Oravanpyörään on lyöty lisää vauhtia

..oravanpyörää!

Jeps, olen huomannut jotain samaa. Itse olen työelämässä, 38-vuotias ja nähnyt miten työmarkkinat toimivat. Vielä 2000-luvun alussa kannettiin huolta alle 6-kymppisten työssäjaksamisesta, mutta nuoret työikäiset nähtiin it-taitoisena homogeenisena ryhmänä, joka hankkii pörssiosakkeita ja rikastuu kielitaidoillaan. Kummallista, että korkeimmalla tahollakaan ei tunnuta tajuavan, että esim. yhtä yksinkertaista valtion/kunnan työpaikkaa kohden on kymmeniä hakijoita.
Ihmetyttää myös tämä työttömien patistelu töihin (Vanhanen) sillä asenteella, että ottakaa mitä tahansa p-hommaa vastaan ja muuttakaa perheidenne kanssa minne tahansa.

Eläkeläisten edut tuntuvat olevan päällimmäisinä, mutta nuorien ajatellaan jaksavan kaikessa tässä tulevien eläkeläisten rakentamassa sirkuksessa "kun ovat nuoria". Opintorahan korottaminenkin oli todella väännön alla; ikäänkuin opiskelijat eivät olisi ihmisiä ollenkaan. Kuitenkin muistetaan nostaa niitä eläkeläisten indeksejä....
Vanhojen, lähemmäs 6-kymppisten, ei tarvitse osata edes kieliä, koska "eivät he osaa". Nuorten, saadakseen työpaikan, pitäisi osata kolmea kieltä ja omata valmis ammattitaito hommaan kuin hommaan. Heidän intoaan ei hyödynnetä, vaan kuitataan se "märkäkorvaisuudeksi" ja ylimielisyydeksi. Ajat muuttuvat, mutta vanha kööri kuvittelee että työelämässä on kaikki kuten ennenkin. Varsinkin se osa porukkaa, jota 90-luvun lama ei purrut millään lailla. Ei ihme, että nuoret työntekijät alkavat hermostua tällaisesta epätasa-arvoisesta kohtelusta. Suurta ikäluokkaa suositaan (lue: se suosii itse itseään, äänestäjiään, tietty), nuorempien kustannuksella. Olisi ihan hyvä, jos sellaiset vanhukset saisivat äänensä kuuluviin, joilla todella olisi sitä viisautta jakaa nuoremmille. Valitettavasti työelämässä äänekkäimmät etunsa-ajajat ovat niin itsekästä ja omahyväistä porukkaa, ettei sieltä ole odotettavissa kuin vaarallista mallia itsekkäästä omien etujen ajamisesta.

Sanoisin, että fiksuimmat eivät hanki lapsia siinä tilanteessa, jossa ei ole puolisoa, asuntoa tai toimeentuloa. Kuitenkin pitäisi olla tutkinnot ja lapset hankittuna, jos meinaa työllistyä ja tulla jotenkin toimeen elämässä. Sitten on niitä nuoria, jotka hankkivat lisää lapsia mutta eivät tule toimeen omillaan vaan yhteiskunnan tukiaisilla. Ja sitten on niitä, jotka saavat jonkun työpaikan ja uupuvat työmäärän alle, kun odotukset ja vaatimukset näiden eläköityvien taholta on niin suuret. Rakenteet työpaikoilla ovat yhä 90 -luvun talouslaman aikaiset, ja tuottavuus- yms ohjelmat tekevät ihmisistä robotteja, jotka hoitavat työt, mutta viis työntekijöiden jaksamisesta. Yksi ihminen hoitaa kahden-kolmen ihmisen työt. Ainakin jonkin aikaa. Ja kun se väsyy niin laitetaan pihalle ja palkataan uusi. Vanhasenkin kannattaisi kaikessa viisaudessaan paneutua tähän ongelmaan. Kuka hullu haluaa tappaa itsensä työllä? Hän itse ehkä, mutta taitaa olla pihalla kuin lumiukko tällä hetkellä henk.koht. elämässään. Ehkäpä nuo yhteiskunnan "loiseläjät" työttömät ovatkin onnellisinta porukkaa, kun ei tarvitse mennä robottitöihin?? Kuitenkin tiedän, että työttömyys on kenelle tahansa isku, Vanhanen voisi itse kokeilla pari vuotta. Ei ole yhteiskunnan etu, että a) ihmiset, jotka haluavat töihin, eivät työllisty vaan heidät luokitellaan työtävieroksuviksi ja b) että työpaikoilla tuottavuutta tehostetaan hölmöläisten tavalla unohtamatta jälkilaskua ja c) halutaan että Suomeen syntyisi lisää lapsia. Voi ääliöt, mikäköhän muuttuja tässä ei oikein stemmaa!!

Älä valtiovalta huolehdi, kyllä se elinkeinoelämä tulee toimeen ilman Sinun huolehtimistasi. Kauppa se on mikä kannattaa ja nyt valtiovaltaa viedään kuin pässiä narussa EK:n aittaan. Kun luullaan, että EK on sama kuin EU. Paskat kilpailukyvystä ja tuottavuudesta, jos täällä liekki sammuu siltä osalta kansaa, joka todella pyörittää näitä pyöriä.

Miten on mahdollista, että talous voisi aina vaan kasvaa ja kasvaa? Meillähän on kuitenkin vain yksi planeetta, jonka rajallisia luonnonvaroja on jakamassa yhä lisääntyvä ihmiskunta.
Taloutemme on rakentunut keinotekoisen kerskakulutuksen varaan. Ihmiset ostelevat roinaa kaupasta, kun eivät tiedä, mitä muutakaan elämällään tekisivät. Kun kansa aikanaan ''valaistuu'' ja jättää törsäämisen vähemmälle, tulee taloutemme ajautumaan lamaan. Kun tähän vielä lisää työn tuottavuuden jatkuvan kasvun, on globaali työttömyyskatastrofi tosiasia.
Markkinatalous ei edusta kestävää kehitystä, se edustaa kaaosta. Aikanaan markkinatalouden voittajiin kuuluu ehkä 1 % ihmiskunnasta. Loput ovat häviäjiä.