Sää vastasit mulle tuala otsikon "MIKSI se tapahtuu? LUE!" alla ("odotus palkitaan"). Mää sua siitä vastaamisesta jo kiitinki. Mää tahroin kätkeä ne sun sanat syrämmeeni ja tutkiskella niitä itsekseni. Mää lui sun vastausta oikeen ajatuksen kans, sitt toisenki ajatukse ja sit viäl kerra. Semmottis mää oon sitä tutkinu ja ajattelin oikeen omala otsikola siitä jotaan sanoo.
See ettes sää ol hämääntyny tästä murteesta ei mua kummastuta. Ku eihä sitä ny pelisä kaikki o miltä näyttää, sen sää tiärä. Kaunii hymy takan voi olla se iso paha Suzy, ja sit toisel kertaa jotenki toisin. Ja siks toiseks kyl sää ny Pelimiähenä tiärät et nee on ne aloottelijat kun on riippuvaasia syätön laarusta. Erinomaaset pelaaja taas pelaava huanoltaki näyttävä syätön kotii. Mut sitä sää ny et ihan tehny täl kertaa.
Kun kyl se sun filosofia näyttää vallan yleishumanistiselt filantrooppiselt söperrykselt eikä semmone sovi Pelimiähel. Sää puhu ku joku missikanriraatti ku yrittää olla ylevämpi ku onka. ("Mitä aiot tehdä, jos sinut valitaan?" "Siinä asemassa ponnistelisin kovasti maailmanrauhan edistämiseksi." - Ja näire puheire arvo ny tuli testattua syksylä Nigeriasa.) Mut Pelimiäs ei välitä muista arvoista ku tyylitajusta ja käyttöarvosta, omansa ja muire. Et ei noi arvoista puhumisekka oikeen taira soveltua sun suuhu.
Ja kyl se o nii et pelimiähe pinta o teflonii eikä siihe mikää tartu. Mut kun sun näistä puheista saa melkeen sen vaikutelma et sää ruikuttaisi, "...kahden euron imago...". Kaike lopuks sää viälä valitat ettei jokku ymmärrä! Sääliäks sää kerjä, mult, pelihenkiselt ihmiselt!
Kuule, kaikes ystävyyres, ei tää ny kelpa. Ota ny silmä kätees ja lue se oma vastaukses uuremma kerra. Ja tee toine versio, kyl sul ny niit piräis olla. Saava noi toiset muuten sen kuva, et sää olsi semmone keskenkasvune pojannysä, ku o kaks kertaa päässy pussaamaa ja kerra saanu näpeilesä ja siitä suuttunu ja ny uhoo olevasa pelimiäs. Ekkä sää ny semmone o, ethä!
Näytäs ny miten Pelimiäs pistää paremmaks!
See ettes sää ol hämääntyny tästä murteesta ei mua kummastuta. Ku eihä sitä ny pelisä kaikki o miltä näyttää, sen sää tiärä. Kaunii hymy takan voi olla se iso paha Suzy, ja sit toisel kertaa jotenki toisin. Ja siks toiseks kyl sää ny Pelimiähenä tiärät et nee on ne aloottelijat kun on riippuvaasia syätön laarusta. Erinomaaset pelaaja taas pelaava huanoltaki näyttävä syätön kotii. Mut sitä sää ny et ihan tehny täl kertaa.
Kun kyl se sun filosofia näyttää vallan yleishumanistiselt filantrooppiselt söperrykselt eikä semmone sovi Pelimiähel. Sää puhu ku joku missikanriraatti ku yrittää olla ylevämpi ku onka. ("Mitä aiot tehdä, jos sinut valitaan?" "Siinä asemassa ponnistelisin kovasti maailmanrauhan edistämiseksi." - Ja näire puheire arvo ny tuli testattua syksylä Nigeriasa.) Mut Pelimiäs ei välitä muista arvoista ku tyylitajusta ja käyttöarvosta, omansa ja muire. Et ei noi arvoista puhumisekka oikeen taira soveltua sun suuhu.
Ja kyl se o nii et pelimiähe pinta o teflonii eikä siihe mikää tartu. Mut kun sun näistä puheista saa melkeen sen vaikutelma et sää ruikuttaisi, "...kahden euron imago...". Kaike lopuks sää viälä valitat ettei jokku ymmärrä! Sääliäks sää kerjä, mult, pelihenkiselt ihmiselt!
