Onko ihan normaalia tuntea näin? Ja mikä avokkiani etoo asiassa?
Eli avomieheni sanoi että ei halua naimisiin kanssani.. tuntui että se raastoi jotenkin jonkun osan sydämmestä irti.
Otin asian joskus taannoin puheeksi ja avo suuttui (?).. sen jälkeen olen pari kertaa yrittänyt hellävaraisesti kysyä, että miksi suuttui ja mikä asiassa niin etoo?
Avo ei ole koskaan ennen ollut naimisissa, eikä edes kihloissa. Mitä kammon tapaista tuo sitten voisi olla? Vai kammoa edes?
Sanoo ja vannoo, että haluaa minun kanssa olla koko loppuelämän.. mutta kun mainitsin kihloista ja naimisista, niin kamala haloo.
Jos kerran haluaa loppuelämän yhdessä olla niin mitä kamalaa on mennä naimisiin? Kihlojen kautta olen tosin sen ajatellut aluksi, mutta tarkoituksena ON TÄYSIN AVIOLIITTOLUPAUS!
Mikä niin vaikeaa?
Epäilin ensin että avo haluaa itse kosia ja siksi torjui asian niin pahasti, mutta asiaa kysyttyäni sanoi ettei asia ole niin. Siitä lähin olen aika kysymysmerkkinä ollut.
Epäileekö avo vielä? Odottaako, että saisi vielä jotain parempaa ja siksi ei halua suunnitella naimisiin menoa, koska ero tulisi paremman löydettyä?
Itsellä tuli aivan kamalia ongelmia tuosta, kun sanoi ettei naimisiin/kihloihin.. tuntuu että olen kamala ja en yhtään vaimo-ainesta.
Ja avohan ei tietenkään ymmärrä kun yritän selittää, että tuntuu pahalta ja siksi mieli maassa.. kun kysyy syytä ja sanon, että naimisiinmeno-homma mietityttää.. niin lähtee avo joko pois tai sitten keskustelu loppuu siihen. Enään ei suutu, luojan kiitos.
Jos tulee joskus vielä kysymään että mikä itkettää, niin pitääkö minun alkaa valehtelemaan? syystä että avo hyväksyisi, ja ei luulisi että yritän kokoajan ruinata kosimista.. itse kysyy että mikä on vialla.
Haluaisin vastauksia varsinkin miehiltä.. millainen teidän kanta on kihlautumiseen/naimisiin menoon?
Vastausta myös naisilta joilla on asiaan jotain selitystä.
! Myös haluaisin kuulla jotka joskus ovat törmänneet samanlaiseen tilanteeseen. Erillaisia kokemuksia.. minua vahventamaan.
Ja halua vielä tähän loppuun mainita että kyse ei ole mistään teini-kihloista. Avioliittolupausta olin antamassa ja odotin sitä myös avolta.. ja yhdessä hyvän aikaa ennen kun rupesin tuota kosintaa odottelemaan.
Kirjotusvirheitä löytyy, mutta mitäpä niistä.
- a.v
Eli avomieheni sanoi että ei halua naimisiin kanssani.. tuntui että se raastoi jotenkin jonkun osan sydämmestä irti.
Otin asian joskus taannoin puheeksi ja avo suuttui (?).. sen jälkeen olen pari kertaa yrittänyt hellävaraisesti kysyä, että miksi suuttui ja mikä asiassa niin etoo?
Avo ei ole koskaan ennen ollut naimisissa, eikä edes kihloissa. Mitä kammon tapaista tuo sitten voisi olla? Vai kammoa edes?
Sanoo ja vannoo, että haluaa minun kanssa olla koko loppuelämän.. mutta kun mainitsin kihloista ja naimisista, niin kamala haloo.
Jos kerran haluaa loppuelämän yhdessä olla niin mitä kamalaa on mennä naimisiin? Kihlojen kautta olen tosin sen ajatellut aluksi, mutta tarkoituksena ON TÄYSIN AVIOLIITTOLUPAUS!
Mikä niin vaikeaa?
Epäilin ensin että avo haluaa itse kosia ja siksi torjui asian niin pahasti, mutta asiaa kysyttyäni sanoi ettei asia ole niin. Siitä lähin olen aika kysymysmerkkinä ollut.
