minun tarinani..

neitonen85

Olen 21-vuotias nuori nainen. Olin 15-vuotias, kun eräissä kotibileissä join itseni niin huonoon kuntoon, että sammuin ja olin aivan tiedottomassa tilassa. Minulla on pieni muistikuva, että olisin herännyt aamuyöstä kylpyhuoneen lattialta ilman housuja, jalat levällään. Kaikki ennen tuota ja tuon jälkeen on pimeän peitossa. En ole koskaan saanut tietää mitä tapahtui, tapahtuiko mitään..enkä ole edes halunnut tietää. Olen yrittänyt unohtaa.

Muutama vuosi tuon jälkeen silloinen poikaystäväni otti minut väkisin. Olimme festareilla teltan kanssa, molemmat kännissä. Hän pakotti minut yhdyntään kanssaan, enkä olisi halunnut. Minuun sattui fyysisesti hyvin paljon, mutta henkisesti vielä enemmän. Tuo poika kohteli minua muutenkin huonosti, enkä koskaan nauttinut seksistä suhteemme aikana. Jätin hänet vasta puoli vuotta tapahtuman jälkeen ja olin todella helpottunut.

Noiden tapahtumien jälkeen olen yrittänyt seurustella muutaman kerran, mutta en ole pystynyt ikinä nauttimaan seksistä tai luottamaan kehenkään. Harrastin myös irtosuhteita, joissa seksi oli pääasia. Koskaan en pystynyt nauttimaan seksistä. En antanut itselleni mahdollisuutta nauttia, enkä hyväksynyt sitä, että tyydyttyisin seksistä. Halusin vain tyydyttää miehiä, enkä välittänyt siitä vaikkei minusta tuntunut hyvältä. En koskaan tuntenut mitään. Piti vain saada hetkellistä läheisyyttä, josta tuli turvallisuuden ja välittämisen tunne.

Nyt olen seurustellut vuoden ihanan miehen kanssa. Rakastamme toisiamme. Luotan kultaani 100%:sesti ja tiedän, ettei hän ikinä tekisi minulle mitään pahaa tai pettäisi luottamustani. Suhteemme alussa keskityin hänen tyydyttämiseensä, mutta nyt olen itsekin alkanut nauttia seksistä ja uskallan jo sanoa, mikä minusta tuntuu hyvältä ja mitä haluan. Rakkaani haluaisi että pystyisin rentoutua enemmän ja antaisin itseni nauttia..hän myös toivoo, että vaatisin häneltä enemmän ja auttaisin häntä tyydyttämään minut.

Ennen inhosin seksiä ja se ällötti minua. Nyt koen sen ihanana ja tärkeänä asiana suhteessamme. Kuitenkin minusta välillä tuntuu etten ole tarpeeksi...että minun pitäisi olla parempi ja estottomampi. Nyt uskallan jo itsekin tyydyttää itseäni, vaikka en ole siihen aikaisemmin jotenkin pystynyt.
Olen ajatellut, että ehkä nämä "ongelmani" johtuvat ikävistä kokemuksistani..
Olen kertonut rakkaalleni kokemuksistani, ja hän oli hyvin ymmärtäväinen. Kellekään muulle en ole pystynyt koskaan kertoa.
Toivoisin, että joku kertoisi ajatuksiaan tästä kaikesta...jotta ymmärtäisin paremmin itseäni ja pystyisin antaa asioiden vihdoin olla ja unohtua...
Ikävät muistoni ovat jo hyvin haalistuneita, mutta välillä ne välähtävät mieleen ja tuottavat pahaa oloa. Inhoan kaikkea mennyttä...ja etenkin ajatusta siitä, että mennyt vaikuttaa nyt minun ja poikaystäväni suhteeseen ja elämään.