Kuule, kaikes ystävyyres, ei tää ny kelpa. Ota ny silmä kätees ja lue se oma vastaukses uuremma kerra. Ja tee toine versio, kyl sul ny niit piräis olla. Saava noi toiset muuten sen kuva, et sää olsi semmone keskenkasvune pojannysä, ku o kaks kertaa päässy pussaamaa ja kerra saanu näpeilesä ja siitä suuttunu ja ny uhoo olevasa pelimiäs. Ekkä sää ny semmone o, ethä!
Näytäs ny miten Pelimiäs pistää paremmaks!
Vastaukset 8
Vanhimmat
haa haa... AIka pahaa settii. Rivien välistä on luettavisa pientä provokaatiota. Eipä se sullakaan kauan kestänyt näyttää todellinen turkkisi väri. ai ai ai ...
Hieman tietysti ihmetyttää tälläinen kaksi naamaisuus mikä täällä vallitsee ja se että jos SUN mielestä MUN siis MUN vastaus ei ollut kyllin hyvä ja minä en läpäissyt SUN siis SUN pelimies suodatinta niin that´s that.. gooddamn! who the hell cares. Se on katsos niin että teitä naapurinpoikia, omenavaras tyyppejä tulee aina olemaan ja paljon. teillä on ne jippiin modeemi liittymät sielä kotona kiinni siinä isukin työkoneessa ja iskä kun on perheen koiran kanssa ulkona käydään salaa kattelemssa ihanaa internettiä. Taikka toinen stereotypiä on nämä iän ikuiset amislaiset jotka tulevat tänne haromaan viiksiään ja huutelemaan. teistä on saanut aina seuraa ja tullaan aina saamaan. Se että sulla nyt on joku hassun näköinen murteen kirjoitus oppi tunti menossa tossa ei muuta asiaa. Hauskaa tekstiä ja muutenkin yleis viihtyisän tunnelman luomisen kannalata tärkeä.
pelimies huomasi juuri että alentui itse näihin luonne analyyseihin joista on ollutkin puhetta, mutta joskus täytyy vaan antaa takaisin ja pitää oma kenttä pää tyhjänä!
No jos ny oikke katota tätä homma sille suorra ja koitetahan ny elä tääl iha va kato sovus. ei tart rupe paisko astia ja seinä talu sen taki et olla hiuka eri mielt asioist.
HA AHAA.. Pelimies kiittää...
tack tack...
Nea kyseli sinulta lisäkysymyksiä alhaalla. Kysymyksiä, joihin et ole vastannut. Kohta on pelimiehelle ja sieltä kohta lisäkysymyksiä. Minua kiinnostaisi vastaukset, koska olen Nean kanssa hyvinkin paljon samaa mieltä. Oikeastaan tuntuu ettet oikein itsekään tiedä niihin vastauksia. Oletko edes miettinyt mitä tuosta saat. Onko pelaamisesi lapsenomaista leikkiä, koska egosi tuntien haluat todistella muille että pelaat hyvin. Mutta kasvaa voi toki aikuiseksikin. Kyllä seksi on parasta tutun kanssa kuin tuntemattoman.
Hiuksen hieno on ero madonnan ja huoran välillä.
Neiti taitaa ottaa herneen nenään kun mainitsin sanan "huora" ymmärtämättä edes koko lausetta. Kerron nyt sinulle jotain arvoista, tyylitajusta ja käyttöarvosta. Arvon neiti, vai kutsuisinko sinua pelinaiseksi? Pelinainen kuulostaa paremmalta koska pelkkää peliähän se on mitä pelaat. Pelin voi joko hävitä tai voittaa, jos tiedät olevasi voitolla pelaat loppuun asti. Pelinaiset taas, kohdatessaan pelattavaa johon eivät perinteiset säännöt enää toimikaan alkavat sen sijaan arvostella ja iskeä puukkoja suoraan selkään. Pelkääkö pelinainen? Päinvastoin, tällöin pelinainen uhkuu sitä energiaa jolla peliä pelataan. Kuinkas kävikään kun pelinappulat menevät sekaisin huomatessaan että pelinaisen temput on käytetty ja silti mikään ei näytä toimivan. Nyt on pelinaisen korkea aika ottaa säälivaihteensa esille ja yrittää näyttää haavoittuneelta ja kerätä pisteet kotiin esityksellään. Voi kun se onkin tällä kertaa jo myöhäistä, pelinainen paljasti jo itsensä pelinaiseksi ja korjausta aiempaan on enää hankala tehdä. Sääliä ei säälittävästä yrittämisestä saa. Saman minkä pelinaisena teet miehelle, saman saat takaisin. Mieti sitä seuraavaksi kun itket suuttumusta miehiin!
