Liitynpä pitkään joukkoon työkavereihinsa rakastuneista. Itse olen naimisissa kuten hänkin ja itselläni on alle kahden vuoden ikäinen lapsi. Ikäeroa on 8 vuotta, minä olen nuorempi kuitenkin vielä alle 30.
10kk sitten se kaikki alkoi ja siitä se on ollut menoa, tunteiden vuoristorataa. Aloittaminen oli tietysti väärin kyllä me kumpikin sen hyvin selvästi tiesimme. Nyt eläminen ilman toisiamme tuntuu mahdottomalta. Neljä kertaa olemme yrittäneet erota molempien aloitteesta mutta ikinä ero ei ole kestänyt muutamaa päivää pidempää. Yhdeksän vuotta olen ollut nykyisen mieheni kanssa mutta koskaan en ole rakastanut ketään niin kuin tätä työkaveriani. Asumme eri maissa (kuitenkin Euroopassa molemmat) mutta näemme viikottain työmatkoillamme, sekä järjestämillämme lomilla. Toisiimme olemme tällä matkalla tutustuneet ja rakastuneet. Edessä vaikea päätös koska kaksoiselämää ei voi jatkaa, siitä kärsivät kaikki ja on henkisesti erittäin raskasta. Itse haluan tämän rakastettuni ja hän myöskin on sanonut haluavansa minut en vain jaksaisi enää odottaa. Hän on kertonut vaimolleen minusta, tunnustanut petoksensa ja halustaan lähteä. Vaimo ei vain halua antaa hänen mennä vaan haluaa yrittää koska rakastaa/pelkää olla yksin. Pettämisen hän on valmis antamaan anteeksi jo mies jättää minut (sitä hän ei kuitenkaan tee/ole tehnyt). En halua toista painostaa lähtemään mutta näinkään ei voi jatkua. Itse en hänestä haluaisi luopua eikä hän minusta joten on sanonut lähtevänsä pian ja keskustelee asiasta vaimonsa kanssa. Rakastettuni on sanonut että ei pysty kantamaan syyllisyyttä jos vain lähtee eikä anna vaimolleen tilaisuutta puhua/saada syytä lähtöön, selvyyttä miksi heidän on parasta erota. Itse en ole miehelleni kertonut pettäneeni mutta erosta olemme kyllä puhuneet. En pysty pitämään kasassa kahta suhdetta yhtäaikaa koska mieleni ja sydämmeni on valannut toinen. Lähteminen nykyisestä suhteesta yksin kuitenkin pelottaa mutta todennäköisesti on ainoa vaihtoehto ellei rakastettuni lähde omastaan. Itse koen että en pysty enää kasaamaan nykyistä suhdettani, eikä se koskaa ole ollut ns. rakkassuhde mutta yhdessä on kasvettu ja yhteen hioduttua.
Auttakaa jos teillä on kokemuksia. Odottaisitteko toista vai mitä tekisitte? Itse uskon miehen lähtevän nykyisestä suhteestaan mutta tietenkin on pelko, että ei niin teen. Kaiken hän on vaimolleen kertonut ja olen itse puhunut vaimon kanssa. Tiedän, että tämä satuttaa vaimoa mutta miksi hän haluaa jatkaa ihmisen kanssa joka ei häntä rakasta? Oma mieheni on sanonut, että haluaa minun olevan onnellinen joten jos en pysty olemaan onnellinen hänen kanssaan on parempi että lähden...
10kk sitten se kaikki alkoi ja siitä se on ollut menoa, tunteiden vuoristorataa. Aloittaminen oli tietysti väärin kyllä me kumpikin sen hyvin selvästi tiesimme. Nyt eläminen ilman toisiamme tuntuu mahdottomalta. Neljä kertaa olemme yrittäneet erota molempien aloitteesta mutta ikinä ero ei ole kestänyt muutamaa päivää pidempää. Yhdeksän vuotta olen ollut nykyisen mieheni kanssa mutta koskaan en ole rakastanut ketään niin kuin tätä työkaveriani. Asumme eri maissa (kuitenkin Euroopassa molemmat) mutta näemme viikottain työmatkoillamme, sekä järjestämillämme lomilla. Toisiimme olemme tällä matkalla tutustuneet ja rakastuneet. Edessä vaikea päätös koska kaksoiselämää ei voi jatkaa, siitä kärsivät kaikki ja on henkisesti erittäin raskasta. Itse haluan tämän rakastettuni ja hän myöskin on sanonut haluavansa minut en vain jaksaisi enää odottaa. Hän on kertonut vaimolleen minusta, tunnustanut petoksensa ja halustaan lähteä. Vaimo ei vain halua antaa hänen mennä vaan haluaa yrittää koska rakastaa/pelkää olla yksin. Pettämisen hän on valmis antamaan anteeksi jo mies jättää minut (sitä hän ei kuitenkaan tee/ole tehnyt). En halua toista painostaa lähtemään mutta näinkään ei voi jatkua. Itse en hänestä haluaisi luopua eikä hän minusta joten on sanonut lähtevänsä pian ja keskustelee asiasta vaimonsa kanssa. Rakastettuni on sanonut että ei pysty kantamaan syyllisyyttä jos vain lähtee eikä anna vaimolleen tilaisuutta puhua/saada syytä lähtöön, selvyyttä miksi heidän on parasta erota. Itse en ole miehelleni kertonut pettäneeni mutta erosta olemme kyllä puhuneet. En pysty pitämään kasassa kahta suhdetta yhtäaikaa koska mieleni ja sydämmeni on valannut toinen. Lähteminen nykyisestä suhteesta yksin kuitenkin pelottaa mutta todennäköisesti on ainoa vaihtoehto ellei rakastettuni lähde omastaan. Itse koen että en pysty enää kasaamaan nykyistä suhdettani, eikä se koskaa ole ollut ns. rakkassuhde mutta yhdessä on kasvettu ja yhteen hioduttua.
Auttakaa jos teillä on kokemuksia. Odottaisitteko toista vai mitä tekisitte? Itse uskon miehen lähtevän nykyisestä suhteestaan mutta tietenkin on pelko, että ei niin teen. Kaiken hän on vaimolleen kertonut ja olen itse puhunut vaimon kanssa. Tiedän, että tämä satuttaa vaimoa mutta miksi hän haluaa jatkaa ihmisen kanssa joka ei häntä rakasta? Oma mieheni on sanonut, että haluaa minun olevan onnellinen joten jos en pysty olemaan onnellinen hänen kanssaan on parempi että lähden...
Vastaukset 4
Vanhimmat
koska kun mies jättää vaimonsa toisen vuoksi,niin
miksei se tapahtuisi myös sinun kanssasi,kun kuumin huuma on ohitse.Ihminen voi rakastua keneen hyvänsä jos antaa itselleen siihen luvan....
Osaksi voit varmaankin olla oikeassakin. Tälle toiselle on tärkeää, että hän saisi vakuuden siitä että meidän kahden suhde olisi sitten se joka kestää läpi elämän. Tottakai tiedän, että ei tuollaista voi kenellekään luvata.
Itselleni suuri osa tätä kaikkea on myös se, että olen miettinyt eroa jo pidemmän aikaa, jo ennen lapsen syntymääkin. Jotenkin sitä sen myötä on sitten haketunut tilanteeseen jossa uuden suhteen aloittaminen toiseen on ollut ainakin osaksi vain pyrkimystä löytää kunnon syy lähtöön. Tämä ei kuitenkaan poista tosiasiaa että olen tähän kollegaan rakastunut. Kuten sanoit en minäkään usko, että täällä maailmassa on vain yksi ainoa oikea ihminen kenellekään vaan vaihtoehtoja jonka pohjalta sitten kukin ratkaisunsa tekee.
Jotenkin sitä naisena kai haluaa uskoa, että kyseinen ei omalle kohdalle enää tapahtuisi.
Moi sinulle,joka olet niin rakastunut. Kokemuksesta voin sanoa, ettei tuollainen juttu kestä pitkään, usko minua.On ensiarvoisen tärkeää että ensin eroaa entisestä ja sitten virittelee uusia suhteita. Sinä viet kaikki entiset jutut siihen uuteen rakkaussuhteeseesi ja hetken päästä huomaat että voi h.....ti mitä olen tehnyt.Saat arvat että tässä asiassa olen oikeassa, ja kuten sanoin niin kokemuksesta. Sisareni sanoi aina minulle ettei pelkän seksin varaan voi rakentaa ja minä en sitä uskonut vaan luulin olevani oilkeassa, toisin kuitenkin kävi. Sinulle on vaan parmpi jos tämä sinun rakastettusi ei eroa, koska kyllästyt häneen alta-aikayksikön...
Mietippä, oletko kuullut että yksikään tällainen suhde olisi kestänyt.
Toivon sinulle kaikkea hyvää ja oikeita päätöksiä..
Olen seurustellut pomoni kanssa 7 vuotta hän on naimisissa ja minä en. Hän rakastaa omien sanojen mukaan minua mutta eipäs ole eronnut. Sanoo vain että ei voi kun lapset on pienet tms..
En tiedä kuinka kauan odottaa.............