Neuvostoliitto teki kesällä -44 kolme omalta kannaltaan emämunausta, oikeaa arkkimunausta. Jos vaikkapa vain edes yksikin niistä olisi jäänyt tekemättä olisi NL:n armeija saavuttanut Saimaan rannat lyhyessä ajassa ja sota loppunut melko lyhyeen. Saimaan rannat saavutettuaan olisi Suomen armeija ollut jaettuna kahtia eikä apua olisi Itä-Karjalasta saatu ajoissa siirrettyä etelä-Suomen ratkaisutaisteluihin. Pitkä kiertotie Pieksämäen kautta olisi vaatinut veronsa jo pelkästään ajan kulumisena.
Virheet olivat seuraavat:
1.) Sovjetilla oli runsaasti liikkuvaan sodankäyntiin tottuneita mekanisoituja armeijakuntia ja se osasi syvien panssari-iskujen taktiikan jopa melkein oppi-isiään saksalaisia paremmin. Kuitenkin Kannaksen hyökkäyksessään se ei käyttänyt tankkejaan tällä tavoin vaan sitoi ne jv:n tukiaseiksi eli siis jv:n etenemisvauhtiin. Eräs suomalainen sotahistorioitsija onkin todennut, että jos NL olisi 10.6 lähettänyt panssarijoukkonsa jatkuvaan etenemiseen olisivat ne jo saman päivän iltana olleet Viipurissa. Suomella ei ollut kalustoa eikä taitoa moottoroitujen joukkojen liikkuvaan sodankäyntiin vaan Kannas olisi luhistunut täydellisesti jo kahdessa - kolmessa päivässä.
2.) Jostain kumman syystä NL aloitti Itä-Karjalassa suurhyökkäyksensä vasta 21.6, jolloin Suomelle jäi lähes 2 vko aikaa siirtää joukkojaan kaikessa rauhassa Itä-Karjalasta Kannakselle. Onkin sanottu, että jos NL olisi aloittanut hyökkäyksensä Itä-Karjalassa samaan aikaan kuin Kannaksella olisi suomalaisten ollut jokseenkin mahdotonta siirtää joukkojaan Kannakselle. Myös silloin kun NL teki Tuulokseen maihinnousun oli enin osa joukoista kalustoineen jo tuotu pois Syväriltä. Jos Tuulokseen olisi noustu maihin vaikkapa jo 11.6 olisi Itä-Karjalaan jäänyt mottiin pari - kolme divisioonaa suomalaisjoukkoja tai ainakin olisi pitänyt jättää kaikki kalusto raskas jälkeen. Yksi heikko kiertotie mahdollisti juuri ja juuri sen liikenteen mikä sillä oli mutta ei muuta. Ihantalan ratkaiseva tykistö olisi jäänyt Syvärille.
3.) NL ei pommittanut Elisenvaaran kautta kulkevaa rautatietä. Joukot voitiin siirtää suurhyökkäyksen alettuakin jokseenkin häiritsemättä. Ainoa merkittävä pommitus taisi olla se surullinen Elisenvaarassa tapahtunut evakkojunan pommittaminen.
Virheet olivat seuraavat:
1.) Sovjetilla oli runsaasti liikkuvaan sodankäyntiin tottuneita mekanisoituja armeijakuntia ja se osasi syvien panssari-iskujen taktiikan jopa melkein oppi-isiään saksalaisia paremmin. Kuitenkin Kannaksen hyökkäyksessään se ei käyttänyt tankkejaan tällä tavoin vaan sitoi ne jv:n tukiaseiksi eli siis jv:n etenemisvauhtiin. Eräs suomalainen sotahistorioitsija onkin todennut, että jos NL olisi 10.6 lähettänyt panssarijoukkonsa jatkuvaan etenemiseen olisivat ne jo saman päivän iltana olleet Viipurissa. Suomella ei ollut kalustoa eikä taitoa moottoroitujen joukkojen liikkuvaan sodankäyntiin vaan Kannas olisi luhistunut täydellisesti jo kahdessa - kolmessa päivässä.
2.) Jostain kumman syystä NL aloitti Itä-Karjalassa suurhyökkäyksensä vasta 21.6, jolloin Suomelle jäi lähes 2 vko aikaa siirtää joukkojaan kaikessa rauhassa Itä-Karjalasta Kannakselle. Onkin sanottu, että jos NL olisi aloittanut hyökkäyksensä Itä-Karjalassa samaan aikaan kuin Kannaksella olisi suomalaisten ollut jokseenkin mahdotonta siirtää joukkojaan Kannakselle. Myös silloin kun NL teki Tuulokseen maihinnousun oli enin osa joukoista kalustoineen jo tuotu pois Syväriltä. Jos Tuulokseen olisi noustu maihin vaikkapa jo 11.6 olisi Itä-Karjalaan jäänyt mottiin pari - kolme divisioonaa suomalaisjoukkoja tai ainakin olisi pitänyt jättää kaikki kalusto raskas jälkeen. Yksi heikko kiertotie mahdollisti juuri ja juuri sen liikenteen mikä sillä oli mutta ei muuta. Ihantalan ratkaiseva tykistö olisi jäänyt Syvärille.
3.) NL ei pommittanut Elisenvaaran kautta kulkevaa rautatietä. Joukot voitiin siirtää suurhyökkäyksen alettuakin jokseenkin häiritsemättä. Ainoa merkittävä pommitus taisi olla se surullinen Elisenvaarassa tapahtunut evakkojunan pommittaminen.
Vastaukset 72
Vanhimmat
Otsikon toveri, muunmuassa, oli Puna-Armeijan salamasotadoktriinin kehittäjä, ja kun hänestä tuli, samanhenkisine työtovereineen "kansanvihollinen" Stalinin puhdistuksissa 30-luvun loppupuolella, tuli hänen taktisista opeistaankin harhaoppia. Puna-Armeija alkoi käyttää syvälle selustaan iskeviä panssarikiiloja vasta kun aseet olivat Suomen rintamalla jo vaienneet. Kesän -44 taistelujen aikaan panssariohjesääntö määritteli vielä, tai taas, vaunujen tehtäväksi jalkaväen (välittömän) tukemisen, ei ns. itsenäisiä sotatoimia. Toimi Kannaksella jonkinaikaa Volkovin liikkuva ryhmä, joka tuottikin jonkinverran päänvaivaa rintamaesikunnille
se porukka, joka pysähtyi kun eräs suomalainen jalkaväkimies onnekkaasti yllätti yksikön johtajan esikuntineen kartan äärestä ja suolasi konepistoolilla koko porukan.
sodassa Kuhmon rintamalla toimineelle Dolinin hiihtoprikaatille. Voihan olla kyseessä kaksikin eri juttua.
Vuosiluku on väärä.
On kerrottu ainakin kirjassa: Panssarieverstin kuolema, tekijää en muista.
Se Dolinin kohtalo on tosiaan vähän samantapainen.
