kovin samansuuntaisia ajatuksia onkin. Olin vain muutaman kuukauden välillä poissa palstalta, tyhmä minä kun kuvittelin että nämä WTC väittelyt olivat tapetilla vain syyskuun alussa, näköjään näitä jauhetaan vuoden ympäri.

Lue lisää

Ei näitä vielä kovin kauaa oo jauhettu

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000000580&posting=22000000003823691

Skep skep kirjoitti:

On totta ettei laskelmia ole nähty. John Skilling on kuollut, ja Les Robertson puhuu nykyään jotain outoa, mutta sanoo ettei hänelläkään ole toimittaa mitään laskelmia.

Silti on tyhmää aliarvioida sen ajan menetelmiä. Ihminen osasi tehdä erittäin monimutkaisia asioita jo ennen pöytätietokoneiden tuloakin. Ja WTC nimenomaan oli aivan erikoisprojektinsa. Se oli maailman suurin projekti sekä rakenteellisesti, että laskelmallisesti ja tutkimusten kannalta. Skillingin tekeleet saivat loistavaa palautetta ja ne tarkastettiin muiden teräsammattilaisten toimesta. Ei siellä soitellen sotaan lähdetty.

Mutta häiritsevintä on nykyinen totuuden vääristely. Selkeästi on selviö, että laskelmat tehtiin nimenomaan huomioiden jopa erittäin nopeasti lentävät koneet, ottaen huomioon polttoaineen vaikutus.

Se, että nykyään väitetään laskelmien olleen vain tyhjään ja hitaaseen koneeseen tehtyjä, eikä polttoainetta olisi otettu huomioon, ei liity mitenkään laskemismenetelmiin. Laskelmien tarkoituksen sisältö ei ole riippuvainen siitä, onko 70-luku vai 2000-luku. Jos tarkoitus oli laskea 600 mph koneen iskeytyminen ottaen huomioon polttoaine, sen on fakta ajasta riippumatta. Muu on harhaanjohtamista.

Lue lisää

itse tuon suurimman.

Suurimpana on kyllä aina mainittu Apollo-projekti. On siinä ollut hanskaamista senaikaisilla PERT-eräajosysteemeillä.

Puolisen miljoonaa ihmistä ja parikymmentä tuhatta alihankkijaa.

Skep skep kirjoitti:

On totta ettei laskelmia ole nähty. John Skilling on kuollut, ja Les Robertson puhuu nykyään jotain outoa, mutta sanoo ettei hänelläkään ole toimittaa mitään laskelmia.

Silti on tyhmää aliarvioida sen ajan menetelmiä. Ihminen osasi tehdä erittäin monimutkaisia asioita jo ennen pöytätietokoneiden tuloakin. Ja WTC nimenomaan oli aivan erikoisprojektinsa. Se oli maailman suurin projekti sekä rakenteellisesti, että laskelmallisesti ja tutkimusten kannalta. Skillingin tekeleet saivat loistavaa palautetta ja ne tarkastettiin muiden teräsammattilaisten toimesta. Ei siellä soitellen sotaan lähdetty.

Mutta häiritsevintä on nykyinen totuuden vääristely. Selkeästi on selviö, että laskelmat tehtiin nimenomaan huomioiden jopa erittäin nopeasti lentävät koneet, ottaen huomioon polttoaineen vaikutus.

Se, että nykyään väitetään laskelmien olleen vain tyhjään ja hitaaseen koneeseen tehtyjä, eikä polttoainetta olisi otettu huomioon, ei liity mitenkään laskemismenetelmiin. Laskelmien tarkoituksen sisältö ei ole riippuvainen siitä, onko 70-luku vai 2000-luku. Jos tarkoitus oli laskea 600 mph koneen iskeytyminen ottaen huomioon polttoaine, sen on fakta ajasta riippumatta. Muu on harhaanjohtamista.

Lue lisää

Ettet vaan itse?

Kumpaa tässä pitäisi uskoa, sinuako:

"Mutta häiritsevintä on nykyinen totuuden vääristely. Selkeästi on selviö, että laskelmat tehtiin nimenomaan huomioiden jopa erittäin nopeasti lentävät koneet, ottaen huomioon polttoaineen vaikutus."


vai toista pääsuunnittelijoista:

"The next step would have been to think about the fuel load,
and I've been searching my brain, but I don't know what happened there,
whether in all our testing we thought about it. Now we know what happens—it
explodes. I don't know if we considered the fire damage that would cause.
Anyway, the architect, not the engineer, is the one who specifies the fire
system."

Jotenkin tuntuu että pääsuunnitelijalla saattaisi olla paremmat tiedot aiheesta mitä suunnitelmissa otettiin huomioon ja mitä ei.

mallineta yhtikäs kirjoitti:

mitään? Kuka olisi sellaista väittänyt?

Laskutikku on YKSINKERTAINEN apuväline NUMEERISEEN laskentaan.

Toinen työkalu jota olen käyttänyt on lyijykynä ja paperilehtiö. Mm. virheitäni en korjannut pyyhekumilla vaan viivaamalla kevyesti yli ja kirjoittamalla UUDESTAAN korjaten. Virheet paperilla olivat osa ajattelua.

Tänäänkin mallinnukset tehdään aivoista paperille ja veivataan algoritmit, joita sitten ajetaan koneella.

Lue lisää

Kuinka ratkaiset laskutikulla ongelman, jossa pitää löytää satojen tuhansien (osittaisdifferentiaali-) yhtälöiden muodostaman yhtälöryhmän samanaikainen ratkaisu?

Se mitä oma kokemukseni elementtimenetelmästä kertoo, on se, että tuollainen monimutkainen systeemi kyllä vaatii laskutehoa aivan käsittämättömän paljon.

Ei varmasti olisi onnistunut lähellekään nykypäivän tasoa silloin 60-luvulla, jolloin itse asiassa koko elementtimenetelmää vielä kehiteltiin. Tarvittavia algoritmeja ei siis ollut edes olemassa.

Eli jos voisit nyt sitten kertoa, kuinka silloin 60-luvullä tämä ongelma olisi kyetty tarvittavalla tarkkuudella ratkaisemaan...

En hahmota kirjoitti:

Kuinka ratkaiset laskutikulla ongelman, jossa pitää löytää satojen tuhansien (osittaisdifferentiaali-) yhtälöiden muodostaman yhtälöryhmän samanaikainen ratkaisu?

Se mitä oma kokemukseni elementtimenetelmästä kertoo, on se, että tuollainen monimutkainen systeemi kyllä vaatii laskutehoa aivan käsittämättömän paljon.

