Harkinta-aika lopussa. Mitään ei tehtävissä vaimoni halusi erota. Olemme asuneet erillämme koko harkinta-ajan, mutta tunteeni häntä kohtaan eivät vain muutu. Rakastan häntä vieläkin. Yritän saada itseni edes vihaamaan häntä, miettien kaikkia niitä lupauksia, jotka hän lähtiessään rikkoi. Mutta ei, en pysty muuta kuin rakastamaan häntä.
Pelkään, etten koskaan pysty rakastumaan / rakastamaan ketään muuta samoin.
Pelkään, etten koskaan pysty rakastumaan / rakastamaan ketään muuta samoin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ja aivan varmaan pystyt, nyt vaan päästät irti entisestä suhteesta ja käsittelet asian mielestäsi pois, vasta sitten uutta ystävää etsimään ja hups,saattat yllättäin huomaatkin että et ole rakastanut ketään niin paljon kuin tätä uutta ystävääsi. Voimia ja tsemppiä sinulle, päivä paistaa vielä huomennakin.
Itselläni sama tilanne. Vuosi reilu jo erosta ja exää ja lasta (vaikka tapaankin häntä) kova ikävä...kunpa pääsisikin tunteistaan..huomaa vaan tapaamissa naisissa että ei ole exän vertaista!..ja kun säännöllisesti lapsen takia nähtävä...ja ny exällä uusi (ihana!) mies! :(
Et pystykään enää ikinä rakastamaan ketään.
Hyväksikäyttöä puoleltasi tulevat suhteesi olemaan, jos sellaisia edes ylipäänsä enää koskaan pystyt kehittämään.
Tämä on totuus.
Rakkaus kohdaltasi on mennyttä iäksi.
Sinä olet valinnut vellomisen ja kieriskelyn itsesäälissä ja katkeruudessa. Elämän laatu voi parantua, jos käännyt ammattiauttajan puoleen.
Moni, ei kaltaisesi, on pystynyt uuteen rakkauteen, tasapainoiseen, onnelliseen elämään.
Toisilla ottaa vuoden, toisilla enemmän ja kun asiat on käsitelty, niin kaikkea voi tapahtua, jopa rakkaus astua elämään.
Miten voit olla varma miten toinen ihminen tuntee/kokee? Taidat kieriskellä itsesäälissä ja kurjuudessa itse. Olen surullinen puolestasi. Uutta rakautta ei välttämättä tule, ei ainakaan samanlaista, mutta usko huomiseen säilyy. Älä antaudu katkeruuden piikkiseen ansaan....
jouluisin ja rauhallisin mielin (vaikka maailmani mies jätti)
Meillä on vasta ero laitettu vireille puolison toimesta ja kuukausi asuttu erillämme. Joka ilta on tyhjä ja ikävä olo. Puolisolla on toinen rakkaus, eli kyllä se nyt menoa on. Tuntuu että voiko sitä koskaan olla enää onnellinen... tuska tuntuu arjessa mukana jatkuvasti.