Eilen jätit minut ihan yllättäen vailla kummempia selityksiä. En olisi uskonut, että tämä sattuu niin paljon, eihän me tunnettun kuin vähän päälle kuukauden. En uskonut, että välittäisin sinusta niin paljon. En voi tunteilleni mitään, itken vain ja tuntuu tosi pahalta, elämänilo on hävinnyt ja en jaksa uskoa tulevaan, yritän unohtaa sinun ajattelemisen ja tunteeni ja jatkaa elämää, mutta miten sen tekee kun joka asia muistuttaa sinusta. En ymmärrä miksi teit sen, meillähän oli kaikki hyvin, en tiedä miten enää jaksan jos taas sydämeni särkyy joskus, se on särkynyt jo liian usein. miksi kaikki pitää viedä pois mistä välittää ja haluaa, miksi elämä on niin epäoikeudenmukaista ja julmaa, miksi nykyään niin ihannoidaan sinkkuutta? Miten tästä eteenpäin vai pääseekö ollenkaan, elämä on ihan solmussa, apua kaivataan.
Sattuu niin kovaa
sydämeen
91260
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tilanteesi on pahimmassa pisteessä, tuskan täytyy olla sietämätön. Sinua ei varmasti lohduta, että ajan kanssa, oikeissa olosuhteissa sinullekin saattaa koittaa helpotus. Eikä se, että varmaan me jokainen käymme kerrallamme vastaavaa piinaa läpi.
Toivon mukaan sinulla on edes yksi ystävä jolle puhuminen auttaisi edes hetkeksi aikaa. Jos jollain keinolla saisit pahimman kivun karkoitettua pois, pieneksikin toviksi, voisit uskoa että joskus se häviää pala palalta.
Sanoo ihminen, joka elää keskellä omaa kriisiään. Mutta meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kestää. En aina tiedä itsekään kuinka.
Voimia sinulle...
kyllä huomannut, että puhuminen ja itkeminen helpottavat asiaa. Nyt on jo vähän toiveekkaampi olo, ehkä maailma ei romahdakkaan tähän ja ehkä se mies ei ollut minulle vain tarkoitettu, huomasin kyllä itsekkin, että suhteessa ei ollut kaikki kohdallaan, aluksi se oli vain vaikea myöntää itselle. Kyllä se tästä, onneksi ainakin alkaa kohta joululoma ja vuosi vaihtuu, niin saa muuta ajateltavaa vähän. Kun vuosi vaihtuu voisi laittaa elämän uuteen remonttiin, aloittaa vaikka uusi harrastus yms. Kiitos avusta, olo on jo parempi. Voimia myös sinulle.
Hei! Itse olen samassa tilanteessa. 1,5 viikkoa kun erosin. Välillä oli parempia päiviä mulla mutta nyt ahdistaa todella ja kovaa. Joulu ja uus vuos tulee ei oikeen innosta mikään. Voimia sulle!
Eikös se ole parempi, että hän jätti sut jo noin lyhyen ajan jälkeen, kuin jos olisitte ihan vakavasti seurustelleet jo vaikka vuoden? Näytti vaan suoraan ettei ole sinusta kiinnostunut suhde mielessä ja haluaa jatkaa elämäänsä toisaalla, kenties jonkun toisen kanssa.
Kerrohan millainen olet luonteeltasi ja ulkonäöltäsi? Miten sä käyttäydyt muiden seurassa ja silleen?
tapahtui näin pian eikä joskus vuoden päästä. Luonteeltani olen ihan mukava, kiltti, tulen toimeen erilaisten ihmisten kanssa ym. mutta mies valitti vain minulle, että olen vähän liiankin kiltti ja että olemme niin erilaisia, ehkäpä se oli osasyy, että hän jätti minut. Ulkonäöltäni olen kauniiksi kehuttu, että en usko, että ulkonäköni oli syy eroon.
Sinähän olet sitten monen miehen unelmanainen. Olet mukava, kiltti, tulet toimeen toisten kanssa ja vielä kauniskin. Veikkaan että kyllä sulla vientiä riittää vaikka millä mitalla. Kun yks jättää niin toinen jo ottaa.
on aina ihan hyvin ollut, että uusia kaloja vain koukkuun=) Eipä tässä mitään hätää minulla ole, kun nuorikin vielä olen.
Se mistä olet kirjoittanut on todella ikävää ja tuntuu pahalta sinussa itsessäsi.Toivon kuitenkin että huomaat miten ympärilläsi tapahtuu tätä joka päivä suhteita syntyy ja "kuihtuu".Kuitenkin elämä jatkuu. Usko vain ei ole kuin ajan kysymys kun olet käynyt yli tämän asian ja kohta huomaat olevasi ihan ok ja ei muuta kun ELÄMÄÄ PÄIN
välillä tuntuu, että kyllä tästä yli pääsee, mutta välillä tulee myös vaikeita hetkiä ja itkettää vain, varsinkin nämä joulunpyhät ovat olleet vaikeita, tulee liikaa ajateltua kaikkia asioita, mutta uskon, että helpottaa, kun pääsee takaisin töihin.