8

4262

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kiitos rohkeudesta kertoa

      Hienoa, että olet löytänyt rakastavan ja kunnioittavan kumppanin. Uskon, että toinen rakastava ja kunnioittava ihminen on parasta lääkettä menneisyyden haavoihin. Itselläni oli ongelmia vuosikausien ajan, samoista syistä.
      Kärsin edelleen hillittömästä raivosta nähdessäni naisia vahingoittamaan pyrkiviä miehiä ja kynnykseni väkivaltaan on erittäin pieni. Miesystäväsi ei välttämättä ole ainut osoite traumojen käsittelyyn. Hankkiudu johonkin vertaistukiryhmään (esim. Tukinainen), niin surusi ja traumaterapiasi ei kaadu vain yhden ihmisen vastuulle.

      • neitonen85

        Kiitos vinkeistäsi. :) Mulla ei ole koskaan edes käynyt mielessä, että voisin hakea apua jostain. En usko että vielä rohkenen, mutta ehkä joskus, jos asiat minua vielä vaivaavat... Tuntuu, että se helpotti ja auttoi paljon, kun sain purkaa asian poikaystävälleni ja nyt tännekin. :)


    • piipihttp://www.microsoft.c...

      Vaikka tarinasi olikin surullista luettavaa, haluan kertoa, että se myös tavallaan lohdutti minua. Olet hyvin rohkea nuori ihminen ja on hienoa, että kokemasi jälkeen olet pystynyt muodostamaan luottamuksellisen ja läheisen suhteen nykyiseen kumppaniisi. Varmasti sinulla siis on paljon sellaisia voimavaroja, joista et ollut edes tietoinen ennen kuvailemaasi kokemusta. Kaikkea hyvää elämääsi tästäkin eteenpäin!

      Itse jouduin seksuaalisen väkivallan uhriksi muutaman vuosi sitten, tekijä oli tuntematon ja tapahtuman olosuhteet melko pelottavat. Myös lievää pahoinpitelyä oli. Mielestäni olen selvinnyt tapahtuneesta hyvin, alun shokin ja stressireaktioiden jälkeen en ole huomannut itsessäni merkkejä traumasta.

      Viime kuukausina olen kuitenkin alkanut tuntea huomattavan suurta syyllisyyttä ja pahaa oloa liittyen irtosuhteisiin, joita on ollut jonkin verran erottuani vajaa vuosi sitten pitkäaikaisesta avopuolisostani. Minulla on samanlaisia tuntemuksia kuin sinä kuvasit liittyen irtosuhteisiin. Voin harrastaa seksiä jopa ihmisen kanssa, joka tuntuu vastenmieliseltä, en edes hae omaa tyydytystä jne. Tuntuu, että haluan vain saada jonkun mukaani, vaikka en välittäisi tuosta ihmisestä yhtään. Sitten hetken päästä minua kuvottaa, että olen toiminut niinkuin olen. Siis teen tavallaan tietoisesti itselleni vääryyttä. Syyllisyyden tunne on laajentunut leimaamaan muitakin kuin seksuaalielämän tekojani. Häpeää en tunnista, myöskin kehoni suhteen olen sinut ja mielestäni seksuaalisesti aika itsevarma.

      Välillä minusta tuntuu, että toimin ikäänkuin minua saisi kohdella miten tahansa. En myöskään aina kykene tunnistamaan jos joku kohtelee huonosti tai ei kunnioita esim. pyyntöäni että en halua enää olla tekemisissä, vaan syytän heti itseäni ja alan epäillä oman toimintani oikeudenmukaisuutta. Ex-puolisoni kanssa en huomannut mitään muutoksia seksuaalisuuden alueella, kaikki sujui hyvin, eikä ollut "pahoja" tuntemuksia.

      En löydä mistään tietoa/tutkimuksia siitä, voiko seksuaalinen hyväksikäyttö saada aikaan juuri em. tyyppisiä tunteita/seksuaalikäyttäytymistä eräänlaisina pidemmän aikavälin seurauksina. Olisin iloinen jos joku osaisi kommentoida tai kertoa, jos kokenut vastaavia tuntemuksia.