Jottei jäisi sinulle tai muillekaan lukijoille epäselväksi, tämän kirjoittaja on se keskenkasvuinen pojannysä joka on päässyt kaksi kertaa pussaamaan ja kerran saanut näpeilleen ja siitä suuttuneena nyt uhoaa, mutta en uhoa olevani pelimies, kissanvillat, kaikkea muuta kuin pelimies.
Tulee surullinen olo seurata itsevarmaa naista joka kuvittelee saavansa naisellisuudellaan miehen kuin miehen. Pelimiehen tälläinen nainen varmasti nappaa, mutta mitä pelimies tällä naisella sitten tekee, vaihtaa kuin käytetyn sukan. Mies joka tietää ettei edusta mitään sellaista jossa pelinaisen silmä lepäisi on näille pelinaisille helppoa rahaa, mutta älä nyt hyvä pelinainen vain kuvittele etteikö se mitä todella edustat peleilläsi näkyisi läpi. Kaikki miehet eivät ole ainoastaan niiden asioiden perään jolla kuvittelet heidät vietteleväsi.
Jotta viettelysi onnistuisi varmasti se saattaa vaatia niin sanottua "korostusta" pukeutumiseen ja ulkonäköön. Siinä "kahden euron imagoa". Se mitä päässäsi liikkuu ja se mitä siitä suot muiden kuultavaksi on sitä antia jolla voit upottaa jonkun muun laivan kuin pelimiesten ohjastaman.
"Itsevarma on varmasti varma itsestään mutta sitä nolommalta tuntuu kun ote irtoaakin, kuin lasi joka särkyy maahaan, hajoaa se kahden euron imago todellisen luonteen tullessa esiin."
En ole pelinainen. En ole harrastanut seksiä kuin yhden kanssa (nykyiseni). Mietin vaan mitä tuosta pelailusta saa? Itse en voisi kuvitellakaan nauttivani seksistä ventovieraan kanssa. Tuo "pelaaminen" tuntuu minusta halulta näyttää. Ilmeisesti huono itsetunto pakottaa pelaamaan.
Mielenkiinnosta luin Nean esittämät kysymykset. Mietin motiiville syytä. Pelimies ei vaan ole vastannut, ilmeisesti Nea osui oikeaan ja arkaan paikaan. Täytyy myöntää että Nea osasi kysyä oikein.
Peliähä tää o! Ihan totta, siin olet oikias. Sitähä pelimiähil tarjotaan. Ku pitää kattoo, mite ne kestävä ottaa vastaan sitä, mitä muille jakelevat. Mää miälestän kiaputin sen omii sanoihisa. Mut kun et sää vaikuta pelimiähelt, minkä sää sanoki ja mää hyvi uskon, ni en mää ymmärrä, kui sää siit pahakses ota. Siit mää ole iha pahoillan.
En mää ny ol täsä yhteyresä muuta väittänykkä olevani ku pelinaine, mitä mää en torellises elämäs ol, vaikken ol mikkä maronna taik neiti enkä huara. Olen mää pelimiähi "elämän pelikentillä" kohrannu, ja myäs muita niiren jäljiltä syränsurujas itkevi. Sev verra aikaa olen siihe paikkuutyähö käyttäny, etten sitte malttanu itettän hillitä, ku tilaisuus tarjoutu. Mää vaa toteuti sitä periaatetta, ett see kun leikkiin ryhtyy saa leikin kestääki. Kyl mää nii roteskin hahmo luulin luaneeni, ettei sitä kukkaa toresta ottais. Mutt sitt mää vissiin tykitinki nii täysilä, et meni överiks. Se riski pelaamises aina o. Ja sen opektukse mää halusi antaaki, et pelaamine AINA lopult käy jonku itsetunnol. Se voi ny olla nii, ett mää sortusi kiusaamaa itteeni piänempää, eikä se ol mul kunniaks. Ei mul täs ny kuinka käyny, turvallistaha tää o tääl leikkimaailmas, en mää ol täs ny mittä riskiä ottanu. Eikä sil taval oleka oikein pelata; jos tosielämäs pelaa riskittömästi, ni se tapahtu sitt toiste kustannuksel.
