Mulla on varsin hankala suhde tai miksi sitä voisi sanoa jokin kuitenkin erään naisihmisen kanssa.
Ollaan hengailtu melkein vuosi ja aina homma kääntyy itseään vastaan. Tapasi hänet "yllättäen" baarissa ja soittelin hänelle ja han soitteli minulle jne. Aluksi välimatkaa oli aika paljon ja suhde oli vain jokapäiväistä soittelua. Kuitenkin olin muuttamassa samalle paikkakunnalle ja alettiin tapailemaan useammin, mutta hän toitotti vain ystävyydestä ja havitsin, että hän pyöritti jonkin sortin sirkusta, jätkiä tuli ja meni. Sitä en tiedä miten monen kanssa oli ns. intiimpää suhdetta. Mutta minä toivoin ja haaveilin. Tiesin silti koko ajan, että tuskin homma luonaa. Olen saanut rukkaset niin monta kertaa, että en enää pysy laskuissa mukana.
Taas viimeaikoina melkein asuttiin yhdessä. Hän aina kampesi meikäläisen luokse yöksi, mutta ei antanut edes koskea itseensä, mutta silti flirttailee ja keimailee. Ja silti hän puhuu silti aina ystävyydestä. Taas homma kaatu siihen, että mulla menee kassillinen herneitä nenään ja minä näytän neljää ripaa. Syynä on, että kaivetaan joku ex kuvioihin ja käydään "häsläämässä"!.
Meikäläinen ei kaikesta päätellen kelpaa ulkoisen olemuksen vuoksi.
Jotta ongelma ei olisi näin yksinkertainen, niin olemme hyviä kavereita ja meillä on mukavaa jos ei tapella em. aiheesta ja viihdymme toistemme seurassa ja tuntuu, että ei muita ihmisiä tarvita. Mutta niinkuin sanoin kun meikäläinen haluaisia jotain muutakin kuin hengailua yhdessä.
Nyt pyysin häneltä, että ei ottas enää yhteyttä, koska olen hiukan heikko tässä jutussa. Luulen aina pystyväni hallitsemaan tunteeni ja jatkamaan kaveripohjalta, mut sitten tulee tunteet ja haaveet peliin ja taas "HAAVEET KAATUU".
Että ihan helppoa on tän naisen ajatusmaailman kanssa.
Ollaan hengailtu melkein vuosi ja aina homma kääntyy itseään vastaan. Tapasi hänet "yllättäen" baarissa ja soittelin hänelle ja han soitteli minulle jne. Aluksi välimatkaa oli aika paljon ja suhde oli vain jokapäiväistä soittelua. Kuitenkin olin muuttamassa samalle paikkakunnalle ja alettiin tapailemaan useammin, mutta hän toitotti vain ystävyydestä ja havitsin, että hän pyöritti jonkin sortin sirkusta, jätkiä tuli ja meni. Sitä en tiedä miten monen kanssa oli ns. intiimpää suhdetta. Mutta minä toivoin ja haaveilin. Tiesin silti koko ajan, että tuskin homma luonaa. Olen saanut rukkaset niin monta kertaa, että en enää pysy laskuissa mukana.
Taas viimeaikoina melkein asuttiin yhdessä. Hän aina kampesi meikäläisen luokse yöksi, mutta ei antanut edes koskea itseensä, mutta silti flirttailee ja keimailee. Ja silti hän puhuu silti aina ystävyydestä. Taas homma kaatu siihen, että mulla menee kassillinen herneitä nenään ja minä näytän neljää ripaa. Syynä on, että kaivetaan joku ex kuvioihin ja käydään "häsläämässä"!.
Meikäläinen ei kaikesta päätellen kelpaa ulkoisen olemuksen vuoksi.
Jotta ongelma ei olisi näin yksinkertainen, niin olemme hyviä kavereita ja meillä on mukavaa jos ei tapella em. aiheesta ja viihdymme toistemme seurassa ja tuntuu, että ei muita ihmisiä tarvita. Mutta niinkuin sanoin kun meikäläinen haluaisia jotain muutakin kuin hengailua yhdessä.
Nyt pyysin häneltä, että ei ottas enää yhteyttä, koska olen hiukan heikko tässä jutussa. Luulen aina pystyväni hallitsemaan tunteeni ja jatkamaan kaveripohjalta, mut sitten tulee tunteet ja haaveet peliin ja taas "HAAVEET KAATUU".
Että ihan helppoa on tän naisen ajatusmaailman kanssa.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ehkä sun itses pitää laittaa hommalle stoppi.Jos nainen ei halua susta muuta kuin ystävyyttä ja sä taas enemmän niin turhaan sä itseäs kiusaat.
Kiitos että vihdoin sanoit suoraan. Kumma kun sun oli niin vaikea sanoa se, että jouduin näin kiemuraisia keinoja käyttämään. No, selvästikin ymmärrämme vielä toisiamme, joten ehkä meistä joskus tulee vielä kaverit - jopa ystävät.
ei sitä voi mitenkään olla "oikeita" kavereita, jos sinä olet varaamassa kirkkoa koko ajan. Tottakai sitä voi vähän flirttailla ja puhua vaikka naimisesta kaverin kanssa.
Ei minusta sulla ole oikeutta arvostella sen toisen toimia, jos kerta olette sopineet olevanne vaan kavereita. Se on sun omaa syytä kaikki, jos elättelet jotain muuta.
Mulla on ihan sama tilanne yhden kaverin kanssa. Jos käydään baarissa, niin ne onkin yhtäkkiä treffit. Jos kehun hänen olemustaan tai saan hänet nauramaan, niin olenkin sitten antanut ymmärtää jotain. Ihan sama vaikka joka kerta kertoo suhteen olevan vain kaveruutta.