Ei varmasti olisi onnistunut lähellekään nykypäivän tasoa silloin 60-luvulla, jolloin itse asiassa koko elementtimenetelmää vielä kehiteltiin. Tarvittavia algoritmeja ei siis ollut edes olemassa.

Eli jos voisit nyt sitten kertoa, kuinka silloin 60-luvullä tämä ongelma olisi kyetty tarvittavalla tarkkuudella ratkaisemaan...

Lue lisää

toisella tavalla. Tietokonetta käytetään siksi, että se on HELPOMPAA ja säästää kustannuksia.

Selvittäkääpä nyt rassukat MIKSI käytetään tietokonetta ja mitä se korvaa?

:D

vääristelee? kirjoitti:

Ettet vaan itse?

Kumpaa tässä pitäisi uskoa, sinuako:

"Mutta häiritsevintä on nykyinen totuuden vääristely. Selkeästi on selviö, että laskelmat tehtiin nimenomaan huomioiden jopa erittäin nopeasti lentävät koneet, ottaen huomioon polttoaineen vaikutus."


vai toista pääsuunnittelijoista:

"The next step would have been to think about the fuel load,
and I've been searching my brain, but I don't know what happened there,
whether in all our testing we thought about it. Now we know what happens—it
explodes. I don't know if we considered the fire damage that would cause.
Anyway, the architect, not the engineer, is the one who specifies the fire
system."

Jotenkin tuntuu että pääsuunnitelijalla saattaisi olla paremmat tiedot aiheesta mitä suunnitelmissa otettiin huomioon ja mitä ei.

Lue lisää

"Jotenkin tuntuu että pääsuunnitelijalla saattaisi olla paremmat tiedot aiheesta mitä suunnitelmissa otettiin huomioon ja mitä ei."

Olet oikeassa. Ja mitä pääsuunnittelija John Skilling sanookaan?

""Our analysis indicated the biggest problem would be the fact that all the fuel (from the airplane) would dump into the building. There would be a horrendous fire. A lot of people would be killed," he said. "The building structure would still be there."

http://archives.seattletimes.nwsource.com/cgi-bin/texis.cgi/web/vortex/display?slug=1687698&date=19930227

En tiedä ketä lainaat, kun et pistä lähdettä etkä viitteitä mihinkään. Jos lainaat Les Robertsonia, niin pistä ihmeessä myös selitys sille, miksi hän väittää nykyään koneiden nopeudeksi jotain aivan muuta, kuin mitä alkuperäisesti.

lähestyttiiin kirjoitti:

toisella tavalla. Tietokonetta käytetään siksi, että se on HELPOMPAA ja säästää kustannuksia.

Selvittäkääpä nyt rassukat MIKSI käytetään tietokonetta ja mitä se korvaa?

:D

Lue lisää

koska se on nopeampi kuin laskutikku, itse asiassa miljoonia kertoja nopeampi. Oletko tästä samaa vai eri mieltä ?

Jos olet tuosta ylläolevasta samaa mieltä, niin miksi et suostu ymmärtämään sitä ettei laskutikulla ole pystytty tulipaloja mallintamaan ?

AitoRealisti kirjoitti:

koska se on nopeampi kuin laskutikku, itse asiassa miljoonia kertoja nopeampi. Oletko tästä samaa vai eri mieltä ?

Jos olet tuosta ylläolevasta samaa mieltä, niin miksi et suostu ymmärtämään sitä ettei laskutikulla ole pystytty tulipaloja mallintamaan ?

Lue lisää

ÄÄLIÖ!

totaalinen kirjoitti:

ÄÄLIÖ!

mikä on se "toinen tapa" millä ongelmaa lähestyttiin ? Mielellään viitetieto mukaan...

Ihan tiedoksesi, en minä itse tuota laskentakapasiteettitietoa ole keksinyt, vaan tieto on peräisin NIST:n WTC-saitilta (joka tosin tuntuu juuri tällä hetkellä olevan nurin)

AitoRealisti kirjoitti:

mikä on se "toinen tapa" millä ongelmaa lähestyttiin ? Mielellään viitetieto mukaan...

Ihan tiedoksesi, en minä itse tuota laskentakapasiteettitietoa ole keksinyt, vaan tieto on peräisin NIST:n WTC-saitilta (joka tosin tuntuu juuri tällä hetkellä olevan nurin)

Lue lisää

lujuuslaskentaan?

Tietokonesimulaatiot KORVAAVAT sen - JA VIELÄPÄ OSITTAIN - mikä voidaan tehdä perinteisestikin 'penkissä'.

Simulaatioilla - ja niihin viilatuilla algoritmeilla - lähestytää vain todellisuutta ja sitä simulaatiota verrataan - sen oikeellisuutta - tänäänkin käytäntöön penkissä eli kentällä.

:D

surutta simulaation kirjoitti:

lujuuslaskentaan?

Tietokonesimulaatiot KORVAAVAT sen - JA VIELÄPÄ OSITTAIN - mikä voidaan tehdä perinteisestikin 'penkissä'.

Simulaatioilla - ja niihin viilatuilla algoritmeilla - lähestytää vain todellisuutta ja sitä simulaatiota verrataan - sen oikeellisuutta - tänäänkin käytäntöön penkissä eli kentällä.

:D

Lue lisää

kuvan teräksen ominaisuuksista - tietokonesimulaatio vai penkkikoe?

Kumpaa viilataan - ohjelmaa vai penkkikoetta ja kumman suhteen.

:D

TARKEMMAN kirjoitti:

kuvan teräksen ominaisuuksista - tietokonesimulaatio vai penkkikoe?

Kumpaa viilataan - ohjelmaa vai penkkikoetta ja kumman suhteen.

:D

niin luultavasti molemmat antavat noin saman tuloksen. Tietokoneohjelma on saatu kohdalleen tuhansien penkkikokeiden avulla.

Käsittääkseni "penkkikoetta" lentokoneen törmäämisestä WTC-torneihin ja syntyvän tulipalon vaikutuksen arvioinnista ei kuitenkaan kukaan väitä tehdyn, vaan 60-luvun arviot perustuivat teoreettisiin laskelmiin. Eli mihin pyrit kysymykselläsi ?

AitoRealisti kirjoitti:

niin luultavasti molemmat antavat noin saman tuloksen. Tietokoneohjelma on saatu kohdalleen tuhansien penkkikokeiden avulla.

