Luulen että naiset pyytävät kuvia enemmän ja myös aikaisemmin kuin miehet. Näin on ainakin käynyt minun kohdallani. Usein myös tapahtuu niin että kun on lähettänyt kuvansa ei paluu postissa saakkaan toisen kuvaa! Toki sen ymmärtää jos ei pärstä kiinnosta, mutta itse kyllä lähetän kuvani jos niin olen luvannut. Ja kyllähän se vähän uskoa syö, jos on kirjoitellut vikkoja ja sitten käy niin että se pelkkä kuva lopettaa koko homman....Valokuva, joka ei ole kolmiulotteinen eikä kerro kyllä ihan koko totuutta kenestäkään!!
On myös aika jännittävää sopia treffejä ilman että lähettää mitään kuvia...Sittenhän sitä näkee millainen ihminen sieltä livenä vastaan tulee! Ja eihän se ole sen kummempaa kuin tapaisi kaupungilla jonkun tuntemattoman....
On myös aika jännittävää sopia treffejä ilman että lähettää mitään kuvia...Sittenhän sitä näkee millainen ihminen sieltä livenä vastaan tulee! Ja eihän se ole sen kummempaa kuin tapaisi kaupungilla jonkun tuntemattoman....
Vastaukset 11
Vanhimmat
"Ja kyllähän se vähän uskoa syö, jos on kirjoitellut vikkoja ja sitten käy niin että se pelkkä kuva lopettaa koko homman...."
Ei sitä nyt kannata viikkokausia kirjoitella, todellisuus on yleensä jotain ihan muuta. Ja kuva kannattaa pyytää saman tien, jos ei vastapuoli sitä lähetä, kannattaa unohtaa koko juttu. Ja muutenkin kannattaa ottaa koko nettihommailu hyvin kepeästi
"Ja kyllähän se vähän uskoa syö, jos on kirjoitellut vikkoja ja sitten käy niin että se pelkkä kuva lopettaa koko homman...."
Kyllähän se syö. Välillä menetin uskoni ihan täysin nettideittailuun, en laittanut ilmoituksia enkä vastannut niihin. Sähköpostin välityksellä keskustelu on useimmille pelkkää alkuvalmistelua, vasta kuva ratkaisee, mitä mieltä toisesta voi olla. On koomista, että kun olen joskus chatissa yrittänyt tutustua naiseen ja kysynyt esim., mitä mieltä hän on ylipainoisista miehistä, sieltä on tullut jotain sen suuntaista, että tarvitseeko sitä heti kysyä. Kuitenkin yli 90%:ssa naisten vastauksista kysytään ulkonäköä ja/tai pyydetään kuvaa. Monelle naiselle oma ja toisten naisten pinnallisuus on tabu, asia, joka yritetään kieltää kaikin keinoin. Teot kuitenkin osoittavat, miten asia oikeasti on, niitä ei voi mitenkään sanoilla pois selitellä.
Nettideittailussa on oikeastaan kaksi tapaa toimia. Voi suostua heti antamaan kuvansa tai sitten voi laittaa ilmoituksen, jossa toivottaa kaikki kuvan kysyjät hevon kuuseen. Jälkimmäisellä tavalla ei todennäköisesti saa yhtään vastausta ja vaikka saisi, sekään ei takaa sitä, että nainen ei lopettaisi tutustumista pinnallisten syiden takia. Naisten rumana pitämä mies ei tietenkään voi kuin hakea tuurilla naista, joka etsii muuta kuin pelkkää ihmisen kuorta. Sellaisen naisen löytäminen olisi todellinen lottovoitto.
Olen itse reilusti ylipainoinen nainen ja silti ymmärän hyvin jos joku kokee sellaisen vastenmieliseksi....ei voi mitään. Mun mielestä tärkeintä on rehellisyys heti eikä mitkään typerät selittelyt. Olenhan itse yhtä "pinnallinen" tai rehellinen, ihan miten asian haluaa ilmaista; en itsekään missään olosuhteissa voisi kuvitella esim seksiä ylipainoisen miehen kanssa. Ja tämä on puhtaasti ennakkoluuloja omalta kohdaltani sillä minulla ei ole kokemuksia edes moisesta. Myönnän vikani mutta ei kai sitä ketään voi pakottaa johonkin mitä ei halua....
