Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Aina on väärä aika

    Lyhyt suhteeni loppui juuri. Se minulle jo liian tuttu tarina: ei pysty suhteeseen, vanhat asiat selvittämättä jne. Joku muu sai kaiken kauniin. Kaipaan yhteisiä asioita, hänen tuoksuaan, vitsejämme. Itken, tuntuu että rinta halkeaa. Se on vain surua, loppuu aikanaan ja siitä pääsee kyllä yli. Mutta miten pääsee yli siitä, että joka ikinen kerta on pettymys, kumppani on rikki entisistä, minä saan vain rippeet... Sattuu niin s**tanasti. Kuinka uskaltaa aloittaa enää mitään?
    31406
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 3

    Vanhimmat

    Joo, tiedän tunteesi, tiedän liiankin hyvin. Sain olla kuuntelijana ja lohduttajana.. Rakastin oikeasti mutta "exän" pahat teot kaadettiin niskaani ja sain lähteä, ilman selityksiä vain vihan huudot korvissani. Olo, kuin olisin jäteastia joka kaadettiin täyteen sontaa ja sitten heitetty tunkiolle. Hei, elämä ei kuitenkaan voi olla täysin paska. Luulen että meillekin kaltoin kohdelluille on vielä jotain hyvää odottamassa... vai olenko vain liian optimisti ?

    Äänestä

    • Niin, pitäisi kai jaksaa uskoa tulevaan... tällä hetkellä se vain tuntuu niin mahdottomalta. Teet niin tai näin, aina väärin päin ... Yksi itki eksänsä "pahuutta" olkaani vasten, toinen oli muuten elämänsä kanssa sekaisin ja viimeisimmällä myös vanha suhde kummitteli, muutenkin hakusessa elämätön elämä. Hädintuskin muistan miltä tuntui kun joku oli todella valmis suhteeseen. Kai minä sitten teen jotain väärin, tietäisi vain miten oikaista päänsä.

      Äänestä

    Ei auta kuin puskea eteenpäin positiivisella asenteella ja yrittää unohtaa ne pettymykset. Nauti niistä lyhyistäkin onnen kimpaleista mitä saat. Ensi kerralla kannattaa myös kysellä entisistä ja onko kyseinen ihminen päässyt jo yli siitä.

    Äänestä

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Plus de larmes kirjoitti:

    Lyhyt suhteeni loppui juuri. Se minulle jo liian tuttu tarina: ei pysty suhteeseen, vanhat asiat selvittämättä jne. Joku muu sai kaiken kauniin. Kaipaan yhteisiä asioita, hänen tuoksuaan, vitsejämme. Itken, tuntuu että rinta halkeaa. Se on vain surua, loppuu aikanaan ja siitä pääsee kyllä yli. Mutta miten pääsee yli siitä, että joka ikinen kerta on pettymys, kumppani on rikki entisistä, minä saan vain rippeet... Sattuu niin s**tanasti. Kuinka uskaltaa aloittaa enää mitään?

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu