Olet ihana. Olet pieni kiukkupussi ja saat mut ihan hulluksi välillä kiukuttelullas. Toisaalta taas hyvät hetket on aivan mahtavia, ja meiltä ei puutu actionia suhteesta, päin vastoin. Elämä sun kanssa on niin kiihkeätä, joka suhteessa. Mutta mä olen tottunut itsenäisyyteen, omien asioiden hoitamiseen ja siihen että saan myös omaa tilaa. Sä et sitä ymmärrä. Saatat olla itse tottunut erilaiseen seurusteluun, sellaiseen, missä ollaan koko ajan kiinni toisessa. Tiedätkö, että musta on ihanaa mennä illalla yksin parvekkeelle, katsoa kaupungin valoja ja polttaa mun tupakkani siinä ja antaa hetki omille ajatuksille.. Mutta sä seuraat mua joka paikkaan. Ja silloin kun ei nähdä, mun pitää olla koko ajan sun tavoitettavissa, en enää tiedä edes millaista mun oma elämä on kun koko aika menee siihen että puhun tai tekstaan sulle että missä olen ja mitä teen. Ei tuntia etten kuulisi susta. Ehkä en ole vielä valmis kaikkeen siihen mihin sä.. Kaipaan jotain sellaista omaa päivää, jolloin voisin rauhassa herätä yksin omasta sängystä, selittelemättä kellekään miten nukuin, ja voisin päättää itse mitä teen kertomatta siitä ensin jollekin, ja koota rauhassa omia ajatuksiani ja elää rauhassa ihan omaakin elämääni välillä. Mutta kun sä loukkaannut jos sanon siitä, sanot heti että etkö kiinnosta mua, tai eikö ole yhtään ikävä? Mä en saa tilaa ja mä tukehdun. Toivoisin että keksisin keinon millä saatais sutkin ymmärtämään, ettei aikuisia ihmisiä voi näin kahlita. Teetkö sä sen sen takia kun asut niin kaukana musta etkä voi muuten mua pitää lähelläs? Mulle on tapahtunut viime aikoina niin pajon, koko mun elämä on mennyt uusiksi ja mä sekoan jos en saa omaa tilaa ajatella ja rauhottua. En taida olla valmis kaikkeen siihen mitä sä haluaisit. Jos omat ajatukset on sekaisin eikä tiedä kuka olen tai mitä haluan, niin ei suju työ, ei koti, ei raha eikä meidän suhde. Se sun pitäisi ymmärtää ja se on oikeesti yksi asia joka mahdollistaa sen, että jos meistä jotain enemmän joskus kehittyisi, niinkun tiedän että sä toivot, niin sun on annettava mun elää niinkun mä haluan ja annettava mulle omaa tilaa ja omaa aikaa. Mä en halua ketään muuta, eikä mun ole tarkoitus käydä vieraissa eikä mitään sellaista, sua mä ajattelen mutta jäisipä mulle aikaa ajatella itseänikin välillä...
Olet niin kiinni...
K...
112296
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
onnistumaan.Tyyppi on sairaalloisen mustasukkainen.Aivan kuin omasta kynästäni,seuras perässä jopa WCn oven taakse huhuilemaan kun istunto oli liian pitkä.Pelkäs varmaan että siellä vessassakin oli jotain vierasta saatavilla.Toista sukupuolta ei saanut edes katsoa tai se oli merkki kiinnostuksesta.Kyllä loppui lyhyeen tämä suhde osaltani.
...mutta en haluais luovuttaa. Toivottavasti saisin sen ymmärtämään, potentiaalia olisi mutta kova sota siitä tulee. Totta, mustasukkainen se on, älyttömän mustis. Ollaan aika alussa vasta, ja sen takia on pientä toivoa kehittää tätä hommaa kun ei täysin tunne vielä toista. Sekin vaikuttaa siihen mustasukkaisuuteen, että ollaan melko alussa ja meillä oli aika vaikea tämä alkuun pääsy.. pitkä mutta monimutkainen juttu. Katsotaan.. Ja toivotaan. Kyllä mä hermostun, en jaksa tätä jos samanlaisena säilyy. Helvetin sääli..