>suomalainen jalkaväkimies onnekkaasti yllätti yksikön johtajan esikuntineen kartan äärestä ja suolasi konepistoolilla koko porukan<
Panssarieverstin kuolema -kirjassa kerrotaan tästä tapauksesta, jossa iso porukka venäläisiä upseereita kylmättiin yhteen läjään KP:lla. Luultavasti siinä kaatui samalla kertaa lähes koko esikunta jostain venäläisestä panssariyhtymästä. Kerrotaan sen aiheuttaneen hyökkäyksen pysähtymisen sen yhtymän osalta.
Lappalainen Niilo: Panssarieverstin kuolema ja muita muistelmia sotavuosilta, WSOY, 1995
syviä panssari-iskuja, paljonkin. Esim. juuri kesän -44 Bagration-hyökkäys perustui täysin erittäin syviin panssari-iskuihin. Ensimmäisiä tehtiin jo Stalingradia saarrettaessa marraskuussa -42. Sen jälkeen käyttö senkun vain laajeni sitä mukaa kuin porukka oppi systeemit.
Kyllä se on sanottava että puna-armeija vei suomipoikaa 6 - 0 ensimmäiset 10 päivää.
Saksalaisia vastaan käydyissä sotatoimissa hioutunut puna-armeija toimi niillä resursseilla mitä sille oli annettu tarkasti kuin kello.
Stalin oli luvannut ettei miehitä Suomea mutta käyttää sen verran voimaa että Suomi knokataan ulos sodasta. Neuvostoliitolle kesä -44 oli kaikin tavoin niin poliittisesti kuin sotilaallisesti lähes täydellinen menestys.
Suomelle koko jatkosotaan lähtö oli vähällä kääntyä katastrofiksi. Silti se on ja pysyy Suomen kaikkien aikojen töppinä.
Mites se olikaan .. "joka kuuseen kurkoittaa se katajaan kapsahtaa".
Suomen armeija oli vahvimmillaan vuonna 1944...
Saksasta oli saatu 50.000 panssarynyrkkiä ja 300 panssarkauhua! omalla vaarillani on vieläkin kymmene "panssarintappaja" merkkiä säilössä.
Sanoi ettei yhdestäkään tankista tullut ketään ulos...niin kävi kun eivät odottaneet suojaavaa jalkaväkeä!
Sodanjohdon uinuminen tässä kummastuttaa, joka olisi voinut toimia tehokkasti. Oliko miehet liian väsyneitä vai mikä tökki? Kenttälinnoitteita olisi voitu rakentaa vuosikausia. Valkeasaaren joukot olisi pitänyt olla Leningradin liepeillä olevien linnoitustykkien ulottumattomissa. Panssarinyrkit olisi voitu toimittaa kuukausia aikaisemmin joukoille, kun ne nyt toimitettiin vasta torjuntataisteluihin. Vai oliko Saksa toimittanut aseita joista ei tiedetty? Ilman Lend Lease Amerikan apua, olisi huopatossut pysähteet vasta Tyynen meren rantaan.
Panssarikauhujen - ja nyrkkien vaikutus oli varmastikin murskaava,
kuten varmaankin myös Kuhlmey’n.
- Mutta ei pidä unohtaa sitäkään, että kannas oli vesistöjensä takia
erittäin epäedullinen hyökkäville tankeille ja edullinen puolustajalle;
raskaat ja keskiraskaat tankit, niin vähäiset suomalaiset kuin venäläisetkin,
vedettiinkin pois kannakselta heti kesäkuun suurhyökkäyksen jälkeen.
Vuoksen ja Suomenvedepohjan väliin jäi vain ehkä 30 km leveä kannas
panssareille.
>>Stalin oli luvannut ettei miehitä Suomea
Suurimman virheen N-liitto teki silloin, kun se talvella 1939 hyökkäsi Suomeen.
jopa kesällä -41 pelastaa koko Puna-armeijan täystuholta. Totesivat Talvisodan seurauksena kuinka huonosti Puna-armeija toimi voimavaroihinsa nähden ja alkoivat toteuttaa laajoja uudistuksia.
Läheskään kaikkea eivät kerinneet tehdä kesään -41 mitä piti mutta jotain sentään. Saattoi olla jopa niinkin, että ilman Talvisotaa II Maailmansota olisi päättynyt Saksan voittoon syksyllä -41. Kuka sen tietää.
oletko opiskellu sirolaopiston ylemmän tutkinnon...jos ja jos....ei sitä sotaa noin käydä......toihan on kun suoraan viiskyt ja kuuskut luvun kommareitten tarinaa
laisiasi mistään mitään tietämättömiä puupäitä. Onko olemassa jokin Pekka Puupää - opisto Hölmölän kylän perämetsässä?
Oliko teitä kursseilla paljonkin vai ootko ainoo sen Kansanopiston käynyt?
"1.) Sovjetilla oli runsaasti liikkuvaan sodankäyntiin tottuneita mekanisoituja armeijakuntia ja se osasi syvien panssari-iskujen taktiikan jopa melkein oppi-isiään saksalaisia paremmin. Kuitenkin Kannaksen hyökkäyksessään se ei käyttänyt tankkejaan tällä tavoin vaan sitoi ne jv:n tukiaseiksi eli siis jv:n etenemisvauhtiin."
Niin, koska suomalaisten puolustuksen kimppuun niitä ei voitu lähettää yksistään, kun suomalaiset saivat linjat kuntoon ja parempia pst-aseita rintamalle.
"Eräs suomalainen sotahistorioitsija onkin todennut, että jos NL olisi 10.6 lähettänyt panssarijoukkonsa jatkuvaan etenemiseen olisivat ne jo saman päivän iltana olleet Viipurissa. Suomella ei ollut kalustoa eikä taitoa moottoroitujen joukkojen liikkuvaan sodankäyntiin vaan Kannas olisi luhistunut täydellisesti jo kahdessa - kolmessa päivässä."
Ei vaan luhistunut, ja vain sillä on merkitystä.
"2.) Jostain kumman syystä NL aloitti Itä-Karjalassa suurhyökkäyksensä vasta 21.6, jolloin Suomelle jäi lähes 2 vko aikaa siirtää joukkojaan kaikessa rauhassa Itä-Karjalasta Kannakselle. Onkin sanottu, että jos NL olisi aloittanut hyökkäyksensä Itä-Karjalassa samaan aikaan kuin Kannaksella olisi suomalaisten ollut jokseenkin mahdotonta siirtää joukkojaan Kannakselle. Myös silloin kun NL teki Tuulokseen maihinnousun oli enin osa joukoista kalustoineen jo tuotu pois Syväriltä. Jos Tuulokseen olisi noustu maihin vaikkapa jo 11.6 olisi Itä-Karjalaan jäänyt mottiin pari - kolme divisioonaa suomalaisjoukkoja tai ainakin olisi pitänyt jättää kaikki kalusto raskas jälkeen. Yksi heikko kiertotie mahdollisti juuri ja juuri sen liikenteen mikä sillä oli mutta ei muuta. Ihantalan ratkaiseva tykistö olisi jäänyt Syvärille."