Siin sää ole oikkias, ettei pelaamisel mittä arvokast saa, hetkellise voiton, ei mitää muuta. Ja sen arvo on seuraavas sekunnis jo menny. Ne varsinaise pelurikki pettyy heti siihe, minkä ne on saanu, ei se olekka enää minkä arvost. Ja sitt ne luuleva ett se, mitä he ei viäl ol saavuttanu tois heil sen onne, mikä heilt puuttu, mutt ei sekä sitt oleka mittä, ja taas pitää hakee se seuraava kohre. Nii ne pyärii koko elämäsä eikä saavuta mitään. Mut pyäriessään ne sitt aiheuttava kamalan määrän suruu ja murhett muille, eikä ne sitäkä itte ymmärrä.
Em mää kuule saa miästä ku miästä, eikä semmone olis eres tavoittelemise arvostaka. Mutt fiksu sää ole, ku sää hoksasi niit piänii vinkei, kum mää oli siihe tekstiini kylväny. Mää ku yritinki antaa vihjettä siitä, ettem mää ny mikää murteenvääntäjä ol (ja sekamurrettaha tää o!), sen sää hoksasit, samoin kuin ton Neitsyt Maria -viittaukse, sekä ton ett mää yriti olla opiskelijalikkaki. Pelaamise rategia ku perustuu siihe, ett vihjaa vähä siihe ja vähä toho, mut ei mittä oikeestaan paljasta. Mää vähä luule, ett sää taisi hermostuu siihe, ku tuli vihjeitä eri suuntiin, sillä kun on tarkoituski hämätä uhri ja tehrä se epävarmaks. Ja sillo o helppo iskee. Rehellist ihmist semmone alkaaki ärsyttää mutt sitt jokku ova nii jonki tarpees (vaikk ny syränsuruisas, yksinäissi tai muutoin haavoittuvaissi), ett ne ei osaakka varoo. Ja niist voi tulla sitt peli-ihmiste temmellyskenttää. Siit sää et sano mittä, kum mää ainaki paris kohtaa jo etukäteen annoin vihjettä tulevast. Seki o yks mahrottoma hyvä konsti. Kun varottaa uhrii tulevasta tempusta, ni uhri kävelee suaraan ansaan silmä auki. Sitähä Waltarin Sinuhessa Nefernefernefer käyttää toistuvast ja tehokkaast. Toine huijarin tunnusmerkki o kysymys "etkö sinä luota minuun" (näytelmässä "Me pommittajat", olikos se kirjoittaja Josef Heller, jos muistan oikein), ku se saa vastapuale syyllisyyretuntoseks ja pyrkimään osoittamaan, ett ei sitä ny epäluulosii olla. Toi Ludvig Wittgenstein o paljo kirjottanu kiälipeleist. Yks sen ajatus o, et peli ei enää ol pelii, kun sen paljastaa. Sitä mää ny täs koita, ett lukijat osais varoo niitä tavallisempii temppui. Ja pysyy loitol pelureist.
Mää ku luulin pitäväni piäntä pelii kiäli poskesa, mut toi Pelimiähe räjährys oli mulleki yllätys. (Mut sitt se osotti jotain merkkejä itsearvioinnista, ett ei kai sekään ihan menetetty tapaus ol.) Nii siin voi käyrä, jos pistää pelurin seinää vaste. Semmoses on moni menettäny henkesäki. Mää ole itte yrittäny aikani keskustella pelureitten kans ja perustella mikä niitte touhuissa o vääri. Eikä se toimi. Ei ne ymmärrä. Kaike sen pohjalt mitä mää ole saanu tiatooni, ni ei ol ihan mahrotont, ett niil olis oikeestaan piäni rakenteelline virhe aivoissa, eikä ne sitt oikeasti havaitte ihmiste välisiä suhteita koko kirjossaan, ne näkee sen kaike vaan pelinä. Ja sitä mitä ne ei itte näe, sitä niille ei ol olemassaka. (Toine juttu on sitte ne kun nuaruure hölmöyressään luulee, et pelaaminen olis jotenki coolia, mut nää kasvaa siit sitt ulos.) Joittenki kohral sitt voi auttaa, ku niistä ottaa niskalenki ja hiaroo nenuu kuralätäkköö ja kysyy miltäs ny tuntuu, jokku oppiva siit, ett muihi voi se oma touhu koskee yhtä kovi. Tai sitt ne ajatteleva et pelaamisest voi joku tulla rankasemaan sitt jatkossaki.
