Tietääkös kukaan kuinka käy tilanteessa:
Voiko eronnut puoliso mennä uudelleen naimisiin,
ennenkuin ositus on tehty?
Jos ositusta ei ole tehty ja eron ottanut puoliso menehtyy, periikö tämän uusi puoliso puolet aiemman liiton omaisuudesta kuten yhteisestä talosta?
Entä jos uusi "puolikas" on teetättänyt testamentin, jolla perii menehtyneen puolison
omaisuuden vaikka tällä olisi lapsia edellisestä
avioliitosta?
Voiko eronnut puoliso mennä uudelleen naimisiin,
ennenkuin ositus on tehty?
Jos ositusta ei ole tehty ja eron ottanut puoliso menehtyy, periikö tämän uusi puoliso puolet aiemman liiton omaisuudesta kuten yhteisestä talosta?
Entä jos uusi "puolikas" on teetättänyt testamentin, jolla perii menehtyneen puolison
omaisuuden vaikka tällä olisi lapsia edellisestä
avioliitosta?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Eronnut voi mennä uudelleen avioliittoon, vaikka ositus edellisestä olisi vielä tekemättä. Sen sijaan uusi puoliso ei voi saada puolta omaisuudesta, joka on osittamatta. Tällöin ositus täytyy suorittaa ennen perinnön jakoa. Palkkaa lakimies hoitamaan asia. Osituksen jälkeen molemmat omistavat oman osuutensa. Yleensä talo menee viimeistään tässä vaiheessa myyntiin. Uuden puolison eduksi tehty testamentti on pätevä, mutta lapset voivat luonnollisesti hakea lakiosuuttaan, joka on puolet muutoin saatavasta perinnöstä. Eli käytännössä talo menee puoliksi ja toinen puoli jäisi uudelle leskelle, josta lapset sitten oikeuden kautta saavat lakiosuutensa. Käytännössä tässä tapauksessa uusi leski saisi siis talosta 25%.
Ensin helppo ... uudelleen voi avioitua heti kun edellisestä puolisista erottu. Ositus ei liity tähän.
Ositus tehdään sen tilanteen mukaan kun avioeroa haettu (eka vaihe), ositus voidaan toteuttaa sitten myöhemmin... osituksen "elementit" ovat jo tiedossa.
Puoliso perii vain jos kuolleella ei ole rintaperillisiä (lapsia) tai testamenttia puolison eduksi. Jos tässä tapuksessa niin, uusi puoliso perisi vainajan osuuden osittamattomasta avioeropesästä.
Jos vainajalla onkin lapsia, ennen kuin he perivät tehdään ositus uuden puolison ja kuolleen vainajan kesken (vrt. avioero), kuolleen puolison omaisuuteen vaikuttaa jakamaton avioeropesä. Oletan ettei heillä avioehtoa.
Testamentilla voi tehdä omat lapsensa "perinnöttömäksi" vain osittain (tähän on poikkeuksia kyllä, en puutu niihin nyt). Rintaperillisillä ns. lakiosaan oikeus, se on puolet muuten tulevaan perintöön.
Keksipä esimerkki luvuilla, ja "tarinalla" ... sellaiseen havainnollisempi vastata... siis kuka mitäkin saisi...
Eli tällainen ahne uusi puolikas olisi siis joka tapauksessa pääsemässä 25 % osuuteen...
Mitähän tällaisessa viivyttelytaktiikkatilanteessa sitten on mahdollisia muita asioita mitä pitäisi kenties osata ottaa huomioon?
Entäs jos entinen puolisko asuu jakamattomassa pesässä entisen siippansa laskuun, voiko tämä jälkeenpäin laskuttaa takautuvasti asumiskulut?
Voiko vedota siihen, ettei toinen ole ollut halukas ositukseen?
Tai että on ollut suullinen lupaus olla vaatimatta korvauksia? Pitäisikö tällaisesta olla mustaa valkoisella?
Jos haluat asiallisia vastauksia, suosittelen ettet nimittele uutta puolisoa "ahneeksi", jollei siihen ole jokin konkreettinen peruste. Esim. onko exäsi huumattu ja siten uusi puoliso on saanut hänet allekirjoittamaan testamentin, jonka mukaan uusi puoliso on saamassa kaiken sen, mikä lain mukaan ei kuulu lapsille, ja kaiken tämän lisäksi on toimittamassa exääsi hautaan.... ei kai sentään...
"Entä jos uusi "puolikas" on teetättänyt testamentin, jolla perii menehtyneen puolison
omaisuuden vaikka tällä olisi lapsia edellisestä
avioliitosta? "
Puolisoiden väliseen keskinäiseen testamenttiin tarvitaan molempien allekirjoitus sekä kaksi puolueetonta todistajaa.
Jos sinä olet katkera siitä, että exälläsi on uusi rakas, on ymmärrettävää että näet uuden puolison ahneena. Kannattaa kuitenkin muistaa, että ex puolisosi vallitsee itse kenelle omaisuutensa testamenttaa. Aivan kuten valitset sinäkin. Testamentti on tekijänsä Tahto.