Miks ne on tollaisa? Ne ajattelee niin eri tavalla.. Tai sitten ne ei ajattele ollenkaan.
otit kännykän mukaan sinne wc:hen ja vahti et soitakko jollekin toiselle naiselle
En halua muuttaa mitään sinun elämässäsi. Useaan kertaan. Nyt 7 kuukauden jälkeen tuntuu, ettei minulla ole enää elämää. Mihin se on kadonnut??? Istun kotona kuin koira, odotan ja kun hän tulee pitää aina olla iloinen. Jos olisi häntä heiluttaisin sitä...vuh.
Mikä siinä on? Mulla vasta nyt muotoutuu käsitys siitä millasta tää on, kun vasta pystytään vapaammin näkemään toisiamme. Sanoo, että rakastaa niin paljon, eikä kestä jos ei saa kuulla musta. Mun mielestä se ei oo rakkautta vaan pakkomiellettä. Rakkaus on sitä että ottaa toisen huomioon, haluaa että toisella on hyvä olla. Itsekästä.. Mutta vielä tässä vaiheessa mulla tuntuu että ne meidän hyvät hetket menee yli, en ole varma haluanko luopua niistä. Katsotaan, jos hermo menee..
Monet ihmiset ihmettelee miksi joku haluaa olla joskus yksin! Mulle on todella tärkeetä olla välillä yksin kotona , ilman että pitää puhua, passata yms.
Varsinkin mustiksille tämän asian tajuaminen on työlästä. He kuvittelevat heti, että toinen on kyllästynyt tai ei välitä ym sontaa jos haluaa olla vaikka vuorokauden rauhassa!!!!
Voit vain yrittää selittää hänelle, että kun olette vähän erossa ja otatte aikaa vain itsellenne niin on taas mukavampaa yhdessä (helpommin sanottu kun tehty!!)
Itsekin olen ex-mieheni kanssa kokenut sen , kun toinen ei ymmärrä että kaipaan omaa aikaa. Nykyisin asiat on hyvin , mies järjestää joskus viikonlopuksi ylitöitä tai menee johonkin esim poikien kanssa että saan hetken hengähtää.
Pidän peukkuja että saatte asiat rullaamaan, mutta helppoa se tuskin on!!!
Itse olen myös kaukosuhteessa. Minä olen se joka haluaa enemmän pitää yhteyttä. Mulla on useampi seurustelu takana ja siksi olen niin tottunut että mulla on se toinen siinä lähellä. Itse en pidä itseäni mustasukkasena, kun minusta on ihan oikein että kaveri voi harrastaa omia juttuja ja käydä baarissakin. Olin minä tässä syksyllä viikon ottamatta yhteyttä, että kaveri sai metsästää kaikessa rauhassa. Nyt on olo ollut vaan kuiteski aika tuskanen, kun olen tottunut etenemään niin nopeasti. On vaan niin vaikeaa elää omaa elämää, kun sitä ei ole mulla pahemmin koskaan ollut.
Periaatteessahan tää munkin tilanne on niin vapaa kun olla ja voi... kaukosuhde, toinen siellä jossain ja oon vapaa tekemään omia juttuja, vai oonko sittenkään.. viestiä pitäs olla kirjottamassa joka ruoka ja kahvitauolla töissäkin, kun just pitäs yrittää rentoutuu niin joha pirajaa puhelin. Sitten jos jostain syystä päivällä töihin ei tule niitä viestejä, niin jo ollaan kyselemässä että välitänkö ollenkaan kun en oo lähettänyt hänelle viestiä. Niin ristiriitasta meininkii että pää on kovilla! Oon sitä mieltä että tämmösessä kaukosuhteessa pitäs nauttii niistä yhteisistä hetkistä täysin siemauksin ja sitten kun ollaan taas eri paikoissa pitäs ottaa ihan rennosti ja hyväksyä tilanne että ollaan erillään ja tehdä omia juttuja sitten ja keskittyy vähän vähemmän siihen toiseen kun se ei kerran oo konkreettisesti siinä vieressä!