Käsittääkseni "penkkikoetta" lentokoneen törmäämisestä WTC-torneihin ja syntyvän tulipalon vaikutuksen arvioinnista ei kuitenkaan kukaan väitä tehdyn, vaan 60-luvun arviot perustuivat teoreettisiin laskelmiin. Eli mihin pyrit kysymykselläsi ?

Lue lisää

miten soveltavaa 'insinöritiedettä' tehdään.

:D

Simulaatiot johdetaan luonnosta eikä päinvastoin.

:D

ole käsitystä kirjoitti:

miten soveltavaa 'insinöritiedettä' tehdään.

:D

Simulaatiot johdetaan luonnosta eikä päinvastoin.

:D

http://fi.wikipedia.org/wiki/Simulointi

Ei lujuuslaskennan ideat ole muuttuneet tietokoneen myötä miksikään.

on kyse: kirjoitti:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Simulointi

Ei lujuuslaskennan ideat ole muuttuneet tietokoneen myötä miksikään.

Lue lisää

Kuten jo aiemminkin totesin, kyseessä ei edes ole puhdas lujuusopillinen ongelma. Tornit kestivät itse törmäyksen romahtamatta, eli se osa 60-luvun arvioista piti paikkansa.

Koko ajan on väitelty tulipalojen mallintamisessa tarvittavasta laskentakapasiteetista. Kuten jo toisaallakin kirjoitin, tieto sen riittämättömyydestä on peräisin NIST:n WTC-saitilta, mielestäni siis varmasti pätevästä paikasta.

Epäilijöiden tähänastiset vastaväitteet ovat olleet joko nimien huutelua tai sitten aiheen vierestä (esim tuo lujuuslaskenta)-

AitoRealisti kirjoitti:

Kuten jo aiemminkin totesin, kyseessä ei edes ole puhdas lujuusopillinen ongelma. Tornit kestivät itse törmäyksen romahtamatta, eli se osa 60-luvun arvioista piti paikkansa.

Koko ajan on väitelty tulipalojen mallintamisessa tarvittavasta laskentakapasiteetista. Kuten jo toisaallakin kirjoitin, tieto sen riittämättömyydestä on peräisin NIST:n WTC-saitilta, mielestäni siis varmasti pätevästä paikasta.

Epäilijöiden tähänastiset vastaväitteet ovat olleet joko nimien huutelua tai sitten aiheen vierestä (esim tuo lujuuslaskenta)-

Lue lisää

Ei se asiaa muuta miksikään lujuuslaskelmien osalta.

Ei siinä tarvita 'mallintamisia'.

Nuoruuteni Volvo PV-544 http://images.google.fi/images?hl=fi&q=Volvo PV-544&btnG=Google-haku&ie=UTF-8&oe=UTF-8&sa=N&tab=wi

'mallinnettiin' sellaisilla peleillä etteivät ruostuneet puhki millään.

Yhden palkin ominaisuudet määritellään eri lämpötiloissa ja lasketaan mukaan? Ilman tietokonetta. Rakenteet ovat tuttuja jo roomalaisajoilta - betonin keksijäkin tunnetaan ja hän oli roomalainen http://fi.wikipedia.org/wiki/Rooman_valtakunnan_kulttuuri

Skep skep kirjoitti:

"Jotenkin tuntuu että pääsuunnitelijalla saattaisi olla paremmat tiedot aiheesta mitä suunnitelmissa otettiin huomioon ja mitä ei."

Olet oikeassa. Ja mitä pääsuunnittelija John Skilling sanookaan?

""Our analysis indicated the biggest problem would be the fact that all the fuel (from the airplane) would dump into the building. There would be a horrendous fire. A lot of people would be killed," he said. "The building structure would still be there."

http://archives.seattletimes.nwsource.com/cgi-bin/texis.cgi/web/vortex/display?slug=1687698&date=19930227

En tiedä ketä lainaat, kun et pistä lähdettä etkä viitteitä mihinkään. Jos lainaat Les Robertsonia, niin pistä ihmeessä myös selitys sille, miksi hän väittää nykyään koneiden nopeudeksi jotain aivan muuta, kuin mitä alkuperäisesti.

Lue lisää

jopa suunnittelijoiden ajatuksia. Eikö olisi parempi vaan pysyttäytyä siinä mitä he ovat sanoneet?

Toinen pääsuunnittelijoista

"Robertson, then thirty-five, moved
to New York to open a new office, and to supervise the structural aspects
of the building's construction."

sanoo ettei ole varma otettiinko polttoainekuorman vaikutuksia huomioon.

"The next step would have been to think about the fuel load,
and I've been searching my brain, but I don't know what happened there,
whether in all our testing we thought about it. Now we know what happens—it
explodes. I don't know if we considered the fire damage that would cause.
Anyway, the architect, not the engineer, is the one who specifies the fire
system."

Ei noiden lausuntojen perusteella ole mitenkään selvää että polttoainekuorman aiheuttamaa laaja-alaista tulipaloa olisi edes tarkasteltu.

lähestyttiiin kirjoitti:

toisella tavalla. Tietokonetta käytetään siksi, että se on HELPOMPAA ja säästää kustannuksia.

Selvittäkääpä nyt rassukat MIKSI käytetään tietokonetta ja mitä se korvaa?

:D

Lue lisää

Olisikohan se nyt kuitenkin niinkin, että kynällä ja paperilla ei yksinkertaisesti voi millään saavuttaa sellaista laskentatehoa, kuin supertietokoneella...

Ihminen kykenee laskemaan numeerisia laskuja laskuteholla, joka on suuruusluokkaa milliflopsi. Jos tätä vertaa nykyajan supertietokoneisiin, joilla laskentatehoa on 281 teraflopsia, on ero suuruusluokkaa 10^17. Eli suomeksi, jos kyseinen tietokone laskee jonkin asian sekunnissa, menee siihen ihmiseltä miljardi vuotta!!

http://en.wikipedia.org/wiki/FLOPS

Vastaavasti voidaan verrata 60-luvun tietokoneita nykypäivän tietokoneisiin. Tuolloin laskentateho on ollut suurimmillaan noin 3 megaflopsia, kun se muutama vuosi sitten oli 43 teraflopsia.

http://en.wikipedia.org/wiki/Supercomputer

Täten siis laskentateho oli 2004 noin 10 miljoonaa - kertainen. Monimutkaisten simulaatioiden laskemiseen voi hyvin mennä muutama päivä, joten 60-luvulla vastaavaan tarkkuuteen pääseminen olisi vaatinut aikaa 55 000 vuotta!!

Vaikka nykyisten tietokoneiden laskentateho vaikuttaa aivan uskomattomalta, ei se edelleenkään ole riittävä monimutkaisia systeemejä kuvattaessa. Tunnetuin näistä lienee sään ennustaminen.

Ja painotan edelleen, että nykyisin simulaatioissa käytettävä elementtimenetelmä oli vielä kehitteillä 60-luvulla.

Eli kerropa nyt sitten itse, miksi luulet tietokoneita käytettävän simulaatioiden laskemiseen?

surutta simulaation kirjoitti:

lujuuslaskentaan?

Tietokonesimulaatiot KORVAAVAT sen - JA VIELÄPÄ OSITTAIN - mikä voidaan tehdä perinteisestikin 'penkissä'.

Simulaatioilla - ja niihin viilatuilla algoritmeilla - lähestytää vain todellisuutta ja sitä simulaatiota verrataan - sen oikeellisuutta - tänäänkin käytäntöön penkissä eli kentällä.

:D

Lue lisää

Staattisessa tapauksessa onkin vielä mahdollista vain suorittaa mainitsemiasi "lujuuslaskuja", mutta kun mukaan lisätään dynaamisia voimia ja muita ilmiöitä, muuttuvat yhtälöt sen mallisiksi, että eivätpä enää ratkea kovin helposti.

Tässä ei muu auta kuin laittaa tietokone numeerisesti laskemaan, siis jollain tarkkuudella, mitä oikeasti tapahtuu.

Ja simulaatio itsessään muuten tarkoittaa jonkin asian mallintamista, tässä tapauksessa lentokoneiden törmäyksiä ja paloja. Ei siinä lujuuslaskut juuri auta.

En hahmota kirjoitti:

Olisikohan se nyt kuitenkin niinkin, että kynällä ja paperilla ei yksinkertaisesti voi millään saavuttaa sellaista laskentatehoa, kuin supertietokoneella...

Ihminen kykenee laskemaan numeerisia laskuja laskuteholla, joka on suuruusluokkaa milliflopsi. Jos tätä vertaa nykyajan supertietokoneisiin, joilla laskentatehoa on 281 teraflopsia, on ero suuruusluokkaa 10^17. Eli suomeksi, jos kyseinen tietokone laskee jonkin asian sekunnissa, menee siihen ihmiseltä miljardi vuotta!!

http://en.wikipedia.org/wiki/FLOPS

Vastaavasti voidaan verrata 60-luvun tietokoneita nykypäivän tietokoneisiin. Tuolloin laskentateho on ollut suurimmillaan noin 3 megaflopsia, kun se muutama vuosi sitten oli 43 teraflopsia.

http://en.wikipedia.org/wiki/Supercomputer

Täten siis laskentateho oli 2004 noin 10 miljoonaa - kertainen. Monimutkaisten simulaatioiden laskemiseen voi hyvin mennä muutama päivä, joten 60-luvulla vastaavaan tarkkuuteen pääseminen olisi vaatinut aikaa 55 000 vuotta!!

Vaikka nykyisten tietokoneiden laskentateho vaikuttaa aivan uskomattomalta, ei se edelleenkään ole riittävä monimutkaisia systeemejä kuvattaessa. Tunnetuin näistä lienee sään ennustaminen.

Ja painotan edelleen, että nykyisin simulaatioissa käytettävä elementtimenetelmä oli vielä kehitteillä 60-luvulla.

Eli kerropa nyt sitten itse, miksi luulet tietokoneita käytettävän simulaatioiden laskemiseen?

Lue lisää

TARKOITUSHAKUISESTI keskenään.


"Eli kerropa nyt sitten itse, miksi luulet tietokoneita käytettävän simulaatioiden laskemiseen?"

Arvaappa miksi raja-arvoissa ei tarvita simulaatiota?


:D

tulipalossa kiikastaa? kirjoitti:

Ei se asiaa muuta miksikään lujuuslaskelmien osalta.

Ei siinä tarvita 'mallintamisia'.

Nuoruuteni Volvo PV-544 http://images.google.fi/images?hl=fi&q=Volvo PV-544&btnG=Google-haku&ie=UTF-8&oe=UTF-8&sa=N&tab=wi

'mallinnettiin' sellaisilla peleillä etteivät ruostuneet puhki millään.

Yhden palkin ominaisuudet määritellään eri lämpötiloissa ja lasketaan mukaan? Ilman tietokonetta. Rakenteet ovat tuttuja jo roomalaisajoilta - betonin keksijäkin tunnetaan ja hän oli roomalainen http://fi.wikipedia.org/wiki/Rooman_valtakunnan_kulttuuri

Lue lisää

ymmärryksesi tasosta.

Jos et todellakaan ymmärrä mitä eroa on määritellä yhden palkin ominaisuuksia verrattuna kokonaisen pilvenpiirtäjän ominaisuuksiin, niin sinun olisi parasta vain vaieta.

Tiesitkö muuten, että WTC:ssä betonia oli ainoastaan lattiavaluissa ? Ai niin, sehän ei edes ole kantava rakenne...

selkeitä asioita kirjoitti:

TARKOITUSHAKUISESTI keskenään.


"Eli kerropa nyt sitten itse, miksi luulet tietokoneita käytettävän simulaatioiden laskemiseen?"

Arvaappa miksi raja-arvoissa ei tarvita simulaatiota?


:D

Lue lisää

Tulipalojen mallintaminen on kaikkea muuta kuin selkeätä, koita se jo hyväksyä.

arvuuttelemaan kirjoitti:

jopa suunnittelijoiden ajatuksia. Eikö olisi parempi vaan pysyttäytyä siinä mitä he ovat sanoneet?

Toinen pääsuunnittelijoista

"Robertson, then thirty-five, moved
to New York to open a new office, and to supervise the structural aspects
of the building's construction."

sanoo ettei ole varma otettiinko polttoainekuorman vaikutuksia huomioon.

"The next step would have been to think about the fuel load,
and I've been searching my brain, but I don't know what happened there,
whether in all our testing we thought about it. Now we know what happens—it
explodes. I don't know if we considered the fire damage that would cause.
Anyway, the architect, not the engineer, is the one who specifies the fire
system."

Ei noiden lausuntojen perusteella ole mitenkään selvää että polttoainekuorman aiheuttamaa laaja-alaista tulipaloa olisi edes tarkasteltu.

Lue lisää

Ei johda mihinkään. Et edelleenkään linkitä, ja tiedän kyllä mitä Robertson sanoi ennen ja mitä sanoo nyt. Lisäksi en arvuuttele, vaan tiedän myös mitä herra John Skilling sanoi.

