Kaksi vaihtoehtoa

Paras ennen paiva murehtimiselle ja valittamiselle nykyisista tyomarkkinoista, heikkenevasta kilpailusta, vakea leikkaavista ja lahtevista yhtiosta alkaa lahestya.

Mietitaanpa nyt yksinkertaisesti ja selvasti kokonaiskuvaa.

Tavallisesti palstalla kritisoinnin sijaan kuinka moni muu oikeasti pyrkii vaikuttamaan riittavissa maarin olosuhteisiinsa? Ei vaan, tarkoitan etta kuinka moni oikeasti tekee asian eteen mitaan konkreettista. Aanestamisen varaan on huono laskea, tiedetaan kuitenkin etta valtaosa aanestaa kolmea paapuoluetta, jonka politiikan johdosta Suomi on huonossa kierteessa.

Mita tama siis auttaa sinun tilanteesi? Pelkka puhe ja valitus hyvin harvoin riittaa muuttamaan asioita riittassa mittakaavassa, etenkin kun tyottomat onnistuvat viela vahattelemaan toisiaan ja kilpailemaan keskenaan sen sijaan etta puhaltaisivat yhteen hiileen.

Yksi vaihtoehto on siis alistua olosuhteille ja pitaa turpansa kiinni. Toinen vaihtoehto talle huonommalle vaihtoehdolle on jaada sinne missa olet ja pyrkia aivan uudella tavalla tekemaan muutoksia.

Toinen vaihtoehto, jota itse suosittelen on lahtea ulkomaille. Valitsemasi maa joka mielenkiintojen ja elamanarvojen mukaan on lahimpana sydanta. Onko se sitten kulttuuri, tyo, ilmasto tai jokin muu.
Tama tulee tietenkin harvoin helpolla. Jos nyt yritat kuukauden kanariansaarilla ja palaat tyhjin taskuin on syyttaminen lahinna vain itseasi, turha julistaa kasi raamatulla paikan olevan umpipaska. Kokemuksesta voin sanoa, etta vaatii aikaa ja ennenkaikkea karsivallisyytta, jonka kanssa itsellanikin on ongelmia saada haluttuja tuloksia. Maahan ja kulttuuriin muokkautuminen ja sen riittava ymmartaminen vaatii aikaa.
Suosittelen pitamaan aitaa matalalla etenkin tyon kohdalla, eli tyytya aluksi siihen mita on ja tyostaa itseaan ylospain. Kuvitelkaapa miten moni maailmalla elava pakolainen on saattanut omistaa miljoonia, mutta olosuhteet muokkaaneet elamaa niin, etta apua ja muutosta taytyy hakea turvapaikalla. Vaan enpa kuule heidan vaativan Nokian toimitusjohtajan paikkaa silla perustein etta joskus aikoinaan heilla oli hyva tyo ja rahaa. Menneisyys on menneisyytta ja pysyy siella. Uudelta pohjalta aloittaminen voi vaikuttaa vaikealta, mutta on oikeasti helpompaa milta ulkopuoliselle nayttaa.
Taman "olin toissa siella ja siella, joten vaadin sita ja tata"´-ominaisuuden olen huomannut monessa ja se onkin hyvin suuri este saada mitaan aluille. Ehka se kertoo siita, etta ei oikeasti ole riittavasti tahtoa saada haluamaansa.

Takaisin voi myos aina palata mikali silta tuntuu. Murehtiminen muutoksista on aivan turhaa, silla voit oikeasti elaa vain yhdessa hetkessa, tama on nimeltaan nykyhetki. Se on ainut mika todella merkitsee. Menneisyys ja tulevaisuus kylla vaikuttavat elamaasi negatiivisella tavalla jos niin haluat.

Toivottavasti ei ollut liikaa pohdittavaa sunnuntaiksi.