Joopa joo. Ehkä asiaan vaikutti enemmän se, että Kannaksella eteneminen oli hitaampaa kuin oli toivottu.
Ja suomalaisten joukkojen pääosan siirto tapahtui jo ennen hyökkäystä 21.6. kun tilanne Kannaksella heikkeni.
Tuuloksen maihinnousu torjuttiin ja vain lopputuloksella on merkitystä, ei jossittelulla siitä, miten se olisi voitu tehdä.
"3.) NL ei pommittanut Elisenvaaran kautta kulkevaa rautatietä. Joukot voitiin siirtää suurhyökkäyksen alettuakin jokseenkin häiritsemättä. Ainoa merkittävä pommitus taisi olla se surullinen Elisenvaarassa tapahtunut evakkojunan pommittaminen."
Ei pommittanut, koska suomalaisilla oli hävittäjiä ilmassa torjumassa pommikoneita. Ja pommikoneilla oli tekemistä niiden tukiessa eteenpäin yrittävää puna-armeijan jalkaväkeä.
>>>Niin, koska suomalaisten puolustuksen kimppuun niitä ei voitu lähettää yksistään, kun suomalaiset saivat linjat kuntoon ja parempia pst-aseita rintamalle.>Ei vaan luhistunut, ja vain sillä on merkitystä.>Ehkä asiaan vaikutti enemmän se, että Kannaksella eteneminen oli hitaampaa kuin oli toivottu.>Tuuloksen maihinnousu torjuttiin ja vain lopputuloksella on merkitystä, ei jossittelulla siitä, miten se olisi voitu tehdä.>Ei pommittanut, koska suomalaisilla oli hävittäjiä ilmassa torjumassa pommikoneita. Ja pommikoneilla oli tekemistä niiden tukiessa eteenpäin yrittävää puna-armeijan jalkaväkeä.
Yhtään suomalaista sotilaskuljetusjunaa ei venäläiset saaneet tuhottua, ei ainakaan kokonaan. Pommituksin katkaistu rata oli yleensä korjattu muutamassa tunnissa liikennöitävään kuntoon. Jopa Elisenvaaran läpi taisi junat kulkea jo seuraavana päivänä. Toki kaikkien sivuraiteiden kunnostaminen kesti varmaankin viikkoja, jos niitä kaikkia edes korjattiinkaan. Kyllähän NL:n koneet yritti tuhota isoja rautatiesiltoja, kuten Korian siltoja, useaan otteeseen.
Varsinaisia sotilaskuljetuksia Itä-Karjalasta oli ainakin nämä eli junia oli 118 ja vaunuja 4924.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/4829686/flat_thread#comment-25632784
4.D käytti 10-18.6 28 junaa ja 1116 vaunua
20.Pr käytti 15-20.8 11 junaa ja 526 vaunua
17.D käytti 16-23.6 31 junaa ja 1337 vaunua
11.D käytti 21-29.6 20 junaa ja 889 vaunua
6.D käytti 23-30.6 24 junaa ja 891 vaunua
V AKE ja ak-joukot käytti 19-22.6 4 junaa 165 vaunua
Sotilaskuljetukset Itä-Karjalasta Kannakselle 1944 -jutun lähteenä on tämä kirja:
Ilmatorjunnan vuosikirja 2002-2003 n:o 18
Julkaisia: Ilmatorjuntaupseeriyhdistys ry Tuusula
"Ilmatorjuntajoukot Itä-Karjalasta Karjalan Kannakselle siirrettyjen joukkojen rautatiekuljetusten suojana kesällä 1944"
- Teemu Kilpeläinen, sivut 214-245
Artikkeli perustuu kirjoittajan Maanpuolustuskorkeakoulussa laatimaan tutkimustyöhön.
pommituskampanjalla ja maataistelukoneitten juniin kohdistamilla hyökkäyksillä olisi, jos ei kokonaan estetty, niin ainakin vakavasti häiritty joukkojen siirtoja. Se olisi voinut olla ratkaiseva juttu jos Ihantalasta olisi puuttunut vaikkapa 50-70 tykkiä siitä mitä siellä nyt oli sekä muutamiakin tuhansia ukkoja.
1) NL:n taktiikkana Kannaksella oli käyttää ensin läpimurtoon yhtä armeijakuntaa (tai vast) ja ajaa sitten tämän "läpi" toisella kun äijät ja paukut olisivat ensimmäiseltä lopussa. Tavoiteltiin 100 km syvyistä iskua etulinjalta Lappeenrantaan. Homma toimi tunnetuin seurauksin eräiltä osin. Ongelmia kuitenkin aiheutti murtoaukon kapeus suomalaisten sitkeän vastarinnan vuoksi mm. Siirannmäessä. Siiranmäki aiheutti myös miesvoiman ja ammusten ennakoitua suuremman kulutuksen ja lopulta taisteluiden ahtautumisen hankalan pienelle osalle Kannasta.
Suurvalta-armeijoitten strategisen ajattelun kannalta Kannas oli painajainen, siellä ei pystynyt lainkaan hyödyntämään useitten eri harhautus-, sivusta-, tuki- ja saarrostushyökkäysten yhdistelmiä.
2) Olisiko tavoitteena ollutkin että suomalaiset vetävät reservit pois Laatokan Karjalasta, jolloin hyökkäys heikolla tieverkolla olisi sujunut ilman suurta vastusta?
3) Ilmatoiminnan osalta NL:n puutteellista rataverkon tuhoamiskykyä on ihmetelty, mutta arvellaan ettei NL:n ilmastrategia, -ajattelu ja kalusto esim. syvyyssuunnassa operointiin vastannut tältä osin länsiliittoutuneiden tasoa. Saksaa vastaan sodittaessa NL käytti partisaanejaan rataverkon katkaisuun ja lentokoneet tukivat maajoukkojen taistelua.
>>>Olisiko tavoitteena ollutkin että suomalaiset vetävät reservit pois Laatokan Karjalasta, jolloin hyökkäys heikolla tieverkolla olisi sujunut ilman suurta vastusta
NL teki sen mihin pystyi
Suuruuden ekonomiaan liittyy se, että kaikkia yksityiskohtia ei oteta huomioon. NL:n lähin päämäärä oli voittaa suursota. Voittotaktiikkaan ei kannattanut edes ajatella oleellisien muutoksien tekemistä Suomen takia. Saksalaisten hyökätessä v. 1940 NL tuhlasi joukkonsa saksalaisia vastaan hyökkäämiseen aina kuin vihollinen oli näköpiirissä. Tässä touhussa menetettiin miljoonia miehiä vähäisemmälle määrälle osaavempia saksalaisia.
1) Suomea vastaan sitten uudet opit olivat jo käytössä ja niillä edettiinkin aikataulun mukaisesti Viipuriin asti. Aivan varovaisuusperiaatteen mukaista oli olla käyttämättä panssareita liikkuvaan sodankäyntiin niille sopimattomassa maastossa.