      • neitonen85

        Kiitos sinulle vastauksestasi ja kokemustesi jakamisesta. :) Tuo voimia itselle, kun huomaa että joku ymmärtää ja jollain on samanlaisia kokemuksia. Jotenkin ehkä uskomatontakin, että joku voi tuntea noin samallalailla kuin minä tunsin joskus.. Olisi mielenkiintoista kyllä nähdä jotain tutkimuksia tai teoriaa aiheesta, miten seksuaalinen väkivalta menneisyydessä vaikuttaa suhteisiin ja seksiin suhteessa. Tai jotain.
        Jaksamista Sinulle!! :)


      • Anni
        neitonen85 kirjoitti:

        Kiitos sinulle vastauksestasi ja kokemustesi jakamisesta. :) Tuo voimia itselle, kun huomaa että joku ymmärtää ja jollain on samanlaisia kokemuksia. Jotenkin ehkä uskomatontakin, että joku voi tuntea noin samallalailla kuin minä tunsin joskus.. Olisi mielenkiintoista kyllä nähdä jotain tutkimuksia tai teoriaa aiheesta, miten seksuaalinen väkivalta menneisyydessä vaikuttaa suhteisiin ja seksiin suhteessa. Tai jotain.
        Jaksamista Sinulle!! :)

        tarinaa... Nykyään annan enemmän kuin otan..en välitä itsestäni enää yhtä paljon.. en edes seurustele tällä hetkellä kun sekin tuntuu liian vaikealta enkä tunne itseäni tarpeeksi hyväksi kenellekkään..kun on kohdeltukin kuin en olisi...

        Voimia teille!!:)


    • ottaa vastaan

      Vertaistukiryhmiä järjestävät esim. Naisunioni, Tukinainen, Väestöliiton NUSKA- projekti sekä ISA- nimettömät insestistä ja seksuaalisesta väkivallasta selvinneet. Myös osa psykoterapeuteista on erikoistunut seks.väkivallan jälkien korjaamiseen. Hyviä linkkejä löytää esim. Suomen delfins-sivustolta.

      • Anni

        eikä todellakaan lisää itsetuntoa kun ihastus lemppaa kahden yhteisen yön jälkeen ja jättää tunteen että olisi esine...ja mies vielä sellainen jolla itsellään traumoja entisestä parisuhteesta.. että näin sitä itse koettua pahaa kostetaan viattomalle...


    • Sodom

      Mitäs läksit, niin?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kuka paiskasi vauvan betoniin Oulussa?

      Nimi esiin.....
      Oulu
      110
      7582
    2. Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa

      Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h
      Maailman menoa
      106
      5286
    3. Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan

      Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv
      Maailman menoa
      116
      3526
    4. Epäily: Räppäri yritti tappaa vauvansa.

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/epaily-mies-yritti-tappaa-vauvansa/9300728 Tämä on erittäin järkyttävä teko täysin p
      Maailman menoa
      29
      3517
    5. Anteeksipyyntöni

      Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska
      Järki ja tunteet
      35
      2564
    6. Sydämeni valtiaalle

      En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden
      Ikävä
      119
      1886
    7. Mikseivät suomalaiset kuluta? istutaan vaan säästötilirahojen päällä..

      ...Ihan haluamalla halutaan että maa menee konkurssiin? Ihan käsittämätöntä, ennätymäärät säästöjä sekä konkursseja sam
      Maailman menoa
      356
      1530
    8. Oletko tyytyväinen

      Tämän hetkiseen tilanteeseenne? Odotatko, että lähennytte vai yritätkö päästä yli ja eteenpäin?
      Ikävä
      96
      1521
    9. Jos oikeasti haluat vielä

      Tee mitä miehen täytyy tehdä ja lähesty rohkeasti 📞 laita vaikka viestiä vielä kerran 😚
      Ikävä
      131
      1366
    10. Onko Sanna menossa Ukrainaan viettämään vuosipäivää?

      Kun on bongattu Varsovan lentokentältä?
      Maailman menoa
      62
      1364
    Aihe