Onko jotain sellasia kirjoja joita kannattais lukea että sosiaaliset taidot paranisi. Olen tosi kokematon ja huono naisten kanssa (siksi kaikki suhteet päättyy parin treffin jälkeen) Eli haluaisin apua.
Onko kukaan lukenut tälläisia kirjoja onko auttanu? Kirjailija ja kirjan nimi kiiiiitos!!!!
Onko kukaan lukenut tälläisia kirjoja onko auttanu? Kirjailija ja kirjan nimi kiiiiitos!!!!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Iätön klassikko on Raamattu. No ei vaiskaan. Oon joskus lukenut sellasen kirjan jossa puhuttiin ihan kansantajuisesti näistä asioista, mutta kun en muista sen nimeä. Missään nimessä älä lue vakavasti niitä "Pelimiehen käsikirja"-härpäkkeitä. Melkoista vedätystä ovat ne.
Tietty jotkut psykologiaa käsittelevät kirjatkin voi olla ihan jees.
Nykyajan suominaiset ovat sellaista tekoa, että niille nyt ei mikään kelpaa.
Raha on hirvittävän pahasta, komee ulkonäkö kertoo pelimiehestä, vaikka miehellä olisi poikuus jäljellä. Poikuus on hirvittävä vamma, täytyy olla satoja kokemuksia.
Miehellä ei saisi myöskään olla vanhempia, he ovat kaiken pahan alku ja juuri.
Tavallinen fiksu, siisti mies on tylsä, siis renttuu päälle ja räkä poskelle. Tupakkaa,
viinaa.
Jos olet tylsä, niin ei sitä kukaan voi Simo Frangenia esittää.
Jos ei ola paljon sitä kokemusta, niin se on niiiin paha asia, kun ne nykylumpsut joutuvat kuulemma "opettamaan", kun niillä vain se sekstailupuoli pelaa, järki on jäätynyt vaikka ilmastonmuutos koko ajan menee kohti sellaisia lämpöennätyksiä, että kohta joulupöytään voi poimia itse sinivuokkoja ja tänäänhän täällä netissä lukee, että muutolinnut palailevat, että kiuru on nähty, eli vain kuukausi kesään.
Komppaan 110%:sti. Ja allekirjoitankin vielä.
Kyllä suomesta kunnon naisia/miehiä löytyy jos ei ulkonäköön tuijota. Tai täytyy olla itsessä vikaa ja helvetisti jos yksin jää yrityksistä huolimatta.
Luonnevikaisia löytyy paljon jossa vielä sairaat anopitkin höösää aikuisen lapsensa suhteissa. Oma anoppini ei ole ikinä puuttunut lastensa suhteisiin ja elämään vaan antanut lastensa tehdä omat valinnat ja elää omaa elämäänsä. Kunnioitan häntä siitä hyvästä.
*turisee kanssa*
Onhan noita, esim. se Neil Straussin kirja. Voin tosin suoraan huomauttaa että tosi osaaminen tulee aina raa'an kokemuksen kautta vaikka kuinka lukisi teoriaa, yrität paria sataa muijaa ja mietit aina jälkeenpäin objektiivisesti mikä toimi ja mikä ei niin sitten alkaa homma toimia.
Voi hyvä mies! Jos olet noin epävarma omasta taidostasi sosiaalisiin suhteisiin, suosittelen, että unohdat koko asian! Sinähän olet mitä sympaattisin ja hempein kandidaatti mitä daami voi toivoa. Ei ujous ole synti eikä vajavuus. Ainoa, joka siinä tilanteessa on vajaa on sinun daamisi tai hänen läheisensä. Ole ylpeä omasta itsestäsi ja pidä puolesi!!!!! t. Kokenut
Kirjastoon vain ja hae psygologian osastolta luettavaa. Kirjoja kun luin niin huomasin kuinka minussa oli vikaa päinvastoin kuin olin omista vanhemmista kuvitellut niin että aina joku muu on syyllinen paitsi itse. Vanhempani eivät koskaan hakeneet syytä itsestään vaan muista ja psygologisiin kirjoihin perehtymällä huomasin kuinka helposti voikaan elää samoja polkuja mitä vanhemmatkin jotka ovat täysin väärässä malleineen.
Älykkyydelläni estin itseäni menemästä samaan kuiluun kun vanhempani olivat menneet jo monessa sukupolvessa. Raahasin luettavaa myöskin äidilleni kirjastosta mutta ei ne enään auttaneet kun vanhaa koiraa ei enään uusille tavoille opeteta ihan helposti. Olin ihan hukassa nuorena kun kotoa en saanut normaalia parisuhde mallia vaan täysin epänormaalin.
Lähdin tutkimusmatkalle psygologiaan ja en ole katunut päivääkään sillä olen saavuttanut suvun ainoan kestävän parisuhteen. Näin omat vikani ja vanhempieni viat ja sen mallin mitä meillä oli jatkettu sukupolvesta toiseen. Päätin katkaista kierteen omalta kohdaltani. Nöyrryin, itkin mutta vastoinkäymiset eivät olleet kuitenkaan loppu siihen vaan siitä ne vasta alkoivatkin mutta olin vahvempi kohtaamaan niitä.
Olen tulinen jos suutun oikein kunnolla ja hermojen hallitsemisessa olikin työtä kerrakseen. Jokaisessa ihmisessä on ensisijaisesti kouluttamista omassa itsessään ja sitten vasta tulee muut. Jos itsensä sijaan alkaa ensisijaisesti kouluttaan muita niin ei kehity itse vaan vaatii muilta sitä mihin itsekkään ei kykene.
On minua auttanut psygologisten kirjojen lukeminen, ennen kaikkee ymmärtämään muita ja itseäänkin siinä sivussa. Lue ihmeessä, sekin parempi kuin ei mitään!