Opetti minulle isä jo pienenä tyttönä, ja näinhän se on ollut.
Mutta isälläni olikin itsetunto kohdallaan....
Mutta isälläni olikin itsetunto kohdallaan....
ei haukku haavaa tee
ellei halolla päähän lyö
19794
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
---
Ja me lapset, sekä tytöt että pojat olemme naimisissa onnellisesti. Emmekä lyö toisiamme.
Oikeassa elämässä sanat satuttavat pahemmin kuin fyysinen väkivalta...
aiheellista ja aiheetonta.
Joko ottaa opikseen tai jättää omaan arvoonsa, mutta ei lyö.
Sanat eivät ainakaan minua ole satuttaneet. Lyönnit kyllä. Myönnettäköön että jokaisen lyönnin olen moninkerroin maksattanut lyöjällä, koska en kuulu tähän puolustuskyvyttömien ryhmään.
Yksi hyvä keino on tehdä asiasta julkinen ja vaikka käydä pahoinpitelijän työpaikalla kertomassa tämän edesottamuksista, naapurit ja sukulaiset pitää myös valistaa, se tekee niin "hyvää" usein niin sliipattuun ulkokuoreen, kun tulee "tahroja"
Kaikki eivät ole niin paksunahkaisia ja tunteettomia.
Tosin en ole koskaan joutunut fyysisen väkivallan kohteeksi, mutta henkiset vammat ovat pysyviä...
Itseäni fyysinen väkivalta ex-poikaystävältäni satutti enemmän kuin hänen pelkät ilkeät sanansa. Fyysiseen parisuhdeväkivaltaan sisältyy sitä paitsi yleensä myös henkistä väkivaltaa, kuten haukkumista, toisen liikkumisen ja puhumisen rajoittamista, pakottamista sekä tahallista pelon aiheuttamista.
Totta kai ilkeät sanatkin satuttivat, joskus hyvinkin paljon, mutta niihin saattoi joko vastata tai antaa mennä toisesta korvasta ulos. Tai mennä itse vaikka muualle, pois asunnosta.
Moneen kertaan hänen ilkeitä sanomisiaankin itkin, mutta kyllä se fyysinen väkivalta oli paljon pahempaa. Sanallisessa taistelussa olin vain vähän alakynnessä, fyysisessä elämäni jatkuminen ja terveyteni oli hänen armoillaan.
Väärä sana tai liikahdus väärään suuntaan olisi voinut ratkaista kohtaloni, ilman että hän edes tarkoitti tappaa tai pysyvästi vahingoittaa minua. Kun hän kerran riehui humalassa hullunkiilto silmissään kuin mielipuoli hajottaen paikkoja ja paiskoen minua ympäriinsä, pelkäsin että pääni osuu liian kovaa johonkin, ja se on sitten siinä. Tajuaisiko tai välittäisikö hän humalapäissään edes soittaa minulle ambulanssia, jos niin kävisi?
Kun lakkasin lentelemästä hänen toimestaan ympäri asuntoa ja hänen poistuttuaan (onneksi) asunnosta, katsoin ympärilleni: päälläni olevat vaatteet olivat repeytyneet ja rikkinäisiä tavaroita oli siellä täällä. Selvisin parilla haavalla ja mustelmalla, sillä onneksi hän paiskoi ja retuutti minua pääasiassa sohvaa ja sänkyä vasten.
En tiedä paljonko aikaa oli kulunut, sillä ajantajuni hävisi keskittyessäni selviämään hengissä ja yrittäessäni suojautua. Ehkä vain muutaman minuutin, ehkä lähemmäs vartin tai puolituntia.
Olin shokissa, itkin ja tärisin. En olisi voinut koskaan kuvitella hänen tekevän jotain sellaista, vaikka olinkin vähän aiemmin ilmoittanut haluavani erota. Olin kuitenkin joskus rakastanut sitä miestä, mutta hän olikin ihan muuta kuin olin luullut.
Oli yö, mutta onneksi löysin jonkin auttavan puhelimen, johon soitin ja sain pahimman järkytyksen purettua. Nyt asiasta on kulunut yli viisi vuotta, mutten ole vieläkään unohtanut, eikä asia naurata yhtään. Hänen säälittäville yrityksilleen satuttaa minua sanallisesti olen jo kauan sitten pystynyt nauramaan.
että esim, 69 puukon iskua ei aiheuttanut mitään pysyvää???????
Mahdatko tajuta etteivät ne ole mitenkään vertailukelpoisia?
femakoksi joka heitti väkivaltaisen miehensä pellolle, tämän lyötyä lasta.
Ukko sai mennä, vaikkei sillä ollut asuntoa, ei mitään. vittuako käy huitomaan pienempiään. Joku järjestys se sentään pitää olla.
Tais tulla sille asioiden saama käänne yllätyksenä.
-ja täytyy tunnustaa, että tippaakaan en välittänyt.
Ei kaikki naiset ole puolustuskyvyttömiä ressukoita, jotka ottaa kaiken mitä on jaossa.
Siinä voi hyvin äkkiä käydä itselleen myös kalpaten. Se olisi hyvä muistaa, sen suuren uhon vallassa touhutessaan.
Kuka on mistään puukoniskuista puhunut?
Henkinen väkivalta ei ole puolusteltavissa mitenkään sillä, että joku toinen teko olisi vielä pahempi.
Ei ihan liittynyt aiheeseen?
Tottakai on.
Pahempi teko on aina - no se pahempi.
senhän sanoo järkikin, -kelle sanoo, kelle ei....
Joten väännetään sitten rautalangasta:
Mikään teko ei ole puolusteltavissa sillä, että jokin toinen olisi vielä pahempi.
esimerkkisi oli valtavan hyvä.
joissa viedään aihe kauas totuudesta sanotaan tekosyiksi.
Mahdatko sinä käsittää sen?
Tai näsäviisasteluksi.
Tuossahan oli kiteytetty asia juuri niin kuin se on. Ilmeisesti sinä keskustelet jostain aivan toisesta aiheesta kuin henkisestä väkivallasta.
Eihän tässä ole mitään esimerkkitapausta edes mainittu.
välkky olet, kyllä.
Keskustelen ruumiillisesta väkivallasta.
...puri mua kerran kun olin pieni. :-( Se näykkäsi silleen vähäsen.
just noin järkevänä Sinua pidinkin =)