2) Se miksi NL aloitti Syvärillä vasta 21.6 johtuu pelkästään siitä, että Kannaksen ja Itä-Karjalan armeijat olivat erilliset, ja niille oli ehkä annettu erilliset hyökkäysajankohdat ilman aivan tarkkaa päivämäärää. Muina syinä voi olla huoltovaikeudet, sää ja pitkittynyt kelirikko. Armeijojen päälliköillä oli täydet valtuudet käyttää saamiaan joukkoja haluamallaan tavalla. Niiden yksityiskohtaiseen johtamiseen ei Stavka puuttunut, oli saatu riittävästi huonoja kokemuksia siitä, mihin ylimmältä taholta tulevat asioihin puuttumiset johtivat. Itä-Karjala ei varmasti ollut mitään herkkumaastoa mekanisoituun sodankäyntiin. Saatiinhan lisäksi myöhemmällä hyökkäyksellä suomalaiset vetäytymään vahvoista asemista ilman menetyksiä. Itä-Karjaln armeijan komentaja Meretskov muuten ylennettiin marsalkaksi, joten Stavka ja Stalin katsoi hänen toimineen erinomaisesti. Meretskov löylytti myöhemmin japanilaisia maastosodankäynnissä Itä-Aasiassa. Englanninkielisten artikkelien ja sotakirjojen mukaan hän oli venäläisten paras asiantuntija tämäntyyppisessä sodankäynnissä. http://en.wikipedia.org/wiki/Kiril_Meretskov
3) Varmasti olisi pitänyt jälkipeluun mukaisesti pommittaa Itä-Karjalasta Kannakselle tulevaa rataa. Mutta samasta syystä, kuin miksi venäläiset pääsivät alle kahdessa viikossa Viipuriin, tämä ei ollut mahdollista. Stavka oli oppinut, ettei ilmahyökkäyksiäkään pitänyt huiskia kaikkiin mahdollisiin maaleihin, kun hyökkäystoimi oli menossa. Parasta oli keskittyä kulloisiinkin sotatoimien kohdealueisiin. Eli pommitettiin Kannasta. Stavka oli antanut armeijojen komentajille Govorov ja Meretskov riittävät resurssit sotatoimiin. Govorov oli vastuussa vain siitä mitä hänen sotimisalueellaan tapahtui. Jos joku oli syyllinen se oli Stalin. Mutta kokonaisuutta ajatellen oli parempi kuitenkin päihittää saksalaiset ja se kävi parhaiten keskitetyn ylimmän johdon alaisuudessa.
Muutama asia.
Ihan ensimmäiseksi:
Älä koskaan ajattele tapahtuneita virheinä, koska jälkiviisaana oletat tietäväsi, mitä olisi pitänyt tapahtua. Sen sijaan ajattele, mikä olisi järkevin syy toimia, niinkuin toimittiin.
Eli miksi Neuvostoliiton aivan syystä hyvää salmasota taktiikkaa ei käytetty Karjalan Kannaksella?
Eräs seikka: Panssareita EI IKINÄ lähetetä peitteiseen maastoon (metsiin/kaupunkeihin) ilman vahvaa jv- suojausta. Sääntö on ollut voimassa siitä lähtien, kun Britit Cambrain taistelussa Ensimmäisessä Maailmansodassa ajoivat Mark-V vaununsa Cambrain kaupunkiin.
Karjalan Kannaksella noihin aikoihin oli YKSI hyvä tie, eli Viipuri-Leningrad Tie. Nyt jos pakkaat muutama sata T-34:ää, JS-, JSU- jne. vaunua yhdelle tielle, niin väistämätön tapahtuu: Se letka pysähtyy kuin seinään. Eikä kyse ole siitä, että ne tuhottaisiin vaan siitä, että polttoaineen, varaosien, korjaajien, ruuan, veden ja ammusten pitää saavuttaa se keulimmainen vaunu. Ja saavuttaa se jatkuvasti tai se vaunu pysähtyy ja sitten pysähtyvät kaikki muutkin. Ja panssarivaunut tarvitsevat julmetusti huoltoa, jopa venäläiset, jotka olivat yksinkertaistamisen ja siten helpon huollon malliesimerkkejä.
Loppu maasto oli tyypillistä suomalaista: Soita, metsiä, muutama suo lisää.. Kallio, lisää metsää..
Maaston halki oli turha yrittää. Ensinäkin vaunut rikkoutuvat maastossa todella herkästi. Telaketjut saattavat irrota jo kunnon kannon yli ajettaessa, kun liukas kanto luistattaa ketjun sivuun ja toiseksi vaikka venäläisillä oli paljon kokemusta liikkuvasta sodankäynnistä, heillä ei ollut maastokelpoista kuljetuskalustoa (eipä kyllä ollut monella muullakaan, amerikkalaisten massiivista puolitelavaunu armadaa lukuunottamatta). ZIL- ja KAZ- kuorma-autot olivat hyviä, mutta eivät niin hyviä, että olisivat pysyneet maastossa panssarivaunujen vauhdissa. Ja panssarivaunu ilman ammuksia ja polttoainetta ei ole sota-ase, se on rautaromua.
Toinen seikka, mikä Venäläiskomentajia ilman muuta vaivasi, oli sana 'Motti'. He eivät olleet unohtaneet Raatteen Tietä ja muita motti-taisteluja Talvisodasta. He varmasti halusivat välttää viimeiseen asti pitkiä venyviä kolonia, jotka me olisimme voineet maaston kautta koukaten motittaa. Vaunu erossa huollostaan on yhden taistelun päässä tuhosta.
He eivät varmasti suurin surminkaan halunneet suomalaisia metsiin selustaansa. He olivat oppineet erottamaan ideologian ja todellisuuden, eivätkä enää uskoneet suomalaisten sotilaiden antavan periksi tai olevan helposti nujerrettavissa.
Joten rintamaetenemiselle näyttää olevan parempia syitä, kuin jonkun 'laskelmat' siitä, kuinka nopeasti panssarivaunu etenee ja kuinka kaukana Viipuri on.
Toki, pieni osasto panssareita OLISI voinut ehtiä Viipuriin tietä myöten illaksi... Paitsi että se tie oli koviten puolustettu ja sinne olisi äkkiä saatu sekä stukat, että Panssaridivisioona, joka oli ylipäälikön reservinä Kannaksella. Se että Venäläiset saivat Viipurin sitten niin helposti ei tietenkään ollut heidän tiedossaan ENNEN tapahtunutta.
Vielä, miksi hyökkäys Itä-Karjalassa aloitettiin vasta niin myöhään? Jospa se oli tarkoituskin aloittaa? Eiväthän venäläiset voineet tietää, että Mannerheim tulisi luopumaan Itä-Karjalasta niin helposti. Tai että me onnistuisimme pysäyttämään hyökkäyksen VKT-linjalla? Ehkä suunnitelmana oli ensin pakottaa hänet heikentämään puolustusta siellä siirtämällä joukkoja tukkimaan kannaksen hyökkäystä ja sitten vasta hyökätä?
