avio-/avoliitosta
se on just näin
12785
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tiesitkö muuten että 50% avioliitoista päätyy eroon, että se siitä sitoutumisesta.
Mitä se asioita mihinkään muuttaa, että poppamies lukee loitsujaan pariskunnan edessä ja sitten vaihdetaan sormuksia?
Kyllä se toimiva suhde lähtee jostakin muusta, kuin uskonnolla hihhuloinnista.
Olisi vielä kiva kuulla, mihin perustuu väittämä että avioliitosta on vaikeampi lähteä, kuin avoliitosta? Eihän siitä tarvitse kuin kerätä kamansa ja lähteä.
minusta taasen tuossa oli oikeaa asiaa!.
osa porukasta tietenkin vastustaa sitä periaate syistä, vaikka tottaolisikin!
"Olisi vielä kiva kuulla, mihin perustuu väittämä että avioliitosta on vaikeampi lähteä, kuin avoliitosta? "
no mietis vähän???
> Olisi vielä kiva kuulla, mihin perustuu
> väittämä että avioliitosta on vaikeampi
> lähteä, kuin avoliitosta?
Rahaan...
en vaan silti kekkaa. Mun mielestä kummasta suhteesta hyvänsä voi lähteä ihan yhtä helposti, kamat jakoon ja baanalle.
Perusteluja kiitos.
omaisuus on yhteistä omaisuutta avoliitossakin.
Vaikka ei olisi, niin olisiko helkkarin hyvä motiivi jatkaa?
vaikka kannatankin avioliittoa. Syystä että se tuo tiettyjä oikeuksia aviopuolisoille toisiaan kohtaan. Antaa yhteiskunnallisen tunnustuksen suhteelle. Muttei minullekaan papin edessä tehty sopimus ole yhtään sen enempää kuin kahden kesken tehty sopimus. Mutta jos sopimuksen haluaa pitää on mielestäni järkevää testata suhteen kestävyyttä yhdessä asuen eli avoliitossa ja siihen kuuluu myös seksuaalisen yhteensopivuuden testaaminen. Ei muuten pidä paikkaansa että kaikki ihmiset sopivat yhteen seksuaalisesti vaikka miten rakastaisivat ja olisivat miten sitoutuneita.
Mutta antaa kaikkien kukkien kukkia. Siitä vaan naimisiin ilman yhdessäasumista ja seksiä. Itse en siihen tosin lähtisi. Mutten myöskään koe tarvetta paasata omista valinnoistani muille ihmisille. Kukin tehköön kuten parhaaksi näkee. Harvassa asiassa kun on yhtä oikeaa vastausta.
en ymmärrä. Miten avioliitto ja raha ja eroaminen liittyvät toisiinsa?
Toisin kuin esim. Jenkeissä (ainakin joissakin osavaltioissa), Suomessa ex-puolisoa ei voi määrätä esimerkiksi maksamaan elatusmaksua puolisolleen. Ja jos yhteistä omaisuutta on hankittu niin eiköhän se jaeta ihan samalla tavalla riippumatta siitä, onko oltu avo- vai avioliitossa (oletusarvoni on, että jokainen pariskunta tekee avioehdon, en näe yhtäkään syytä olla tekemättä).
miettiä, ja toivon löytäväni vastauksen illemmalla jahka palaan töistä...
eikä tuo siis ollut vinoilua vaan olen ihan samaa mieltä kanssasi.
Linkin jutussa (en väitä että se on lopullinen totuus) 1) avoliittoon mennään kokeilemaan miten yhteiselo sujuu, mutta 2) avioon mennään päätöksellä että järjestely on pysyvä.
Jos yhteen on menty tällä kakkosperusteella, niin totta kai irtautumisen kynnys on korkeampi.
Montako prosenttia avoliitoista hajoaa eron vuoksi? Onko osuus pienempi kuin 50%?
siis pysyä yhdessä tapahtui mitä tahansa ja oltiin onnellisia tai ei?
Mitä pahaa on siinä, että ensin "kokeilee" yhdessäasumista? Vasta yhdessä asuminenhan näyttää sen, millaista yhteinen arki tulee olemaan. Siinä paljastuu mahdollinen alkoholismi, mustasukkaisuus, rahankäyttö, kotitöiden jakaminen jne.
Onko siis pääasia, että jos kerran on yhteen menty niin yhdessä myös pysytään, vaikka toisesta paljastuisi millaisia piirteitä? (Ja ei, en usko, että seurustelu riittää kertomaan kaikkea, vaikka se olisi kuinka intensiivistä. Tunnen ihmisiä, jotka ovat onnistuneet vuosia salaamaan lähes jokailtaisen alkoholinkäyttönsä seurustelukumppaniltaan.)
vahvasti sitä mieltä, että ei se sormus sormessa olla yhtään sen vahvempia "taistelemaan" yhdessä arkea ja kaikkia sen ikäviä puolia vastaan kuin ilman sormusta.
Ihmissuhteet on vaikeita, ei aviolitto tee niistä helppoja eikä helpompia. Sitoutua voi myös avoliitossa, se voi olla myös vahvempaa kuin avioliitossa. Avioliitossakin voi olla "löysin" perustein, esim. pelkästään lasten takia.
Ja olen sitä mieltä, että vasta kun toisen ihmisen kanssa on elänyt tarpeeksi pitkään arkea yhdessä, saattaa paljastua esim. väkivaltaisuutta/alkoholismia/uskottomuutta, ja mitään näistä asioista ei tarvitse hyväksyä olipa kyseessä sitten avo tai avioliitto. Joskus ero on hyväkin asia. Ei aina ole järkevää sitoutua, ainakaan pelkän sitoutumisen tai yksinäisyyden pelon takia.