Milloin pyydätte olemaan vain kavereita?

Silloin kun halutaan suhteelta enemmän ja nainen kulkee käsijarru jumissa. Eli naiseen ei saa todellista kontaktia, nii se on parempi laittaa osastoon "kaverit". Eli nainen ei ole oikeasti valmis panostamaan tähän suhteeseen, vaan hän on vain kaverityyppi.

Eiköhän tuo ole niin, että ihminen on/voi olla toiselle kaveri/ystävä silloin kun ollaan samansieluisia ja yhtä mieltä monista asioista. Vielä jos tyypillä on samoja harrastuksia tai se on mukavaa seuraa muuten vain, niin siitä se kaveruus kai lähtee. Jonkin asteisesta luottamuksesta kai sellaisessakin suhteessa on kysymys. Ei kaveriruhteessa minun mielestä ole sukupuolesta kysymys.

Se ero siinä on ihastumis-/rakastamissuhteeseen, että tällaisessa suhteessa sukupuolella on ainakin minulle väliä ja sen pitäisi olla vastakkaista mallia omalla kohdallani. Kaverina voi olla miehiä tai naisia, mutta rakastettuna vain naisia.

Naiseen ihastuminen onkin sitten jo haastavampaa kuin hänen kanssaan kaverina oleminen. Se vaati sen ns. kipinän tai jotain? Jotenkin siinä niinkuin ollaan samalla aaltopituudella vahvemmin kuin kaverisuhteissa. Henkimaailman hommia.

kun suhdetta aloitellaan, on mulle joskus käynyt niin, että jatkaminen ei ole tuntunut oikealta. Esimerkiksi ollaan liian erilaisia ihmisiä, ensivaikutelma on päässyt pettämään, toinen on alussa esittänyt jotkin muuta, kuin todellisuudessa on.
Silloin kuuluu tietysti valehdella, että syy on mussa ja en tiedä tunteistani, blaa blaa,,, lässytystä kun ei viitsi suoraan sanoa.

Naiset sitä 'ollaan vaan kavereita' -kliseetä tuntuvat enemmän viljelevän, ja yleensa ajattelematta asiaa sen syvemmältä (kuten naisilla tapana on). Jos olet itse nainen ja seurustelet miehen kanssa, kuinka monta naiskaveria haluat miehelläsi olevan?

halutaan hienotunteisesti eroon. Tilanne on vähan sama. koin jos työhaastattelija toteaa, että "me otetaan sitten yhteyttä, jos.."