Eli joulu meni niinkuin pitikin, sain tietää miehen pettävän mua ja se oli sit siinä.
Nyt tarvis vähän apua käytännön asioissa, eli mitä pitää ottaa huomioon kun on yhteinen asuntolaina ja lapsi?
Miten tuon asuntolainan voi järjestää, jos vaikka mies haluaa jäädä asuntoon? Ja kelle pitää ilmoittaa huoltajuusasiat? Onko miehellä mitään sanomista jos mä haluan muuttaa lapsen kanssa toiseen kaupunkiin?
En oo ikinä joutunut tämmöisiä miettimään, ja nyt on pää niin hajalla, että jos jollakin on kokemusta niin kertoisi, että pääsisi eteenpäin... ISO KIITOS etukäteen!:)
Nyt tarvis vähän apua käytännön asioissa, eli mitä pitää ottaa huomioon kun on yhteinen asuntolaina ja lapsi?
Miten tuon asuntolainan voi järjestää, jos vaikka mies haluaa jäädä asuntoon? Ja kelle pitää ilmoittaa huoltajuusasiat? Onko miehellä mitään sanomista jos mä haluan muuttaa lapsen kanssa toiseen kaupunkiin?
En oo ikinä joutunut tämmöisiä miettimään, ja nyt on pää niin hajalla, että jos jollakin on kokemusta niin kertoisi, että pääsisi eteenpäin... ISO KIITOS etukäteen!:)
Vastaukset 9
Vanhimmat
lapsi automaattisesti kuulu sinulle. Huoltajuus/tapaamisasiat sovitaan ja lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen tai viimekädessä asian ratkaisee tuomioistuin. Laina-asiasta suurin päätäntävalta on lainan antajalla. Jos se katsoo, että aiemmin yhteinen lainanne voidaan siirtää miehen nimiin ja te molemmat asian hyväksytte, ei estettä järjestelylle ole.
Moi.
Varmaan rankka paikka, samoin tapahtui minulle jouluna 2005. Mutta nyt kannattaa kuitenkin pitää pää kylmänä. Onko asia lopullinen jne. kiukkupäissään ei kannata tehdä päätöksiä.
Samoin tuo toiseen kaupunkiin muutto. Ensimmäisenä tuli tuollainen mieleen minullekin, mutta en suosittele muuttamaan tutuista ympyröistä pois heti tuollaisen ilmitulon jälkeen. Jos sinulla on perhe muussa kaupungissa, mene heidän "hoiviinsa" vähäksi aikaa, mutta älä ensimmäiseksi asuntoa lähde hakemaan muualta.
edellisten kanssa.
Käytännön asioiden hoitamisessa on kaks puolta. Mitä enemmän tekee, sitä vähemmän miettii eroa ja siihen liittyviä juttuja. Toisaalta niiden tekeminen voi kuormittaa muutenkin paskana olevaa totaalisen pahasti...
Oma peli kuntoon!!! Kannattaa varoa ettei hajota päätään enempää asunto tms. asioilla. Noi järjestyy kyllä ihan varmasti...Pidä huolta ensin itsestäs ja lapsesta - muutot, asunnot, lainat ja raha-asiat hoituu paremmilla voimilla vähän ajan päästä nopeammin ja sutjakammin - niist ei kannata välittää nyt niin paljoa (tiedän et on kyl vaikeeta olla niitä miettimättä!!!)
Toi sukulaisten, omaisten, miksei kavereidenkin luokse meneminen vois auttaa...
tunne, tulla petetyksi. Toivon sinulle voimia tuohon rankkaan asiaan... Selviät varmasti, niinhän me kaikki!
itselleni ero tuli noin kuukausi sitten. ei mitenkään yllätyksenä mutta yllätyksenä kuitenkin.