AitoRealisti kirjoitti:

ymmärryksesi tasosta.

Jos et todellakaan ymmärrä mitä eroa on määritellä yhden palkin ominaisuuksia verrattuna kokonaisen pilvenpiirtäjän ominaisuuksiin, niin sinun olisi parasta vain vaieta.

Tiesitkö muuten, että WTC:ssä betonia oli ainoastaan lattiavaluissa ? Ai niin, sehän ei edes ole kantava rakenne...

Lue lisää

kaiken kirjoittajasta.

:D

AitoRealisti kirjoitti:

Tulipalojen mallintaminen on kaikkea muuta kuin selkeätä, koita se jo hyväksyä.

mallintaa kun lasketaan rakennelujuuksia?

:D 'Ai'

tulipalo tulisi kirjoitti:

mallintaa kun lasketaan rakennelujuuksia?

:D 'Ai'

koko tönöjen romahtaminen johtui siitä että syntyneet tulipalot heikensivät rakenteita niin että ne pettivät [karkea yksinkertaistus, mutta pääpiirteissään näin]. Jotta heikentymisestä pääsisi jyvälle täytyy niiden syykin mallintaa.

Tätä ei kyetty luotettavasti 60-luvulla tekemään.

selkeitä asioita kirjoitti:

TARKOITUSHAKUISESTI keskenään.


"Eli kerropa nyt sitten itse, miksi luulet tietokoneita käytettävän simulaatioiden laskemiseen?"

Arvaappa miksi raja-arvoissa ei tarvita simulaatiota?


:D

Lue lisää

En kyllä nyt ymmärrä yhtään, mitä yrität sanoa. Jos kerran halutaan simuloida lentokoneen törmäys ja sen aiheuttama tulipalo, niin kai se silloin pitää simuloida!!! Tästähän on ollut puhe koko ajan, eli kyettiinkö 60-luvulla tarkasti simuloimaan, eli mallintamaan, tämä ilmiö. Ei kyetty.

Täällä jotkut puolestaan väittävät, että näin tehtiin. Minä väitän, että se oli tarvittavalla tarkkuudella mahdottomuus.

"Arvaappa miksi raja-arvoissa ei tarvita simulaatiota?"

Miten niissä edes voisi tarvita simulaatiota? Hieman sama kuin sanoisi, että miksi autossa ei tarvita lehmää.

Miten tämä raja-arvo tähän edes liittyy? Muuten kuin että sen avulla voidaan määritellä derivaatta.

AitoRealisti kirjoitti:

koko tönöjen romahtaminen johtui siitä että syntyneet tulipalot heikensivät rakenteita niin että ne pettivät [karkea yksinkertaistus, mutta pääpiirteissään näin]. Jotta heikentymisestä pääsisi jyvälle täytyy niiden syykin mallintaa.

Tätä ei kyetty luotettavasti 60-luvulla tekemään.

Lue lisää

ennen tietokoneita - tulipalojenkin osalta - mutta ei räjäyttämisen osalta.



'Elstat' eivät tule sisään kunhan vettä on 'lasissa':

http://hebig.org/photos/collieries/heinrichrobert/data/bwhr_28.jpg


:D 'Ai'

tulipalo tulisi kirjoitti:

mallintaa kun lasketaan rakennelujuuksia?

:D 'Ai'

Siksi, että siitähän tässä juuri oli puhe!!

Siksi toisekseen, jos rakennelma halutaan mitoittaa kestämään tietynlaiset olosuhteet, esim. lentokoneen törmäys paloineen, niin kyllä se törmäys ja ne palot silloin pitää mallintaa, eikö??

hallittiin jo kirjoitti:

ennen tietokoneita - tulipalojenkin osalta - mutta ei räjäyttämisen osalta.



'Elstat' eivät tule sisään kunhan vettä on 'lasissa':

http://hebig.org/photos/collieries/heinrichrobert/data/bwhr_28.jpg


:D 'Ai'

Lue lisää

mutta ei niitä paloja silti osattu mallintaa 60-luvulla. Tästä on ihan tiedemiestenkin lausuma olemassa jos et minua usko.

Miten nuo teräskattilat liittyvät WTC:n romahtamiseen ?

En hahmota kirjoitti:

Siksi, että siitähän tässä juuri oli puhe!!

Siksi toisekseen, jos rakennelma halutaan mitoittaa kestämään tietynlaiset olosuhteet, esim. lentokoneen törmäys paloineen, niin kyllä se törmäys ja ne palot silloin pitää mallintaa, eikö??

Lue lisää

kestääkseen kuormitusta tulee mallintaa?


Maailmassa on silmittömästi teräsrakenteita joita ei ole simuloitu tietokoneajoin. Hyvin ovat kestäneet.

:D 'Ai'

Mitä sillä nykyisellä tietokoneavusteisella mallintamisella ajetaan takaa? Rakennetaan paperilla sopivia algoritmeja ajettavaksi tietokoneessa, joita sitten testataan KÄYTÄNNÖN kanssa.

Mitä sillä saavutetaan - KUSTANNUSSÄÄSTÖJÄ - EI MUUTA.

Mitä tietoa sellaisesta saadaan mitä ei jo olisi olemassa?

Lentokenttä kirjoitti:

kestääkseen kuormitusta tulee mallintaa?


Maailmassa on silmittömästi teräsrakenteita joita ei ole simuloitu tietokoneajoin. Hyvin ovat kestäneet.

:D 'Ai'

Mitä sillä nykyisellä tietokoneavusteisella mallintamisella ajetaan takaa? Rakennetaan paperilla sopivia algoritmeja ajettavaksi tietokoneessa, joita sitten testataan KÄYTÄNNÖN kanssa.

Mitä sillä saavutetaan - KUSTANNUSSÄÄSTÖJÄ - EI MUUTA.

Mitä tietoa sellaisesta saadaan mitä ei jo olisi olemassa?

Lue lisää

"kestääkseen kuormitusta tulee mallintaa?"

Mitä tarkoitat? Totta kai jotain laskuja on pakko suorittaa. Jos ei, niin sitten vaan kolme metriä paksut terässeinät joka paikkaan, varmasti kestää.

"Maailmassa on silmittömästi teräsrakenteita joita ei ole simuloitu tietokoneajoin."

Niinpä, kyse olikin nyt siitä, että voiko rakennuksen, esim. WTC, mitoittaa kestämään lentokoneen törmäys kaikkine ilmiöineen ilman kunnon simulaatiota... no ei tietenkään voi, koska sehän on pakko simuloida, jotta lopputulos saadaan selville!