Toisen tyypin kanssa tämä onnistuu vallan mainiosti. Voi käydä unikylässä ja ihan vaan juttelemassa. Kumpikaan ei tunne toista kohtaan kuin ystävyyttä. Siks ei mene mistään herneet nenään.
Niinpä niin.
Puhe on vain yksi osa viestintää. Sen lisäksi ilmaisemme itseämme ilmein, elein ja pukeutumalla ja muutenkin koko olemuksellamme. Emmekä puhu kaikille ihmisille samalla tavalla. Keskustelu on aina vuorovaikutustilanne. Joittenkin välillä voi siis olla paljonkin läheisyyttä ja hellyyttä, eikä kumpaakaan vaivaa se, että suhde ei ole seurustelu. Toisten välillä viestintä saa hyvin vähästä sävyn, joka viittaa seurusteluun. Ja huomatkaa - uskon vankasti, että tällaista vaihtelua on samankin ihmisen samanaikaisissa suhteissa.
Lisäksi ihmisen mieli on siitä pirullinen, että se vakuuttuu paljon syvemmin eleistä ja olemuksesta kuin sanoista. Jos nainen ja mies katsovat toisiaan silmiin, nauravat yhdessä, koskettelevat toisiaan ja etsiytyvät usein toistensa seuraan, on melko vaikea saada puheella vakuutettua, että kyse ei ole seurustelusta.
Surullista on, että jotkut luulevat voivansa sivuuttaa kokonaisvaltaisen vuorovaikutuksen ja vedota vain puheisiinsa. Uskovat pääsevänsä kaikesta vastuusta ihmissuhteissaan kieltämällä olevansa ihastuneita ja silti flirttailemalla - antamalla ymmärtää. Täysin viatonta flirttiä ei nimitäin ole olemassakaan. Koko flirtin idea kun on sukupuolten välisessä jännitteessä.
Minusta Pirun syyllistys on siis kapeakatseinen ja harkitsematon, mutta sikäli osuva, että tilanteen ratkaisemisen taakka koituu rakastuneen kannettavaksi - ainakin niin kauan kuin emme hyväksy sitä, että ihmisen pitäisi velvollisuuden vuoksi rakastua ja aloittaa suhde.
Oli kyllä paras kommentti, mitä olen aiheesta kuullut. Olen itsekin tässä pohdiskellut tuota sanatonta viestintää moneen otteeseen, enkä oikein tiedä, mitä uskoa.
Musta kuule tuntuu, että sen naiset ajatusmaailma on sun osalta selvä. Sulla on omien ajatusten kanssa ongelmaa. Jos kerran ootte kavereita, niin sitten ootte kavereita. Ei siinä tartte alkaa hiplaileen yhtään. Hommaa hiplauskaverit erikseen.
Ystäviä ei nimittäin missään tapauksessa kannata menettää tai saattaa ystävyyttä uhatuksi.
Nooh. Simsalabim sitten varmaan kertoo, miten tunteet alistetaan järjelle kerralla ja kokonaan, koska se kerran on niin helppoa helppoa.
On viime aikoina tullut radiosta aika sopivia biisejä, mutta asiaan.
Mä ajattelin laittaa homman hiukan jäähylle, koska päättälin, että aika pelaa nyt tässä molempien puolta ja pyysin, että ei ottas vähän aikaan yhteyttä. Selitin, että täytyy koittaa unohtaa hänet kun sattuu sydämeen vaikka meillä onkin mukavaa. Hän ei halua satuttaa minua hän vastasi, mutta ei taas kestänyt kuin sunnuntaihin kun puhelin soi ja pyydettiin kylään. Kieltäydyin.
Myöhemmin illalla tuli txt, että mä olen sotkenut hänen tietsikan ja tarvitaan apua.
Joten tosi easy tapaus!!
T: pikkusormen ympärillä kiva olla
Ootko kokeillu ikinä PUHUA tän emännän kanssa asiasta...??;) Mulla on käyny muutaman kerran,niin et vaikka ollaan puhuttu et ollaan pelkkiä kavereita yms ni eiköhän mies ala jossain vaiheessa "tuntemaan toisin" eli ihastuu tms. Siinä on hyvin vaikea olla oma itsensä koska täytyy miettiä ettei anna vääriä luuloja käytöksellään tai puheillaan. Mulla ainakin puhuminen on auttanu ja muutaman kanssa ollaan edelleenkin kavereita mut ei sitten kaikkien...:(
Ja jos nainen kerran pelaa kaikkien kanssa yms ni miks sä enää vaivautuisit koska ihan selvästi hän osottaa ettei oo kiinostunu susta seurustelu mielessä?!
Eti parempi itelles nainen!!!:)
Joo totta puhut ja niin olen itekin asita ajatellut. Näin pitää toimia, mutta mutta
Olen ns. järki ihmisiä ja koitan aina ajatella kaiken järjen kanssa. Mutta kun tuo sydän haraa hanttiin ja laittaa puurot ja vellit sekaisin. Tälle kun vois jotain...;-)
Kokemus asiasta. Useat naiset haluavat todellakin olla vain ystäviä. Mutta se ei heiltä oikeen onnistu, koska he ovat sisäisesti mustasukkaisia.
Joskus kun tuollaiseen tilanteeseen joutuu, että nainen haluaa olla vain ystävä huomaa seuraavaa, että sitten kun mies löytää ihmisen joka haluaa enemmän kuin ystävyyttä, nuo edellämainitut naiset nakkelevat niskojaan.
Kuinkahan moneen "uuteen miesystävään" minäkin olen tutustunut. Mutta kukaan näistä ystävyyteen tyytyvistä naisista ei ole pystynyt tutustumaan "uusiin naisystäviini"
Miettikääpäs sitä.