Että osaa sapettaa! Ja samaan aikaan tietää ettei aio/uskalla tehdä oman onnen löytämiseksi hevon persettä! Just another sorry-ass mother fucker whining about his life! Niinpä niin, säälittävä-luuseri, joka tuskailee täällä keskellä yötä sitä, että oma vaimo tappoi rakkauden ja onnellisuuden sydämestäni menemällä useita kertoja vieraan miehen kanssa sänkyyn. Mutta kaikki kunnia vaimoni rohkeudelle, uskalsi nimittäin hakea onneaan muualta silloin kun meillä oli avioliitossamme vaikeaa,seurauksista välittämättä.
Ja kun olen tällainen säälittävä luuseri, niin totta kai annoin hänelle anteeksi ja jatkoimme yhdessäelämistämme(siitäkin huolimatta,ettei tämä välttämättä kuulosta anteeksiantaneen miehen kirjoitukselta). Ironisinta koko hommassa on se, että vaimoni on tällä hetkellä onnellisempi kuin milloinkaan aikaisemmin! Enkä minäkään voi sanoa, etteikö elämä olisi jälleen mukavaa ja rauhallista,sillä sitä se on. Seesteistä ja mukavaa.
No ehkä mieleenne juolahtaa kysymys, että miksi helvetissä ei kaveri ota jalkoja allensa ja lähde etsimään itselleen onnea ja rakkautta välittämättä muista!Siihen on tasan kaksi syytä, joista ensimmäisen voitte lukea uudestaan kirjoitukseni alusta(jos vielä kiinnostaa).Se toinen syy on kohta nelivuotias poikani. Miksi hänen pitäisi kärsiä äitinsä harkitsemattomuudesta ja hetken hekuman tavoittelusta? Poikani on tasapainoinen, iloinen ja onnellinen lapsi.Ja niin kauan kuin minusta löytyy pisarakin sitkeyttä sen tilanteen säilyttämiseksi niin oman onnellisuuden etsiminen pysyy tasan tarkkaan taka-alalla.
Eikä enää olisi kuin 14vuotta siihen kunnes poikani täyttää 18... Ü
Ja kun olen tällainen säälittävä luuseri, niin totta kai annoin hänelle anteeksi ja jatkoimme yhdessäelämistämme(siitäkin huolimatta,ettei tämä välttämättä kuulosta anteeksiantaneen miehen kirjoitukselta). Ironisinta koko hommassa on se, että vaimoni on tällä hetkellä onnellisempi kuin milloinkaan aikaisemmin! Enkä minäkään voi sanoa, etteikö elämä olisi jälleen mukavaa ja rauhallista,sillä sitä se on. Seesteistä ja mukavaa.
No ehkä mieleenne juolahtaa kysymys, että miksi helvetissä ei kaveri ota jalkoja allensa ja lähde etsimään itselleen onnea ja rakkautta välittämättä muista!Siihen on tasan kaksi syytä, joista ensimmäisen voitte lukea uudestaan kirjoitukseni alusta(jos vielä kiinnostaa).Se toinen syy on kohta nelivuotias poikani. Miksi hänen pitäisi kärsiä äitinsä harkitsemattomuudesta ja hetken hekuman tavoittelusta? Poikani on tasapainoinen, iloinen ja onnellinen lapsi.Ja niin kauan kuin minusta löytyy pisarakin sitkeyttä sen tilanteen säilyttämiseksi niin oman onnellisuuden etsiminen pysyy tasan tarkkaan taka-alalla.
Eikä enää olisi kuin 14vuotta siihen kunnes poikani täyttää 18... Ü
Vastaukset 4
Vanhimmat
On nimittäin tosi jaloa että miehinen ylpeytesi kesti vaimosi hairahduksen.Ei me naisetkaan virheettömiä olla vaikka tuo seikkailupuoli usein aatellaan kuuluvan enempi miehille.Siis et ole todellakaan luuseri vaan anteeksianto oli aikuisen, kypsän miehen ele .Miehen joka osaa ajatella muutakin kuin omaa napaa.
Ehkäpä vaimosikin hairahduksen kautta sai opetuksen ja huomasi sen mikä on kuitenkin se tärkein asia.Ikävä reitti päästä huomaamaan oman parisuhteensa arvo mutta ehkä se oli vaimollesi välttämätön reitti .
Minä toivotan sinulle ja perheellesi elämän onnea jatkoon.Ja oikein hyvää ja lämmintä joulua :)
Ota lapsi ja häivy ennenkun eukkosi sen tekee. Se ei nimittäin epäröi(si) hetkeäkään jos vaan ihastuu toiseen mieheen. Tuollaiselle ihmiselle oma nautinto on tärkeintä, perhe ja lapsi toissijainen seikka.
Eikä toista sitä. Jos katumusta ei löydy ja hän vain syyttää sinua omista mokistaan niin ei kannata jatkaa, sillä hän tekee sen uudelleen ja itsetuntosi romuttuu kokonaan.
Lapsen takia ei kannata huonoa suhdetta jatkaa sillä lapsi saa siitä saman mallin omaan tulevaisuuteensa. Eihän se kulissi liittokaan anna lapselle hyvää mallia. Mieti sitä että lapset saattavat toistaa omien vanhempien antamaa perhe mallia omassa elämässään? Lapsi vaistoo sen jos olet onneton.
Vaimosi on säälittävä luuseri etkä suinkaan sinä joka nyt itseäsi syyttelet. Vaimosi pitäisi katua eikä sinun. Näyttää vähän huolestuttavalta vaimosi "onnellisuus" jos heti vaikeuksien tultua menee vieraisiin petiin.
Hei! Et tosiaankaan ole luuseri.. kunpa itselläni olisi ollut kaltaisesi mies. Minäkin eksyin hairahtamaan kun suhteemme oli huonossa jamassa. Ja se oli vain ja ainoastaan oma mokani, jota tulen varmaan ikuisesti katumaan. Itse en selvinnyt tilanteesta niin onnellisesti että mieheni olisi antanut anteeksi. Enkä voi häntä siitä syyttää. Toivoin parasta ja yritin selittää ja kaduin ja kadun. Mutta nyt on pakko sopeutua jatkamaan yksin lapsen kanssa. Onneksi isää haluaa sentään lastaan tavata edes joka toinen viikonloppu. Sen verran kuitenkin sanon että jos et anteeksi kykene antamaan on lapsen kannalta ehkä kuitenkin parempi erota. Hän vaistoaa kyllä epäsovun. Oikein hyvää joulua! Toivon sydämmestäni että löydätte vielä yhteisen sävelen ja vaimosi otti opikseen. Itselleni ei käynyt yhtä onnellisesti ja niinpä porskutan nyt pojan kanssa kahden eteenpäin. Kunpa tehdyn saisi tekemättömäksi. Itse kadun ainakin enemmän kuin mitään maailmassa niitä paria hairahdusta vieraan miehen syliin hakemaan läheisyyttä ja nautintoa.