Ja fakta on se, että 60-luvulla tällaisen simulaation suorittaminen tarvittavalla tarkkuudella ei ollut mahdollista.

Joten, ketjun aloittajan väite siitä, että silloin arvioitiin rakennuksen kestävän törmäys sekä kerosiinipalot, on täysin merkityksetön!

60-luvun menetelmin ei yksinkertaisesti voitu arvioida asiaa tarpeeksi tarkasti. Vaikka he olisivat saaneet minkä lopputuloksen, ei sen oikeellisuudesta olisi voinut mennä takuuseen.

"Mitä sillä nykyisellä tietokoneavusteisella mallintamisella ajetaan takaa? Rakennetaan paperilla sopivia algoritmeja ajettavaksi tietokoneessa, joita sitten testataan KÄYTÄNNÖN kanssa."

Voidaan mallintaa lähes mitä tahansa luonnonilmiöitä suurella tarkkuudella... esimerkkinä nyt vaikkapa sää. Yritäpä sitten ratkasita Navier-Stokesin yhtälöitä kynällä ja paperilla tuossa mittakaavassa... ei varmasti onnistu. Analyyttisesti se ei onnistu missään yleisemmässä tapauksessa. Eli numeriikkaa tarvitaan joka tapauksessa. Se vain sattuu olemaan matemaattinen fakta, että ne yhtälöt eivät ratkea muuten kuin numeerisesti.

"Mitä sillä saavutetaan - KUSTANNUSSÄÄSTÖJÄ - EI MUUTA."

Saavutetaanhan sillä paljon muutakin. Saadaan sellaista dataa, mitä millään pienoismallilla ei välttämättä ole mahdollista saada. Kuten tuossa aikasemmin sanoinkin, totta kai olisi voitu rakentaa vaikkapa kymmenen erilaista WTC-tornia ja törmäyttää niihin lentokoneet... toki olisi saatu todella tarkkaa tietoa rakenteen käyttäytymisestä törmäyksessä, mutta eihän tuo nyt ole käytännössä mahdollista.

Eli rahaa säästetään niin paljon, että mikään muu ei ole edes mahdollista. Kukapa nyt laittaisi yhden rakennuksen rakentamiseen kymmeniä miljardeja euroja. Samalla säästyy paljon aikaa.. kymmenen WTC:n rakentamisessa olisi mennyt monta vuotta.

"Mitä tietoa sellaisesta saadaan mitä ei jo olisi olemassa?"

Annoin jo toisessa viestissäni esimerkkinä WTC:n teräspilareiden sisälämpötilat tulipalon aikana.

sitä osattiin jo keskiajallakin, eihän ne silloiset sillat ja katedraalit muuten olisi yhä pystyssä.

Itse törmäyksenhän tornit kestivät (=se lujuusopillinen osuus joka varmaan oli osattukin laskea), tulipalot oli se joka ne toi alas. Kyse on ollut siitä, ettei noita tulipaloja ole mitenkään kyetty mallintamaan 60-luvulla kun sen vaatimaa laskentakapasiteettiä ei ollut olemassa.

Kuulentojen matematiikassa ei ole mitään mystistä, taivaanmekaniikan lait on tunnettu jo satoja vuosia. Ilmavirtausten käyttäytyminen palavassa rakennuksessa on ihan eri juttu.

AitoRealisti kirjoitti:

sitä osattiin jo keskiajallakin, eihän ne silloiset sillat ja katedraalit muuten olisi yhä pystyssä.

Itse törmäyksenhän tornit kestivät (=se lujuusopillinen osuus joka varmaan oli osattukin laskea), tulipalot oli se joka ne toi alas. Kyse on ollut siitä, ettei noita tulipaloja ole mitenkään kyetty mallintamaan 60-luvulla kun sen vaatimaa laskentakapasiteettiä ei ollut olemassa.

Kuulentojen matematiikassa ei ole mitään mystistä, taivaanmekaniikan lait on tunnettu jo satoja vuosia. Ilmavirtausten käyttäytyminen palavassa rakennuksessa on ihan eri juttu.

Lue lisää

Ette tunne mallintamisesta yhtikäs mitään!

että olette typerä! kirjoitti:

Ette tunne mallintamisesta yhtikäs mitään!

No kerro missä meni mielestäsi vikaan, tuo ylläole heittosi on yhtä tyhjän kanssa ilman perusteluita.

AitoRealisti kirjoitti:

No kerro missä meni mielestäsi vikaan, tuo ylläole heittosi on yhtä tyhjän kanssa ilman perusteluita.

Tässä on uudestaan: OLETTE TYPERÄ.

:d

Ei osattu, eikä kyetty..

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000000580&posting=22000000021962975

sitä paitsi, tornien laskelmat tehtiin 60-luvulla.

ei osattu kirjoitti:

Ei osattu, eikä kyetty..

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000000580&posting=22000000021962975

sitä paitsi, tornien laskelmat tehtiin 60-luvulla.

Lue lisää

Oli olemassa mm. tuulitunnelit jne. Ei mallinnus tietokoneella anna enempää tietoa rakenteitten kestävyydestä ja ominaisuuksista kuin tehdä se 'luonnossa'.

Tietokonemallinnuksilla haetaan helppoutta ja silloin ongelmaa lähestytään jumalattomien matriisien avulla. Se on silkkaa numeron murskausta.

Villalangat tuulitunnelissa antavat visuaalisesti enemmän tietoa kuin mikään tietokoneohjelma tänäänkin.

Mitäs sitten tulipalo? Sama juttu - ei sen 'mallintamiseen' tietokonetta tarvita kun se hoituu luonnossakin. Sitä voidaan nykyään pyörittää tietokoneella VAIN helpommin. Mitä enemmän haluamme todenmukaista lähestyä, niin sitä suurempia matriiseja. Mutta mitä sillä saavutetaan? Eipä juuri mitään rakenteitten kestävyyden kannalta. Ehkä - kuten tapahtuu - teemme rakenteita 'nippa-nappa'-laskelmin ja sitten ne eivät kestäkään mitään - kuten nähty on.

Ts. Tietokoneella tehtävät mallinukset säästävät RAHAA.

kyettiin. kirjoitti:

Oli olemassa mm. tuulitunnelit jne. Ei mallinnus tietokoneella anna enempää tietoa rakenteitten kestävyydestä ja ominaisuuksista kuin tehdä se 'luonnossa'.

Tietokonemallinnuksilla haetaan helppoutta ja silloin ongelmaa lähestytään jumalattomien matriisien avulla. Se on silkkaa numeron murskausta.

Villalangat tuulitunnelissa antavat visuaalisesti enemmän tietoa kuin mikään tietokoneohjelma tänäänkin.

Mitäs sitten tulipalo? Sama juttu - ei sen 'mallintamiseen' tietokonetta tarvita kun se hoituu luonnossakin. Sitä voidaan nykyään pyörittää tietokoneella VAIN helpommin. Mitä enemmän haluamme todenmukaista lähestyä, niin sitä suurempia matriiseja. Mutta mitä sillä saavutetaan? Eipä juuri mitään rakenteitten kestävyyden kannalta. Ehkä - kuten tapahtuu - teemme rakenteita 'nippa-nappa'-laskelmin ja sitten ne eivät kestäkään mitään - kuten nähty on.

Ts. Tietokoneella tehtävät mallinukset säästävät RAHAA.

Lue lisää

"Oli olemassa mm. tuulitunnelit jne."

Kuinkahan tuulitunneli olisi auttanut mallintamaan WTC:n lentokoneen törmäyksiä ja tulipaloja??

"Ei mallinnus tietokoneella anna enempää tietoa rakenteitten kestävyydestä ja ominaisuuksista kuin tehdä se 'luonnossa'."

Niin, jos kyetään tekemään tarpeeksi suuri malli luonnossa. Paras olisi tietysti rakentaa 1:1 - kokoinen malli. No se ei tietenkään ole mahdollista. Tietokonemalleissa on myös se etu, että niissä voidaan helposti muuttaa jotakin parametria, kun havaitaan, että rakenne ei esim. olekaan hyvä ja siitä seuraa rakenteen pettäminen. Pienoismallissa jouduttaisiin rakentamaan uusi versio alusta alkaen. Samalla myös datan kerääminen tietokonesimulaatiosta on paljon helpompaa.. esim. kaikkien teräskappaleiden sisälämpötilojen määrittäminen WTC-pienoismallissa olisi lähes mahdotonta. Tietokoneelta ne saadaan suoraan.

En siis ymmärrä väitettäsi.

"Tietokonemallinnuksilla haetaan helppoutta ja silloin ongelmaa lähestytään jumalattomien matriisien avulla."

Niinpä, ja juuri näiden jumalattomien matriisien ratkaisemiseen sitä tietokonetta nimenomaan tarvitaan. Satojen tuhansien kytkettyjen osittaisdifferentiaaliyhtälöiden yhtälöryhmää ei ole helppo ratkaista.

"Villalangat tuulitunnelissa antavat visuaalisesti enemmän tietoa kuin mikään tietokoneohjelma tänäänkin."

Mutta esim. WTC:ssä oli paljon niin monimutkaisia ilmiöitä, että niiden havaitseminen jostain pienoismallista olisi ollut täysin mahdotonta. Tietokonesimulaatio antaa tässä tapauksessa paljon enemmän tietoa.

"Ts. Tietokoneella tehtävät mallinukset säästävät RAHAA."

Hyvin paljon rahaa ja aikaa... kuten sanoin, olisi toki voitu rakentaa vaikka kymmenen erilaista täysikokoista WTC-tornia, kokeilla niihin erilaisia tapahtumia ja sitten todeta, mikä niistä kannattaa rakentaa. No, jokainen täysjärkinen ihminen tietysti tajuaa, että näin ei voida tehdä.

Saat toki aina korjata, jos löydät jotain huomautettavaa tai lisättävää.

Menisitkö takaisin?

heräsi kolostaan? kirjoitti:

Menisitkö takaisin?

..kun hörhömurskaaja saapui taas tunkemaan teitä vessanpöntön syvimpään mutkaan...

ei siinä tosiaan taida muu auttaa kuin haukkuminen ja itku..

Kannattaa tosiaan huomioida, että tänä päivänäkin kaikki rakennuksilla tehtävät palosuojaukset tms. perustuvat rakennusmääräyksiin, myös täällä Suomessa. Ei rakennusmääräyksissä huomioida esimerkiksi suuren matkustajalentokoneen törmäystä täydessä polttoainelastissa, ei Suomessa eikä USA:ssa.

AitoRealisti kirjoitti:

Kannattaa tosiaan huomioida, että tänä päivänäkin kaikki rakennuksilla tehtävät palosuojaukset tms. perustuvat rakennusmääräyksiin, myös täällä Suomessa. Ei rakennusmääräyksissä huomioida esimerkiksi suuren matkustajalentokoneen törmäystä täydessä polttoainelastissa, ei Suomessa eikä USA:ssa.

Lue lisää

"Ei rakennusmääräyksissä huomioida esimerkiksi suuren matkustajalentokoneen törmäystä täydessä polttoainelastissa, ei Suomessa eikä USA:ssa."

Riippuu mihin tarkoitukseen rakennetaan - leikkimökkiä vai sodanjohdolle tukikohtaa?

1. Olen käynyt mm. Loviisan ydinvoimalassa kutsuttuna silloin kun sitä rakennettiin - sen akentamisessa on nomituksensa.

2. Olen viettänyt muutaman päivän Turussa Pääskyvuoren kallioon rakennetussa bunkkerissa - kymmenien muitten kanssa. Kestää ydinräjähteen.

3. Leikkimökissäkin käynyt ja vieläpä kutsuttuna kakaoitten toimesta.

päästelee? kirjoitti:

"Ei rakennusmääräyksissä huomioida esimerkiksi suuren matkustajalentokoneen törmäystä täydessä polttoainelastissa, ei Suomessa eikä USA:ssa."

Riippuu mihin tarkoitukseen rakennetaan - leikkimökkiä vai sodanjohdolle tukikohtaa?

1. Olen käynyt mm. Loviisan ydinvoimalassa kutsuttuna silloin kun sitä rakennettiin - sen akentamisessa on nomituksensa.

2. Olen viettänyt muutaman päivän Turussa Pääskyvuoren kallioon rakennetussa bunkkerissa - kymmenien muitten kanssa. Kestää ydinräjähteen.

3. Leikkimökissäkin käynyt ja vieläpä kutsuttuna kakaoitten toimesta.

Lue lisää

kohdalleen.

päästelee? kirjoitti:

"Ei rakennusmääräyksissä huomioida esimerkiksi suuren matkustajalentokoneen törmäystä täydessä polttoainelastissa, ei Suomessa eikä USA:ssa."

Riippuu mihin tarkoitukseen rakennetaan - leikkimökkiä vai sodanjohdolle tukikohtaa?