Jos venäläiset olettivat voittavansa, ja kukaan ei aloita hyökkäystä jos luulee häviävänsä, niin eikö se olisi ollut herkullinen tilanne? Toinen isku, joka olisi saattanut saavuttaa vaikka Mikkelin?
Nojatuolikenraali on oikeilla jäljillä ymmärtäessään kontrafaktisen tulkinnan vaikeudet. Jälkiviisastelijalla on käytössään tiedot siitä mitä tapahtui, ja mitä kenties olisi pitänyt tehdä. Näitä tietoja ei tietenkään ollut tapahtumahetken henkilöillä. On harhaanjohtavaa spekuloida siltä pohjalta, että jäädytetään kaikki muut asiaan liittyvät olosuhteet, ja isketään johonkin havaittuun kulminaatiopisteeseen. Todennäköisesti kuitenkin tapahtumahetken toimijat olisivat reagoineet tuon kulminaatiopisteen tilanteeseen jotenkin, ja niinpä sen olosuhteet olisivatkin olleet tosielämässä toisin.
"Venäläiset saivat Viipurin .. helposti ei tietenkään ollut heidän tiedossaan
ENNEN tapahtunutta."
Kuuterselän 14 - 15.6 epäonnistumisen jälkeen päämajan sotilastiedustelun
päällikkö Aladar Paasonen uskoi, että vihollisen päämääränä oli vain VT-linja
(Stella Polaris - aineistoa):
http://content.answers.com/main/content/wp/en/thumb/8/80/400px-Continuation-War-defensive-lines.png
Paasonen kirjoitti raportissaan 16.6: ”.. on myönnettävä, että VT-linjamme
muodosti .. selustauhan (neuvostojoukoille) .., ja että sitä käytettäisiin saksalaisten
voimien hyökkäyksen lähtökohtana ... VT-linjan eliminoiminen tuntuu .. operaation
päätarkoitukselta .. ei näytä siltä, että vihollinen olisi ryhtynyt maamme valloitta-
minen kokonaisuudessaan .. ”
Venäläisten arkistojen avauduttua suomalaisillekin tutkijoille me tiedämme nyt,
että LeRin komentajan Govorovin päämääränä kesäkuussa 1944 oli VIIPURI – ja
tiedämme päivämääränkin: se oli 20.6.1944!
Katso aiheesta tarkemmin ”Neuvostojoukkojen suurhyökkäys kesäkuussa 1944”:
http://www.ekopolttoaine.fi/Osasto_Kuhlmey/Suurhyokkays.htm
".. miksi hyökkäys Itä-Karjalassa aloitettiin vasta niin myöhään?"
Sotilastiedustelullemekaan (Paasonen) ei pystynyt aikanaan ennakoimaan
hyökkäyksen alkamista Itä-Karjalassa Syväriltä heti Viipurin valtauksen
jälkeen.
Mutta tänään mekin tiedämme, että tämä sisältyi LeRin suunnitelmiin Saksan
pohjoista armeijaryhmittymää vastaan kesäkuussa 1944!
Kyllä NL:n tavoite oli Suomen antautuminen sillä tähän sotaoppien mukaan täytyy aina pyrkiä. Puolittaiset tavoitteet ovat omien joukkojen surma. Eri asia sitten miten vastapuolen antautumiseen päästään.
NL oli lähellä päästä Saimaan rannalle, jolloin Suomen armeijan päävoimat olisi jaettu kahtia. Houkutteleva tavoite, miksi ihmeessä he eivät olisi sitä tavoitelleet?
Jos suursodassa saa yhdenkin vastustajan antautumaan on se suuri voitto ja kunnia sotapäälliköille. Jokainen sotapäällikkö tavoittelee aina sitä ja vain sitä. Niin teki varmasti Stalinkin ja koko Stavka.
Siitähän tässä juuri keskustellaan, että miksi se sisältyi Stavakan suunnitelmiin vasta 21.6 eikä jo 10.6, samana päivänä kun alkoi isku Valkeasaaressa.
Tällainen porrastus on vastoin kaikkea strategista ajattelua. Talvisodassa hyökkäys alkoi oikeaoppisesti samana aamuna kaikilla rintamilla.
Suomen oli pakko -41 kesällä porrastaa hyökkäyksiään koska joukkoja ei riittänyt yleishyökkäykseen kaikkialla samana päivänä sekä haluttiin synkronoida Saksan kanssa. Mutta NL:lla ei kesällä -44 ollut näitä ongelmia.
Näinhän se asia on, sodan ratkaisee yleensä se että kumpi tekee vähempi virheitä, kumpikin tekee niitä koko sodan ajan ...
Suomalaisten ansioksi voidaan kai laskea myös se, että Suomi hyödynsi vastustajan virheet yleensä nopeammin ja paremmin.
Mitä tulee hyökkäykseen Itä-Karjalaan, niin Mannerheim ei aikonut alunperin luopua Itä-Karjalasta, vaan käyttää sitä vaihtokauppana rauhan neuvotteluissa. Eli miksi vihollinen olisi tuhlannut "ruutia" alueeseen, jonka se oletti vahvasti varustetuksi ja kummin alueeksi jonka se saa sitten neuvotteluissa takaisin.
Minä ainakin oletan, että myös N-liiton tiedustelu toimi Suomessa koko sodan ajan ja N-liitto oli varmasti tietoinen Mannerheimin suunnitelmista tältä osin.
Suomellehan olisi ollut etu, että sota olisi pysynyt kaukana metsäisessä ja soisessa Itä-karjalassa, jossa panssareista ei olisi ollut sitäkään hyötyä kuin Karjalan kannaksella ...
Samaa muistelen Paasosenkin ihmetelleen raportissaan 16.6.,
jolloin hän oletti puna-armeijan pyrkivän valtaamaan vain VT-linjan
eikä hyökkäys Itä-Karjalassa ollut alkanut.
Paasonen oli tullut tähän johtopäätökseen sen takia, että ne alkoivat
heti hävittämään VT-linjan asemia.
Mutta mitä enemmän itse luen näitä juttuja niin en voi olla tulematta
johtopäätökseen, että Govorov oli hiton kiero mies!