Mää voisi viäl antaa sulle parin hyvän filminki nime. Toine on Robert Altmanin Pelimies ja toine David Mametin Pelin henki. Kyll ihmise pelaava ja paljo. Sen tähre on hyvä varustautuu, nii voi tunnistaa pelaamise. Paljo sitä moititaan nykymenoo, mut see on mun miälest hyvä, ett nykysin sentään puhutaan pelaamisest ja sitä vastustetaan. Enne vanhaa flika sai lähtee kotoo ilman valistusta ja kärsii sitte lopunikäänsä siittä, jos joku ne viätteli; se o ollu julmaa.
Sää sanot, ett sää kyllä uhoot, ja uhoo vaan. Sää tairat olla ihan oikeen miähen ainesta. Älä sottaa sormias pelureihin ja pirä laivassas oikea kurssi. Em mää oikeen usko, ett sun imagos olis kahre euron "arvone", sulla taitaa olla arvot kohrallaan, pidä niistä kiinni. Sää nousit pualustamaan Pelimiästä, kun mää sitä rökitin, mikä on osoitus hienosta luonteesta.
Tarttee vissii ensi selvittää et emmää mistää oo pahakseni ottanu, enkä ota, kirjotuksii vaa. Vihjeit sää kyl kylvit ennemmä ku tarpeeks mut millai mää niist ny olisi jotenki voinu muka
hermostuu? Osa su kirjotuksest meni suoraa sanottun vähä ohi, tai ei oikeastaa ohi mut
paremminki muuttu mielenkiintoseks. Vihjasit et tarkotus o hämätä uhri ja tehrä olo epävarmaks,
epävarmuut et saanu aikaa mut jään orottaa sitä "iskua". Katos klausevitski sano jo aikanaa et ku hyökkääjä o tarpeeks varma siit et se on saanu vastustajansa hämmentyneeks nii isku sillo
on huonosti ajotettu. Sillo tää puolustaja o tietysti varpaillaa ja varoo ettei tee virheit, mut ku se huomaa et tilanne meniki ohi ni sillo o se hetki iskee. Kärsivällisyys palkitaa onnistumisel. No eiköhä se riit historiast, jos palattais taas itse aiheesee. Sanoit ettei ne osais varoo ku o nii jonku tarpees, toi o kyl osittai iha totta mut silleki kolikol löytyy kääntöpuoli, se o nimittäi sellane et jos sitä onki varomato iha vaa sen takii et jotai ylipäätää tapahtus. Sanoit et annoit vihjettä tulevast mut mää taisi lukee huonosti ku en tajunnu, ehkei ollu tarkotuskaa tajut. Jos sää et löyrä täst kirjotukset mitää sisältöö ni ei se haittaa olenkaa, kirjottamine ittessäänki o jo nii kivaa, vielä ku saa vääntää se murteel, nyt laitetaa paikallistuntemus kokeesee, tais olla helppo testi? Palatakseni viälä su tekstii ni sanoit et ku varottaa uhrii tulevast tempust ni uhri kävelee suoraa ansaa silmät auki. Joo, mut silmät auki ansaa kävelynki voi tehrä fiksusti, eli just niinku sanoit. Silmät auki ansas ei oo mitää pelättävää, riittää ku pitää ne silmänsä tosiaa auki, tilanneha muuttuu sit ansa virittäjä kannalt noloks ku ansa muuttuuki sen ansaan kävelijä uudellee virittämäks.
Pelaamise tunnistaa kyl ilma filmeiki ja se kahre euro imagon oli tarkotus kuvastaa
pelimiäste ja miksei pelinaistenki turhamaisuut. Sillä et onko kaulas saran vai viiresara
kultadublee ei oo mitää merkityst, se o sitä kahreeuro imagoo.
Hyvä kuulla, ettet ollutkaan ottanut pahaksesi, arvioin siinä sinua väärin. Hyvinhän sinä murrettakin väännät, itse en enää jaksa. Ja haluan nyt myös kirjoittaa suoraan ja oikeita ajatuksiani.