1. Olen käynyt mm. Loviisan ydinvoimalassa kutsuttuna silloin kun sitä rakennettiin - sen akentamisessa on nomituksensa.

2. Olen viettänyt muutaman päivän Turussa Pääskyvuoren kallioon rakennetussa bunkkerissa - kymmenien muitten kanssa. Kestää ydinräjähteen.

3. Leikkimökissäkin käynyt ja vieläpä kutsuttuna kakaoitten toimesta.

Lue lisää

Ydinvoimalan tai sodanjohdon tukikohdan mitoitusta koskevat vallan erilaiset rakennusmääräykset kuin 100 kerroksista pilvenpiirtäjää (ok, Suomessa ei luultavasti ole määräyksiä nimenomaan 100 kerroksisille pilvenpiirtäjille)tai leikkimökkiä.

Itsekin tuon viestissäsi sanoit, eli mikä oli pointtisi ?

AitoRealisti kirjoitti:

Ydinvoimalan tai sodanjohdon tukikohdan mitoitusta koskevat vallan erilaiset rakennusmääräykset kuin 100 kerroksista pilvenpiirtäjää (ok, Suomessa ei luultavasti ole määräyksiä nimenomaan 100 kerroksisille pilvenpiirtäjille)tai leikkimökkiä.

Itsekin tuon viestissäsi sanoit, eli mikä oli pointtisi ?

Lue lisää

"EI RAKENNUSMÄÄRÄYKSISSÄ HUOMIOIDA ESIMERKIKSI SUUREN MATKUSTAJALENTOKONEEN TÖRMÄYSTÄ TÄYDESSÄ POLTTOAINELASTISSA, EI SUOMESSA EIKÄ USA:SSA."


Ettekö sanoneet? Sanoitte.

sanoitte? kirjoitti:

"EI RAKENNUSMÄÄRÄYKSISSÄ HUOMIOIDA ESIMERKIKSI SUUREN MATKUSTAJALENTOKONEEN TÖRMÄYSTÄ TÄYDESSÄ POLTTOAINELASTISSA, EI SUOMESSA EIKÄ USA:SSA."


Ettekö sanoneet? Sanoitte.

Lue lisää

Normaaleja liikerakennuksia koskee erilaiset rakennusmääräykset kuin esim nyt vaikka ydinvoimaloita. Yksinkertaista.

Käsittääkseni täällä on koko ajan keskusteltu WTC:stä joka lankeaa ennemmin kategoriaan normaali liikerakennus (vaikka iso olikin) kuin ydinvoimala. Korjaa jos olen väärässä...

AitoRealisti kirjoitti:

Normaaleja liikerakennuksia koskee erilaiset rakennusmääräykset kuin esim nyt vaikka ydinvoimaloita. Yksinkertaista.

Käsittääkseni täällä on koko ajan keskusteltu WTC:stä joka lankeaa ennemmin kategoriaan normaali liikerakennus (vaikka iso olikin) kuin ydinvoimala. Korjaa jos olen väärässä...

Lue lisää

Oli vissiin jotain juttua myös käytännöntesteistä laskujen sijaan...

"Federal investigators studying the collapse of the twin towers on Sept. 11, 2001, say they now believe that the Port Authority of New York and New Jersey, the government agency that built the towers, *never performed* the fundamental tests needed to determine how their innovative structures would perform in a fire."

"At this point, we don't know why the tests were not done"

"To the best of our knowledge, they were not done."

""I don't remember that being done, to be honest with you"

"Whether we built a truss and tested that? I'm inclined to say no."

"How could they not have tested this to make sure those lives were safe?"

*) http://www.mishalov.com/wtc_firetest.html

AitoRealisti kirjoitti:

Normaaleja liikerakennuksia koskee erilaiset rakennusmääräykset kuin esim nyt vaikka ydinvoimaloita. Yksinkertaista.

Käsittääkseni täällä on koko ajan keskusteltu WTC:stä joka lankeaa ennemmin kategoriaan normaali liikerakennus (vaikka iso olikin) kuin ydinvoimala. Korjaa jos olen väärässä...

Lue lisää

ja jos on _tarpeen_, niin lentokoneetkin otetaan huomioon - ainakin Suomessa.

Kaikki ei ole sellaista kuin haluatte uskoa.


'Ai' - vielä kun ymmärtäisitte edes sen mitä sanotte:


"EI RAKENNUSMÄÄRÄYKSISSÄ HUOMIOIDA ESIMERKIKSI SUUREN MATKUSTAJALENTOKONEEN TÖRMÄYSTÄ TÄYDESSÄ POLTTOAINELASTISSA, EI SUOMESSA EIKÄ USA:SSA."

normitukset vaihtelevat kirjoitti:

ja jos on _tarpeen_, niin lentokoneetkin otetaan huomioon - ainakin Suomessa.

Kaikki ei ole sellaista kuin haluatte uskoa.


'Ai' - vielä kun ymmärtäisitte edes sen mitä sanotte:


"EI RAKENNUSMÄÄRÄYKSISSÄ HUOMIOIDA ESIMERKIKSI SUUREN MATKUSTAJALENTOKONEEN TÖRMÄYSTÄ TÄYDESSÄ POLTTOAINELASTISSA, EI SUOMESSA EIKÄ USA:SSA."

Lue lisää

niin Suomen rakennusmääräykset (koko ajan on ollut puhe rakennus-, ei muista, määräyksistä) eivät sisällä tavuakaan ydinvoimaloista, lentokoneista tai toimistorakennuksista. Siellä määritellään lujuus, eristys tms vaatimukset rakenteen perustelleella (puu, betoni jne). Täten tuo aiempi lauseeni on pilkulleen oikein. Mutta älä usko minua, tarkista asia itse ympäristöministeriön sivuilta.

Mikään ei tietenkään estä rakennuksen tilaajaa rakentamasta "parempaa" kuin mitä rakennusmääräykset edellyttävät, monasti näin tehdään ihan omakotityömaillakin tietyin osin. Lisäksi luultavasti esim. ydinvoimaloiden normeja on säädetty joissakin muissa kuin rakennusmääräyksissä, ja puolustusvoimillakin on mitä luultavammin omia normejaan esim komentokeskuksien suhteen.

Mutta aiempi väitteeni on siis pilkulleen oikein, Suomen rakennusmääräyksissä ei mainita mitään lentokoneen törmäämisestä pilvenpiirtäjiin.

torneja romahduttanutkaan...vai onko telkussani ollut viivettä?