"Suomen oli pakko -41 kesällä porrastaa hyökkäyksiään koska joukkoja ei riittänyt yleishyökkäykseen kaikkialla samana päivänä sekä haluttiin synkronoida Saksan kanssa"
Saksan menestyksen mukaan niitä omia tavoitteita muotoiltiin ja olihan aikatauluista sovittu etukäteenkin. Tuuloksesta eteenpäin Itä-Karjalan valtaukseen käytettiin myös Kannakselta siirrettyjä joukkoja, mikä on luonnollista kun katsoo kuinka taistelualue leveni itään päin mentäessä. Mutta ensimmäisessä ja toisessa vaiheessa ei juurikaan käytetty samoja joukkoja. Laatokan Karjalasta ei siirretty joukkoja Kannaksen valtaukseen. Enemmänkin näyttää kuin kyse olisi ollut varovaisuudesta, siinäkin mielessä, että Laguksen joukkojen pohjoispuolella Tolvajärven-Suojärven aluetta ei kyetty valtaamaan alunperin suunnitellussa aikataulussa. Tämä kerrotaan aivan selvästi suomalaisissa sotahistorioissa, mutta epäselväksi on jäänyt, millaiset alkuperäiset suunnitelmat oikein olivat. Jotenkin hieman tulee käsitys, että aikaa kunnollisten suunnitelmien tekemiseen ei ollut riittävästi. Esimerkiksi panssarijoukkojen käyttötavasta oli erimielisyyttä ja ne suunnattiin Viipurin sijasta Laatokan pohjoispuoliselle alueelle melko myöhäisessä vaiheessa ennen hyökkäyksen alkamista. Toki se lisäsi yllätysmomenttia, mutta kielii siitä, että laajamittaisen hyökkäyssodan suunnittelu ei ollut helppo tehtävä, kun ainakin alkuvaiheessa suunnittelijoiden joukko oli "tietoturvasyistä" pidettävä pienenä. Ja työtä oli rutkasti, koska aiemmat keskitys- ja toimintasuunnitelmat olivat vain puolustussotaa varten laadittuja.
Muutama vuosi sitten eräs historioitsija ihmetteli ääneen sitä, miksi hyökkäyksen ensimmäistä ja toista vaihetta ei aloitettu samanaikaisesti. Itsekin tykönäni paheksuin kommenttia, koska kotimainen sotahistoria antaa ymmärtää, osittain tahtomattaan, ettei muutoin olisi voitu toimia. Miten niin tahtomattaan, voi joku kysyä? Siten, että päätöksille esitetään, aivan oikein, ne perusteet joita tuolloin käytettiin ja niissä on logiikkansa, josta ei suoranaisia virheitä voi löytää. Mutta vaihtoehdoillakaan ei spekuloida. Selkeät virheet myönnetään, kuten Ryhmä Oinosen toiminta hyökkäysvaiheen alussa Ilomantsin suunnalla. Tuon mainitun historioitsijan argumenttina oli, että porrastus antoi venäläisille aikaa linnoittaa asemiaan, mistä aiheutui tarpeettoman suuria tappioita suomalaisille. Väitettä on vaikea kiistää.
Tapio Tiihosen - Ratkaisu Kannaksella..........
http://keskustelu.suomi24.fi/node/6943903
tutkimukset? Vai kehtaatko sanoa ettet tunne koko teosta? Kanattaa kuitenkin tutustua Tiihoseen ja Platonooviin niin et eksy kaidalta polulta. Stalinilla oli tarkoitus edetä Viipurin jälkeen, syvälle Suomeen.
" Venäläisten arkistojen avauduttua suomalaisillekin tutkijoille me tiedämme nyt,
että LeRin komentajan Govorovin päämääränä kesäkuussa 1944 oli VIIPURI – ja
tiedämme päivämääränkin: se oli 20.6.1944! "
Voi herranen aika sentään. Olihan Viipuri tietenkin operaatio Viipurin tavoite, ja venäläisten arkistolähteiden mukaan suomalaiset Karjalan Kannaksella olevat joukot piti tuhota ja sen jälkeisen Kotka-operaation tavoite oli edetä Syvälle Suomeen. Suurhyökkäyksen päätavoite oli tuhota suomalaiset joukot Aunuksen ja Karjalan kannaksilla ja sen jälkeen edetä syvälle Suomeen! Huomioikaa mitä olisi merkinnyt, jos suomalaiset joukot olisi saatu tuhotuiksi kannaksilla!
Itä-Karjalasta tuotuja joukkoja käytettävissä olisi Kannaksen rintaman tuho ollut totaalinen.
Jos neukku olisi hyökännyt täysin voimin Syvärillä ja Tuuloksessa myös jo silloin 10.6 niin meidät olisi hukka perinyt.
Ensimmäiset Itä-Karjalasta siirretyt joukot ehtivät Kannakselle juuri ja juuri Kuuterselässä tapahtunutta läpimurtoa rajoittamaan.
Jos ei olisi ollut näitä joukkoja juuri silloin niin ei olisi tullut mitään Ihantalan ihmettäkään, tuskin edes Ihantalan suurtaistelua.
Vuosalmella ei neukku enää edes yrittänyt Suomen armeijan tuhoon johtavaa läpimurtoa. Se oli paikallisten komentajien kunnianhakua, ei muuta. Tosin meille kovaa ja paljon meni miehiä kummallakin puolella.
Ellei Itä-Karjalasta tuotuja joukkoja olisi ollut Kannaksen rintaman käytettävissä Kuuterselässä kesäkuun puolivälissä olisi tuho ollut totaalinen.
Jos neukku olisi hyökännyt täysin voimin Syvärillä ja Tuuloksessa myös jo silloin 10.6 niin meidät olisi hukka perinyt.
Ensimmäiset Itä-Karjalasta siirretyt joukot ehtivät Kannakselle juuri ja juuri Kuuterselässä tapahtunutta läpimurtoa rajoittamaan.
Jos ei olisi ollut näitä joukkoja juuri silloin niin ei olisi tullut mitään Ihantalan ihmettäkään, tuskin edes Ihantalan suurtaistelua.
Vuosalmella ei neukku enää edes yrittänyt Suomen armeijan tuhoon johtavaa läpimurtoa. Se oli paikallisten komentajien kunnianhakua, ei muuta. Tosin meille kovaa ja paljon meni miehiä kummallakin puolella.
11 Div. 8. rykmentin tulenjohtopatterin ukolta, miten on. Eiköhän rautaa ollut ilmassa tarpeeksi, kun kaartin XXX. armeija kaatui melkein viimeiseen mieheen ja Stalin kysyi syytä hyökkäyksen pysähtymiseen. Miksi ette hyökkää? Vastaus oli ei ole miehiä.
>>kaartin XXX. armeija kaatui melkein viimeiseen mieheen
on aina uhkarohkeeta ja vaarallista. Jos olisivat viikon verran seisseet paikallaan ja keränneet voimaa olisi suomalaisille tullut uusi Valkeasaari.
Etenivät niin nopsaan, etteivät tykistömassat ehtineet perästä ja eivätkä voineet ottaakaan nopeaan etenemiseen ja läpimurtoihin mukaan kuin osan Valkeasaaren tykkimassasta, n. 1000 putkesta.
Ei se ihan noinkaan ollut ...
Suomalaiset itseasiassa yrittivät tehdä vastahyökkäyksensä jo Kuuterselässä ja etenivät molemmille puolin Kuuterselän aluetta, mutta tykistön melkein täydellinen puuttuminen aiheutti sen, että N-liitolla oli liian suuri tuliylivoima, jolla se käänsi taistelut voitokseen.