>Ja vähän muutenkin....en ole katkera mutta kuitenkin..:))muutama kimuli on ollut "kiinnostunut" meikäläisen lärvistä pitkän kirjuuttelun jälkeen..en ole omasta enkä mutsivainaan mielestä paskahuussin seinästä reväistyn näköinen:)no sitten sovittiin kuvien vaihdosta..ensin Tietysti lähetin kärsävärkkini kuvan ja kuinkas ollakkaan..the end...että:Här viilar linsseen=täällä viilataan linssiin..
mielessä, että vaikka oisi kuin komea, niin ei silti ole kaikkien makuun. Ei naiset juokse jokaisen komean miehen perässä, joka sattuu kadulla taikka nyt näin netissä vastaan tulemaan. Ei se ulkonäkö ole mieluunen välttämättä vaikka komea oiskin. Minä henk.kohtasesti tykkään tummista miehistä, joten ei vaalea, vaikka ois kuin komea, ole minun makuuni ja lehdelle jäis soittelmemaan ;).
että naiset ei välttämättä halua sitä komeaa miestä, miestä jolla on vain koreat kuoret, kyllä sieltä kuorien alta pitää löytyä myös sitä sydäntäkin. Mutta mikäs sen mukavampaa, jos löytyisi mies, jolla on, sekä kuorta, että sitä sydäntäkin. Eli kaikki kivasti samassa paketissa. ;) Kyllä siinä silmä ja mieli lepäis, sellaista miestä katsellessa ja ennenkaikkea kuunnellessa. ;)
"Mutta mikäs sen mukavampaa, jos löytyisi mies, jolla on, sekä kuorta, että sitä sydäntäkin. Eli kaikki kivasti samassa paketissa. ;)"
Läpä läpä. Tosi sydämellinen mies saa sinulta pelkkää "ei kiitosta", jos hänen kuorensa eivät ole kunnossa. Sitä ei kyllä ole vaikea tajuta, sillä teitä pintaliitäjiä riittää.
Itseäni on ärsyttänyt myös heti kuvan pyytäminen. Mielikuva muodostetaan yhden still kuvan perusteella. Metsään mennään, että kolisee!
Itse en viitsi vaivautua treffeille, jos ihminen ei pysty puhelimessa puhumaan ennen. NImittäin miksi mennä treffeille, jos juttu ei luista muutenkaan. Kasvotusten se on monelle vielä vaikeampaa.
Tekstiviestit taas eivät ole mikään tapa kommunikoida.
Joten... aivan oikein: olen unohtanut koko nettideittailun:)
Kuva on kummallinen mahti.
Aikoinaan seurustelin erään todella viehättävän naisen kanssa. Hän oli ulkonäöltään sellainen nainen, jonka läsnäolo keräsi katseita; nainen, joka erottui joukosta naisia kuin kukka rikkaruohoista.
Mutta mikä mielenkiintoisinta, tämä nainen piti eniten sellaisista itsestään otetuista valokuvista, jotka olivat minun mielestäni hänen kannaltaan mahdollisimman epäedullisia ja harhaanjohtavia. Miksi hän piti juuri niistä kuvista ja siitä ilmeestään niin paljon? En tiedä. Hän ei tietenkään itse pitänyt kyseisiä kuvia ja ilmeitä ulkonäkönsä kannalta epäedullisina. Kaiken lisäksi kyse oli ilmeestä, jonka näin hänen kasvoillaan vain hyvin harvoin. Epäsuhta hänen luontaisen viehätysvoimansa ja hänen suosikkikuviensa välillä oli valtava.
Kuva on kummallinen. Luultavasti se johtaa aina harhaan. Jotkut ihmiset näyttävät kuvissa hyvältä. Heillä on fotogeeniset piirteet, jotka ovat parhaillaan pysähtyneinä, mutta luonnossa he eivät välttämättä erotu edukseen ollenkaan. Sitten on sellaisia, jotka eivät näytä valokuvassa juuri miltään, mutta elävässä tilanteessa he säteilevät. Itse en luota valokuvan kertomukseen.
Mä en kyllä naisille kuviani lähettele, enkä myöskään niitä heiltä pyydä. Jos olen jotakuinkin katseenkestävä niin oletan että nainenkin on jos hän on itseään kivannäköiseksi kehunut.
Periaatteestakaan en lähettele vieraille ihmisille
kuviani, ties minne päätyvät.
Ehkä jonkun "kirjekerhojen" aikaan valokuvan lähettäminen on ollut ihan ok, digitaalikuvan ja netin aikaan en suosittele (vieraille).
Mä suosin sokkotreffejä. Minusta on parempi tavata toinen ihan livenä ja aika pian ja sitten päättää jatketaanko tästä eteenpäin vielä.
Mulla on kyllä päinvastainen käsitys eli miehet pyytää heti kuvaa. Paluupostissa on usein jäänyt luvattu kuva saamatta. Ei sitten miellyttänyt.
Eteenpäin sanoi mummo lumessa.