Tapasin 3kk sitten jenkki miehen netissä... Eli nyt on 3kk pidetty yhteyttä jokaikinen päivä. Lähetellään n.5-20 viestiä joka ilta. Hän sanoo olevan tosissani kanssani. Aiomme tavata tammikuussa. Itselläni ei ole varmaan koskaan elämässäni ollut näin "rehellistä" suhdetta. Puhumme kaikesta ja hän varmaan tietää jo enemmän asioita minusta kuin moni ihminen jonka olen tuntenut vuosia. Kuvia on vaihdeltu ja hän on mielettömän komeakin. Kutsumme jo toisiamme "hellittelynimillä" mitä minulla ei ole oikeastaan koskaan ollut edes pitkäaikaisten poikaystävien kanssa yhtä paljon!
Tottakai pelottaa tavata... ja kun aina aikaisemmin minua on pelottanut se, että ehkä minä en tykkää miehestä... nyt minua pelotta vain se että mies ei tykkäisi minusta! Mutta toisaalta meillä tuntuu synkkaavan oikein hyvin tähän asti! Olen 28 hän on 34. Hänellä on lapsi ex avioliitosta.
Onko kenelläkään muulla samanlaisia kokemuksia?
Tottakai pelottaa tavata... ja kun aina aikaisemmin minua on pelottanut se, että ehkä minä en tykkää miehestä... nyt minua pelotta vain se että mies ei tykkäisi minusta! Mutta toisaalta meillä tuntuu synkkaavan oikein hyvin tähän asti! Olen 28 hän on 34. Hänellä on lapsi ex avioliitosta.
Onko kenelläkään muulla samanlaisia kokemuksia?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Me tapasimme netissa pari vuotta sitten ja pidimme yhteytta todella tiiviisti. Nyt asumme yhdessa, menimme juuri hiljattain naimisiin ja odotamme esikoistamme syntyvaksi alkuvuodesta. Onnea matkaan!
Hei miten pian te tapasitte? Olen antanut tälle miehelle numeroni, mutta aina vain lupailee soittaa, ei ole kuitenkaan soittanut vielä. Minua alkaa tympäistä tämä tilanne. Mitään kiirettä hänellä ei tunnu olevan tavatakaan. Aina kun otan asian esille, hän aina vastaa jotain ympäripyöreää... sitten pitää vielä ihmetellä niitä kommentteja mitä hän lähettelee muille tytöille. Eipä kai niistä pitäisi välittää, kun hän tuntuu vannovan vain haluavansa minut, mutta eihän sitä tiedä vaikka hän sanoisi niin kaikille!
numerosi ja mies ei soita, eikö hälytyskellot soi? Jos tapaamiseen ei tunnu olevan kiirusta ja kiinnostusta, ei mies tunnu olevan tosissaan. Ettei vaan pidä sua ns. varalla, josko löytäisi paremman? Pidä tuntosarvet herkkinä, ja laita joku takaraja tohon meininkiin.
Me tapasimme n. parin kuukauden jalkeen eli aika pian. :) Mies siis asui toisessa Euroopan maassa. Vaivattomampaa oli, etta mina matkustin miehen luokse. Mies tarjoutui maksamaan lentolippuni, mutta kieltaydyin kohteliaasti. Jalkimmaiset matkani hanen luokseen han kylla maksoi, silla olin tuolloin viela koyha opiskelija.
Tuosta soittelusta. Mies kerran vain kysyi, etta saisiko han soittaa minulle, silla haluaisi kovasti kuulla aaneni.
"Tapasin" miehen myös netissä, hän uudesta-seelannista, voiko ketään enää kauempaa tavatakkaan... Heti ekasta sähköpostista lähtien jutut kävi yksiin, meilattiin noin 3 vuotta mutta juttu ei edennyt se edemmäs.. Monesti olenkin miettinyt olisiko sama kemia toiminut jos olisi kohdannut kasvotusten jossain.. Myönnän kyllä että eipä kukaan muu ole tuntunut sen jälkeen enemmän "sielunkumppanilta" (jos sen nyt näin kornisti voi sanoa). Harmittaa vain kun ei koskaan tavattu oikeasti. Lykkyä tykö sinulle, hyvä että olet saanut mahdollisuuden tavata sen joka tuntuu oikealta.
onnee matkaan mutta ole varovainen. Älä heti suoraan mene hänen luokseen yöksi tai majoita häntä luoksesi yöksi.
Jenkit mm. käyttävät eri tavalla hellittelynimiä. Heillä se kuuluu jokapäiväiseen jutusteluun ja ja vieraillekin ihmisille sanotaan "onko kaikki hyvin kultaseni" yms.