Lagus oli suunnitellut käyttävänsä panssaridivisioonaa jo Kuuterselässä, mutta Kenraali Laatikainen piti yhden tien varaan rakennettua vastahyökkäystä liian suurena riskinä.
Panssaridivisoona oli alueella valmiina, mutta se siirrettiin reserviin turvaan.
Näin panssaridivisoona säästyi Tali-Ihantalan taisteluun, jossa se näytti voimansa ja varmisti taistelun voiton.
Eli Tali-Ihantalan voitto varmistettiin sillä, että joukkoja säästettiin Kuuterselässä.
Panssaridivisioonastahan käytettiin jääkäriprikaatia Kuuterselän hyökkäyksessä. Jääkäriprikaatia oli vahvennettu panssariprikaatin rynnäkkötykkipataljoonalla, joka oli iskukykyisin osa panssaridivisioonaa. Jääkäriprikaati kärsi ankarat tappiot, eivätkä ne Sturmitkaan ihan kaikki takaisin tulleet.
" .. kun kaartin XXX. armeija kaatui melkein viimeiseen mieheen"
XXX Kaartin Armeijakunta ei ollut mukana Kuuterselälässä 14 - 15.6
vaan sen tehtyä läpimurron Valkeasaaressa 10.6 se vedettiin reserviin
- 'nuolemaan haavojaan ja paikkailtavaksi'.
Mutta ’kokoon parsittu’ XXX Kaartin AK teki läpimurron sittemmin myös
Talissa 25.6.1944!
"...Jääkäriprikaatia oli vahvennettu panssariprikaatin rynnäkkötykkipataljoonalla"
Rynnäkkötykkipataljoona (3 komppaniaa) ei suinkaan kuulunut Panssariprikaatiin
vaan oli suoraan Panssaridivisioonan komentajan alainen!
Onko näin? Lukaisin kokoonpanon Wikipediasta, mutta ei toki olisi ensimmäinen virhe siellä...
...olivat suoritustasoltaan esim. Suomen, Saksan, Englannin ja USA:n ilmavoimiin verrattuna luokattomat. He hävisivät ilmataistelut esim suomalaisia vastaan 1:20 tai jopa 1:30. Heidän operatiivinen suoritus on kaavamaista ja jäykkää.
Toisen maailmansodan villankoiran ydin oli ilmasodassa - jos ilmaherruutta ei saavutettu täydellisesti ei myöskään ollut mahdollisuutta lopulliseen menestykseen. Itärintaman taisteluissa vaikutti tavattomasti länsiliittoutuneiden ilma-aseen ylivoima. Niinpä Saksan oli ohennettava ilma-asettaan idässä niin, että mm. operaatio Bagrationin alkaessa Luftwaffella oli venäläisiä vastaan asettaa vain n. 40 lentokuntoista hävittäjäkonetta (Neuvostoliitolla kaikkiaan n. 6000 konetta Valko-Venäjän rintamalla)
Yöllä 9.-10.6.44 oli 600 NL:n Kaukopommitusilmavoimien konetta jo ilmassa matkalla Etelä-Venäjältä pommittamaan Viipurin ratapihan muusiksi. Lastina oli 600 tn pommeja. Valkovenäjän alueella oli kuitenkin niin valtaisa, laaja, kaatosade, että koko ilmalaivue käännytettiin takaisin ja myöhemmin ei pommitusta enää uusittu koska sitä ei pidetty tarpeellisena läpimurron jälkeen.
Mikäli edes puoletkin pommeista olisi osunut ratapihalle olisi liikenne ollut poikki monta päivää ja ehkä ratkaiseva liikenne joukoillemme Kannaksella jäänyt hoitamatta. Muiltakin osin olisi 600 tn pommeja tehnyt Viipurissa niin pahaa jälkeä että koko kaupunki olisi ollut pahasti sekaisin.
Se, että pommituslentoa ei uusittu oli Sovjetin neljäs paha virhe.
>ja ehkä ratkaiseva liikenne joukoillemme Kannaksella jäänyt hoitamatta.<
Joukkoja tuotiin Kannakselle pääasiassa hieman eri suunnasta ja purettiin mm. Kavantsaareen, Inkilään, Tammisuolle jne. Toki huolto olisi vaikeutunut jos Viipurin ratapiha olisi tuhottu kunnolla. Kyllä Elisenvaaran perusteellinen tuho olisi ollut paljon pahempi paikka.
Mistä se rata kulkeekaan?
http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Kartat/cwdata/41KannaksenIt%E4osa.html
http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Kartat/cwdata/41KannaksenL%E4nsiosa.html
http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Kartat/cwdata/41LaatokanKarjala.html
Aiheesta lisää:
Aunuksen joukkojen siirto Tali-Ihantalaan
http://keskustelu.suomi24.fi/node/4829686#comment-25633618
Kannakselle tapahtuneen liikenteen sekä Kannaksen joukkojen huollon liikenne- ja hermokeskus eikä olisi ollut korvattavissa mitenkään. Tietysti Elisenvaaran radan katkaisu olisi ollut myös karseeta Suomen kannalta.
" Lastina oli 600 tn pommeja. "
Minne nuo pommit kipattiin? Varmaa on ettei niitä takaisin viety.
Siksi ne kipattiin saksalaisten niskaan jossain Valko-Venäjällä. En muista oliko se mainittu kirjassa, josta tästä epäonnistuneesta pommitusretkestä luin. Tosiaan, takaisin ei viety sillä laskeutuminen pommien kanssa olisi ollut täyttä uhkapeliä ja johtanut takuuvarmasti pommien räjähtelyihin.
mutta kolme näin kovaa mokaa on jo liikaa. Olisi kiva jos arkistot aukenisivat ja saataisiin tietoa miksi Stavka menetteli näin kuin se menetteli. Kyllähän sillä jotkut perusteet täytyi olla. Ehkä tuomitaan syyttä heitä epäviisaiksi.
Mutta se rankkasade ei johtunut Stavkasta, tietenkään.
Jos joku on lukenut kuinka venäläiset yrittivät hyökätä 1944 heinäkuun lopussa Viron pohjoisrannalla, mutta eivät päässeet etenemään Sinimäen taisteluissa, niin hän voi pohtia sitä mitä olisi tapahtunut jos venäläiset eivät olisikaan hyökänneet Suomeen vaan keskittäneet voimansa Viroon. Muistaakseni Niilo Lappalainen on arvioinut, ja olen hänen kanssaan samaa mieltä, että venäläiset olisivat saaneet kesällä -44 Viron haltuunsa. Venäläiset olisisvat katkaisseet tämän jälkeen Suomen merenkulun. Suomelle olisi jätetty antautumisvaatimus ja olisi ollut tiukka paikka. Tässä linkissä Sinimäen taisteluista
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Viron_miehitys_1944.htm
Lappalainen on löytänyt venäläisten arkistoista mitä antautuminen olisi tarkoittanut. Lopputuloksena olisi ollut sama kuin Baltian maissa.