Mä tein lähtöratkaisun itse , lähdin perheeni luokse muutamien satojen kilometrien päähän ja poltin reilusti tupakkaa ja mietin..
sitten tulin sihen tulokseen, että alan katselemaan kotiseudulta asuntoja ja sellasen sain. ja sain heti keikka töitä.
ja tästä on kulunut nyt reilu kuukausi.
lähtiessäni sanoin miehelleni, että mietitään nyt rauhassa ja tuumaillaan kummatkin omaa elämäämme ja katsellaan miten aletaan toimimaan...
että ei pidetä eropapereiden kanssa kiirettä..
Ja täässä on alkanut jo menemään ihan hyvin. kun ei tarvi joka päivä nähdä ja välillä ottaa päästä ja tekisi mieli soittaa haukkua mutta kovan pintani olen pitänyt ja kiukku viestit olen kääntänyt tyyliin sinä armahaiseni niin saa enemmän kiusaa:))
nyt katselen ja mietiskelen omia tunteita. mieheni kanssa ostettiin asuntooni huonekalut ja sängyn ja hän hoitaa kaiken käytännön asiat, että mitään huolta ei onneksi rahalllisesti ole..
kyllä sinä yli pääset jos minäkin. jatkat vain elämää ja teet kaikkesi että olo tuntuisi paremmalta... ihan kaikkesi. nim. jopa ruoho on vihreämpää aidan toisella puolen!
tästä selvitään!
Kiitos kaikille vastanneille. Oon kyllä samaa mieltä, että kiukuspäissään ei kannata tehdä mitään lopullisia mutta meillä taitaa olla semmoinen tilanne, että tää pettäminen oli nyt viimeinen niitti. Meillä on mennyt huonosti jo pitemmän aikaa ja eroa mietitty muutenkin. Ja miten ikinä voi jatkaa kun toiseen ei luota yhtään?!
Olen epäillyt miestä jo varmaan vuoden verran (ja ihan aiheesta) enkä ole luottanut häneen. Nyt ne viimeisetkin rippeet meni. Kannattaako tosiaan jatkaa petollisen ihmisen kanssa vain lapsen takia, joka ei muutenkaan tunnu "siltä oikealta"?
Miksi olisit suhteessa, jossa ei luottamusta puolisoon ole? Jos pettämisestä ei pääse yli niin jatka omaa elämääsi eteenpäin.
Jos luottamus toiseen on mennyt, sitä ei saa enää takaisin. Luottamus on niinkuin arvokas posliininen astia - sitä pitää käsitellä varoen ja lempeästi ja kunnioituksella. Jos sen kerran pudottaa ja siihen tulee pienikin särö, sitä ei saa ennalleen enää millään konstilla. Jos lupaat antaa anteeksi, se on toiselle osapuolelle lupa jatkaa. Pian huomaat, että astia on kappaleina ja vaikka kuinka liimailet, et saa siitä enää kelvollista. Ja kuinka paljon kärsimystä tähän kaikkeen sisältyykään!
Tuon kaiken kokeneena sanon: lopeta suhde heti jos vain pystyt. Edessä se on kuitenkin ennemmin tai myöhemmin.
No eipä muuta kun nyt ihan ekaksi laitat avioeron ykkösvaiheen paperit sisään. Se on konkreettista tekemistä, jota myös tunne-elämäsi ajan kanssa lähtee seuraamaan. Sen tekeminen auttaa sinua pääsemään eteenpäin. Eli paperi liikkeelle NYT.
Sitten puhutte asioista miehen kanssa. Kumpi ottaa nykyisen asunnon jos kumpikaan? Jos teillä ei ole avioehtoa, niin homma menee näin:
miehen omaisuus - miehen velat sinun omaisuus - sinun velat. Tästä saadaan netto-omaisuus joka jaetaan tasan 50/50. Mutta se on sitten osituksen tekemisen aikaan. Kuitenkin siten, että se päivämäärä, jolloin eron ykkösvaiheen paperi on se päivä, josta tuo nettovarallisuus lasketaan. Eli jos mies vaikka haluaa alkaa tuhota omaisuutta ja rahaa, niin siinäpähän sitten omiaan tuhoaa... KUNHAN tuo eropaperi on laitettu menemään!!!!!