Niin, miehen löytäminen on todella vaikeaa. Treffeillä olen käynyt viimeaikoina erittäin paljon, esim. nettitreffeillä. Oikeanlaista miestä ei vaan tunnu löytyvän. Pari kertaa kiinnostus on ollut molemminpuoleista, mutta nekin jutut ovat loppuneet parin kuukauden jälkeen.
Eli yritystä ei ole puuttunut. Asia vaan on niin, että sellaista ihmistä jonka kanssa kiinnostus olisi molemminpuoleista ja jonka kanssa synkkaa, on vaikea löytää. Tuskin seurustelusta mitään tulisi jos jo ensitreffeillä on toisen seurassa vaivautunut/epämukava olo. Muilla samoja ongelmia?
Eli yritystä ei ole puuttunut. Asia vaan on niin, että sellaista ihmistä jonka kanssa kiinnostus olisi molemminpuoleista ja jonka kanssa synkkaa, on vaikea löytää. Tuskin seurustelusta mitään tulisi jos jo ensitreffeillä on toisen seurassa vaivautunut/epämukava olo. Muilla samoja ongelmia?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Naisethan täällä valittavat tuosta asiasta. En voi millään uskoa, että miehet vain hiljaa hyväksyisivät vastaavan asian. Miksi emme näe täällä enempää miesten aiheesta tekemiä aloituksia?
Olisiko kuitenkin niin, että teille naisille kun ei mikään kelpaa? Onhan se jo nähty, ja jos oikein arvaan, niin tullaan näkemään jatkossakin. Miten ihmeessä jotkut naiset voivat olla noin jumalattoman vaikeita? Onko joku mennyt varhaislapsuudessa pilalle, vai mikä on?
Jos asia on noin vaikea, niin kannattaisiko miettiä niitä omia motiiveita sille parisuhteen löytymiselle? Ettei se vain olisi taas tämä ulkoaopittu kaava, että parisuhde nyt vain ON oltava. Ei ole mikään pakko olla parisuhteessa.
En usko että alitajuisesti edes haluat oikeaa parisuhdetta. Olet vain ehdollistunut siihen samaan kaavaan, mihin niin monet muutkin, varsinkin naiset. Että ilman parisuhdetta olisit jotenkin vaillinainen. Bullshit sanon minä. Et tarvitse parisuhdetta. Toista perässäni: "ET TARVITSE PARISUHDETTA". Noin, ja uudestaan: "ET TARVITSE PARISUHDETTA". Hyvä.
Tätä kun itsellesi toistat joka päivä säännöllisesti peilin edessä, niin alkaa se aurinko paistaa sinne risukasaankin. "ET TARVITSE PARISUHDETTA"..."ET TARVITSE PARISUHDETTA"...jne...jne...
olet koittanut. Kokeileppa näin: ei mitään turhia jorinoita, peiton alle vaan tutustumaan ja vasta kolmannella kerralla leffaan.
Vaikeeta tuntuu olevan eikä oikeanlaista tunnu löytyvän ei sit millään. Kaikki yritykset loppuvat heti alkumetreillä ja syyt vaihtelee joka suuntaan.
Taitaa vaan vika olla ihan puhtaasti omassa itsessään, sitä joko on liian ronkeli tai sit vaan niin omiin kaavoihin kangistunut ettei mieli siihen halua muutosta.
Käännellään asiaa nyt oikein kunnolla :)
Miten olis kenties jo pointti löytyisi kun nuo edelliset yhdistäis. Kaikki on niin hyvissä kuosissa ettei totuttua järjestystä pysty rikkomaan kuin sellainen henkilö joka pyyhkäisee jalat alta kertaheitolla.
Itsekkin olen niin omiin kaavoihini kangistunut mut kuitenkin mieli haluaisi jonkun rinnalle joten onko ainoana vaihto-ehtona todellakin tuo tennarit alta tapaus?
Minäkin olen ihminen, paitsi mies, enkä ole löytänyt naista vielä 23,44:n vuoden aikana, mutta en ole kyllä etsinytkään...
On se naisen löytäminenkin hankalaa. Ei kannata tyytyä sellaiseen mikä ei oikeasti kolahda, mä oon päättänyt että seuraavaksi teen aloitteen heti kun törmään kiinnostavaan naiseen. Tuntuu jotenkin olo sellaiselta tuhansien konkurssien mieheltä, oon kokenut kaikenlaisia vastoinkäymisiä ja nyt voin tehdä ihan mitä vaan. Olen vahvempi kuin koskaan.
...mullakin. Olen käynyt monilla nettitreffeillä eikä ole tärpännyt. Sama juttu jos menee diskoon, tapaa paljon ihmisiä, mutta ei sellaista sopivaa. Pari kertaa olen tapaillut miestä pidempään (löytyivät diskosta) mutta emme sitten kuitenkaan olleet toisillemme oikeat. Eihän sitä jaksa loputtomiin treffailla, koska siinä pettyy joka kerta, joko siihen että mies ei ole kiinnostava tai sitten siihen että mies ei ole kiinnostunut. Odotan vain hetkeä milloin voin poistaa profiilini, on vain niin monta joiden kanssa kirjoittelen, etten viitti vielä poistaa. Kunhan olen ensin tavannut kaikki (ja todennäköisesti todennut kaikki vääriksi) niin poistan sitten hyvillä mielin profiilini ja rupean elämään elämääni sen sijaan että ajattelisin minulta puuttuvan jotakin siksi ettei minulla ole miestä. Kyllä se oikea tupsahtaa sitten elämään kun aika on oikea, Jumala sen tyrkkää eteesi. Niinhän se menee, kun lopettaa etsimisen niin se oikea löytyy. :)
Vika löytyi kirjoittamastasi:
"Tuskin seurustelusta mitään tulisi jos jo ensitreffeillä on toisen seurassa vaivautunut/epämukava olo."
Ekoilla treffeistä ei vielä kannattaisi tehdä mitään suuria johtopäätöksiä toisesta, varsinkaan nettitreffeillä, joissa ekan kerran yleensä näkeekään toista. Aivan normaalia olla hieman varautunut, ja olo aluksi tukalakin. Uutta treffiä putkeen, ja pois epätoivo kumppanin löytämisestä. Lähde asenteella, että olet vain tutustumassa uusiin ihmisiin. Koita nähdä toista pintaa syvemmälle, älä vain tuijota supliikkitaitoja.
Jotkut miehet osaavat puhua ja puhua ja saada naisen viihtymään, mutta sitten heiltä saattaa hyvinkin puuttua kiintoisa sisäinen maailma.