Olet aivan oikeassa siinä, että pelimiehet ja -naiset ovat turhamaisia ja säälittäviä. Sellaiseen sorruin itsekin kun käytin sitä murreimagoani. Omaa turhamaisuuttani oli sellainen "tietämisellä" pröystäileminen. Kuten olen sanonut aiemmin, olen jonkin verran ollut näiden asioiden kanssa tekemisissä ja sen takia niihin vähän perehtynyt. Mutta ei minun tietämykseni ole kuin pintaraapaisua. Kerroin vain esimerkkejä, mistä itse olen löytänyt jotakin ymmärrystä aiheeseen liittyen. Mutta oikeassa olet siinä, että kyllä pelaamisen voi tunnistaa ilman filmejäkin. Olen monasti havainnut, että itse rehelliset ihmiset ihan luonnostaan väistävät niitä, joiden toiminta ei tunnu todenperäiseltä. Toki lukijoissa voi sitten olla muitakin minunlaisiani, jotka sitten tarvitsevat lisää ohjausta. Sitä vartenhan kirjoitetaan tänne, kirjoitetaan kirjoja, tehdään filmejä jne., että saadaan niitä omia kokemuksia jakaa muille.
Sanoit että osa kirjoituksestani meni ohi. Niinhän se on, että täällä kirjoittaessaan ajattelee sekä sitä, jolle kirjoittaa että niitä, jotka sitten näitä lukevat. Lukijoitahan sitten riittää kaikenikäisiä ja kaikenlaisia ihmisiä. Sinulle vastatessani ajattelin, että ehkä myös se "Pelimies" sitä lukee, samoin monet muut, sillä tavallahan kaikki ei ollutkaan ihan vain sinulle.
Sinä et ole Pelimies. Sinun kirjoituksesi pysäytti minut ihmettelemään, mitä oikeastaan olin tekemässä. Jos et olisi kirjoittanut, olisin voinut jatkaakin Pelimiehen rökittämistä. Ei niin saa tehdä. Minä pelasin itse osoittaakseni, että pelaaminen on väärin. Vähän kuin sanoisi toiselle: "älä h-tti kiroa, se on niin p-leen rumaa". Siinä osoitin vain, etten ollut itse yhtään parempi, vaikka turhamaisuuttani niin luulin. Se oli sitä minun säälittävyyttäni. Pelimiesten säälittävyyttä on sitten se, että he usein pitävät uhriksi joutunutta luvallisena riistana eivätkä näitä puolusta.
Mutta tuosta silmät auki ansaan kävelemisestä, jotta virittää uuden ansan sille alkuperäisen virittäjälle. Olen sitä itse tehnyt enkä suosittele kenellekään. Minulla on ollut uskomattoman hyvä tuuri, sellaisia riskejä siinä tulee ottaneeksi. Olen myöhemmin tavannut ihmisiä, jotka ovat toimineet samalla tavalla. Myös sellaisia joille sitten kävikin huonommin. Jos haluaa ylipäätään jotain tapahtuvaksi, niin parempi etsiä muita keinoja.
Siitä tietämisestä vielä. Useinhan täällä tulee muodostaneeksi oletuksia kirjoittajasta, välillä oletukset osuu oikeaan, välillä on ajatellut ihan väärin. Monasti se on ihan sattuman kauppaa, miten oletuksissaan onnistuu. Sitten sitä tulee kirjoittaneeksi, että "tiesin, että niin ajattelet", millä varsinaisesti haluaa sanoa, että "tuo mitä sanoit sopii hyvin siihen mielikuvaan, jonka olin sinusta muodostanut", tuo edellinen on vain lyhyempää. Tosiasiassa kukaan ei voi oikeasti tietää, millainen kirjoittaja on tai mitä hän ajattelee.
No, ei näihin kannata jäädä kiinni. Elämä jatkuu ja aurinkokin taas paistaa. Otetaan opiksi ja ollaan ihmisiksi. Hyvää kevään odotusta!
Mikäs ny. Mää vaa vähä neuvoin, miten pelimiäshenkisyyttä osotetaa. Ku se vastaus ny oli semmone ku oli.
Oliskoha ne silakat erellee piäniä joulukaloiks.
Kiitän riemastuttavasta seuranpidosta...vai otetaanko uusi erä? Hasta la vista!