Silti olet deittipalvelussa sinkkua esittämässä vaikka seurustelet jo. Pitäisi olla tauoilla aikaa vikitellä sinkkuja siksi sua vituttaa lähetellä ja soitella edes muutamaa kertaa päivässä sille jonka tulisi olla ajatuksissasi koko ajan sen sijaan että haikailet "paremmasta" kumppanista.
Vai pitäisi rentoutua tauoilla? Eipä ole mitään niin rentouttavaa kuin laittaa omalle kullalle pieni selontelo mitä puuhaa, missä ja kenen kanssa. Jos olet yksin niin sitten kirjoitat vain, että tuntuu hyvältä kun saa laittaa sulle taas viestiä jos olet oikealla asialla liikenteessä. Pettureita ahdistaa aina tiiviimpi yhteydenpito.
Niin, ahdistaa se kun voit sanoa jokin kerta jotain sellaista pienen pientä josta kumppanisi tajuaa millainen epäluotettava tapaus olet. Ahdistaahan se kun pitää miettiä koko ajan mitä on tullut valehdelleeksi. Yksi pieni virhe ja se on siinä, ilmankos väklttelet kontaktin hakua. Jos sulla olisi vain se yksi ja ainoa kumppanisi mielessä niin tottakai haluat olla vain hänen kanssaan tekemisissä, etkä "yksin" eli vokotellen uusia vaihtoehtoja! Selittele mitä selittelet, minä tiedän mitä taustalla on. Vai pidetään sitä tupakanpoltosta parvekkeella kaupungin valoja katsellen? Siihen sitten menee koko päivä siellä parvekkeella? Tyrmään tuollaisen saisi kytkeä kahleisiin niin joipas voisikin jo tunnin päästä olla tarvetta lähettää tekstaria tai muuta sille omalle kullalle ja pyytää tulemaan katsomaan ja lohduttamaan!
Häpeä! Ottakaa muutkin opiksenne tästä kirjoituksesta! Näin se todellisuudesa menee! Mistäkä tiedän? Olen itse ollut samanlainen! Aivan, mutta jätin sen elämän taakseni ja kadun sitä nyt! Olen nyt vain rakastaen tekemisssä oman kumppanini kanssa ja suhdettamme syventäen! Ja juuri tätä kultaakin kalliimpaa kultaani olisin ollut vaihtamassa toiseen viakka juuri hän on se jonka haluan niin että himottaa ja haluttaa kaikin tavoin seksuaalisesti ja henkisesti!!!!!
hei älä sä tule syöttämään mulle miten asiat on tai pitää olla! Uskomatonta paskaa. Siinä sä olet oikeassa, että jos tietää tasan kenet haluaa ja mitä haluaa, niin ei sillon kaipaa ketään muuta. En mäkään ketään muuta kaipaa, mutta haluan aikaa itelleni ja happea ajatuksilleni. Kai ymmärrät, että jos koko elämä menee hetkessä uusiksi, ei elämästä tule mitään jos ei pääse itse ensin kärryille, eikä sillon voi mitään uutta rakentaakaan, jos ei saa aikaa edes tuntia päivässä ilman sitä toista. saatana kun alkoi suututtaa toi sun kirjotus. Oot sä oikeassa varmasti omalta kohdaltas, mutta älä ala julistamaan miten asiat meillä muilla on.
Toiselle tilaa antaminen osottaa luottamusta, ja toisen arvostamista ja rakkautta. Sairaalloinen vahtiminen ja raportoiminen ei ole rakkautta...