Oli siten suomalaisten onni, että Stalin teki todella strategisen virheen hyökätessään Suomeen alkukesästä 1944.
"Stalin teki todella strategisen virheen hyökätessään Suomeen alkukesästä 1944."
Ei tehnyt. Offensiivilla -44 Suomi saatiin lopulta irrotettua sodasta syyskuussa. Tämä vapautti paljon joukkoja saksalaisia vastaan tehtäviin hyökkäyksiin.
ehdotonta antautumista. Voitaneenko jopa sanoa Stalinin lahjoittaneen Suomelle itsenäisyyden toiseen kertaan? Tosiasiahan on ettei Puna-armeijan olisi edes tarvinnut aloittaa mitään hyökkäystä, olisi riittänyt että se jatkaa asemasotaa kaikessa rauhassa. Toukokuussa 1945 Saksan antauduttua Suomen asema olisi ollut täysin kestämätön, antautuminen olisi ollut väistämätön pakko.
oli NL:n vaatimus 23.6. 44. Vasta heinäkuun lopulla ilmoitettiin, ettei se ollut enää voimassa. Torjuntavoitot pelastivat Suomen valtaukselta. Suomi kävi erillissotaansa ja pelastui Saksan sekä Itä-Euroopan maiden kohtalolta.
Totta kait heitetään aina kovia vaatimuksia josko toisella puolella vaikka hermo pettää ja siihen suostutaan. Ei suurhyökkäyksen hyvin menevässä vaiheessa esitettyjä vaatimuksia pidä ottaa aivan tosissaan. Se on sitä sodan logikkaa, että kokeillaan kepillä jäätä josko vaatimus menisikin läpi.
Toisaalta, ei ole hyökkääjän etujen mukaista sopia asioista, niin kauan kuin hyökkäys etenee hyvin.
Joten vaatimukset on yleensä sentakianiin kovia, ettei toinen voi niitä juuri siinä hyökkäysvaiheessa hyväksyä, koska silloin yleensä menee kaikki.
" Totta kait heitetään aina kovia vaatimuksia josko toisella puolella vaikka hermo pettää ja siihen suostutaan. Ei suurhyökkäyksen hyvin menevässä vaiheessa esitettyjä vaatimuksia pidä ottaa aivan tosissaan. "
Suurhyökkäyshän ei saavuttanut (Viipuri-operaatio) kaikkein tärkeintä Stavkan tavoitetta, tuhota Kannaksen suomalaiset. Tämän tavoitteen epäonnistuttua, oli myös vaatimus ehdottomasta antautumisesta enen kuin rauhasta edes neuvotellaan, menettänyt sille asetetut toiveet.
Niin no ainahan se on niin, että toisen onnistumiset perustuu oikeastaan toisen virheisiin, ainoa tapa välttää virheitä on se, ettei tee yhtään mitään, silloin ei tee myöskään virheitä.
Tosin sekin on tavallaan virhe, jos ei tee mitään ...
http://yle.fi/uutiset/teemat/talvisodasta_70_vuotta/2009/11/pommikoneet_kotirintaman_kauhuna_1193905.html
tarvittiin tämän mukaan sata pommia yhtä kuollutta kohti
Eivätkä Neuvostoliiton virheet olisi pelastaneet maata, jos ei niin eikä niin eikä niin ...
Eli oli monia välttämättömiäkin tekijöitä kuten yleensäkin tapahtumissa. Jokaisen poisjäänti olisi muuttanut tilanteen ratkaisevasti.
Vihollisen virheisiin kuuluu joukkojensiirron salliminen pohjoisesta ilmaylivoimasta huolimatta.
Huonot sääolosuhteet estivät myös pommituslentoja. Ja tässä Jussin sivuilta......
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Jatkosotaa_ilmassa.htm
" 9.6.1944 Venäjän ilmavoimat tekivät Karjalan Kannaksella 1150 sotalentoa. 10.6. ”30 minuuttia ennen venäläisten aloittamaa hyökkäystä rynnäköivät venäläisten 172 pommikonetta ja 168 maataistelukonetta Valkeasaaren ja Rajajoen tukikohtia vastaan. Lisäksi kello 11.40-12.00 hyökkäsi hävittäjien suojaamana 298 venäläistä pommi- ja maataistelukonetta suomalaisia tykistöasemia vastaan. Tämän jälkeen vihollisen ilmatoiminta laantui suuremmassa mittakaavassa, mutta vihollisen Il-2 maataistelukoneet jatkoivat silti koko päivän rynnäköintejään pienin muodostelmin suomalaisten taisteluasemia ja muita kohteita vastaan.”
Hirveä kaatosade Keski-Venäjällä yöllä 9.10.6.44 neljäntenä tekijänä pelasti Suomen. Viipurin ratapiha pelastui tuholta ja se mahdollisti joukkojen siirrot.
Rautatiekuljetuksia ohjattiin kulkemaan usein yöaikaan, jolloin IL-2:t ja päiväpommittajat eivät yleensä lentäneet! Yöaikaan ehti kyllä Petroskoista Viipurin nurkille.
Kyse oli 600 kaukopommittajasta jotka olivat 1 000 tonnin pommilastissa jo ilmassa suuntana Viipurin ratapiha. Matka katkesi kun reitllä oli laaja ja hirmuinen kaatosadealue jonka läpi ei uskallettu lentää. Pommarit ohjattiin varmaaleihin.
Jos pommikuormasta puoletkaan olisi osunut ratapihalle olisi junaliikenne Viipurin kautta ollut seis ja lisäjoukkojen saanti myöhästynyt pahasti. Pommitusta ei uusittu kun Puna-armeija sai mielestään riittävän hyvän läpimurron, ei pidetty tarpeellisena.
Viipurissa on nyt hyvinkin kaunis rautatieasema ja sen lähellä Nesteen bentsiinii- ja huoltoasema.
"Jos+pommikuormasta+puoletkaan+olisi+osunut+ratapihalle+olisi+junaliikenne+Viipurin+kautta+ollut+seis"
Joo, yhden pommin kuoppa on toki helppo väistää ja korjata. Mutta tuolloin kyseesssä oli 1 000 tn kuorma mistä puolet on 500 tn. Se määrä Viipurin ratapihalle olisi aiheuttanut melkoisen sotkun, ei ihan äkkiä korjattu.
Jos jospa jos näin.
Jos puna-armeija olisi puhkonut höyryveturit ja muun rautatiekaluston tuusan nuuskaksi, ennen suurhyökkäyksen alkamista olisi Itä-Karjalan joukkojen siirto Kannakselle ollut mahdottomuus. Veturienkin tuhominen olisi aiheuttanut kuljetusongelman jota olisi ollut vaikea korvata.
Tosin temppu on käytännössä hieman vaikeampi tehdä kuin se lausuttuna kuulostaa!
Tosin käytännössä olet vielä tyhmempi, kuin tekstistä voisi päätellä.