Epäileekö avo vielä? Odottaako, että saisi vielä jotain parempaa ja siksi ei halua suunnitella naimisiin menoa, koska ero tulisi paremman löydettyä?
Itsellä tuli aivan kamalia ongelmia tuosta, kun sanoi ettei naimisiin/kihloihin.. tuntuu että olen kamala ja en yhtään vaimo-ainesta.
Ja avohan ei tietenkään ymmärrä kun yritän selittää, että tuntuu pahalta ja siksi mieli maassa.. kun kysyy syytä ja sanon, että naimisiinmeno-homma mietityttää.. niin lähtee avo joko pois tai sitten keskustelu loppuu siihen. Enään ei suutu, luojan kiitos.
Jos tulee joskus vielä kysymään että mikä itkettää, niin pitääkö minun alkaa valehtelemaan? syystä että avo hyväksyisi, ja ei luulisi että yritän kokoajan ruinata kosimista.. itse kysyy että mikä on vialla.
Haluaisin vastauksia varsinkin miehiltä.. millainen teidän kanta on kihlautumiseen/naimisiin menoon?
Vastausta myös naisilta joilla on asiaan jotain selitystä.
! Myös haluaisin kuulla jotka joskus ovat törmänneet samanlaiseen tilanteeseen. Erillaisia kokemuksia.. minua vahventamaan.
Ja halua vielä tähän loppuun mainita että kyse ei ole mistään teini-kihloista. Avioliittolupausta olin antamassa ja odotin sitä myös avolta.. ja yhdessä hyvän aikaa ennen kun rupesin tuota kosintaa odottelemaan.
Kirjotusvirheitä löytyy, mutta mitäpä niistä.
- a.v
Vastaukset 10
Vanhimmat
En usko että kyse on toisesta naisesta tms, mutta riippuu tietty ihmisestä. Yleensä mies vastustaa avioliittoa samasta syystä kuin tiikeri häkkiä: tuntuu kuin saisi pallon jalkaansa. Sen voi katsos kysyä myös näin päin: jos olet varma että ollaan yhdessä loppuelämä, miksi haluat siitä mustaa valkoisella, eikö lupaus riitä? Enempää on vaikea sanoa tietämättä millainen ihminen on kyseessä; uskovainen, ateisti? Vanhempien ja/tai ystävien ikävät kokemukset? Kaikki tällainen voi vaikuttaa asiaan.
Miksi ihmeessa mies haluaisi sitoa laillisesti itsensa sinuun? Han ei halau mitaan velvotteita eika sinua lopuksi elamaansa. Han on joko kykenematon pysyvaan ihmissuhteeseen tai sitten vain yksinkertaisesti ei halua samoja asioita kuin sina.
Mutta etko huomaa: tuossahan se avoliiton ihanuus onkin! siina vain eletaan paivasta toiseen, niin kauan kuin seksi maittaa ja toinen jaksaa hopista muutamia rauhoittavia sanoja toisen hyvauskoisen korvaan ( sanoja joita toinen haluaa kuulla), miksi maksaa palveluista joita nain vahalla rahalla saa ilmaiseksi?
Sitten kun toinen osapuoli kyllastyy, on helppo vain koota rojunsa ja haipya toisen "rakkaan" luo - heita katsos riittaa pilvin pimein!
Miehessa ei siis suomalaisittain ole mitaan pahaa. Hanen kaytoksensa on taydellisen hyvaksyttya.
Jos han ei kelpaa sinulle niin miksi ihmeessa tuhlaat kallista aikaa tuonlaisen otuksen kanssa? Sina et tule enaa nuoremmaksi eika kelloa voi pysayttaa.
Yllatys yllatys! On paljon ihania ja rakastavaisia miehia jotka haluavat rakentaa AVIIIIIOpuolison kanssa perheen. Miksi sina et hyvaksy heita?
"Yllatys yllatys! On paljon ihania ja rakastavaisia miehia jotka haluavat rakentaa AVIIIIIOpuolison kanssa perheen. Miksi sina et hyvaksy heita?"
Käykö vastaukseksi se, että vaikka avomieheni ei halua naimisiin niin minulla ei ole tarvetta hyväksyä muita.
Olet saanut juuri sita mita haluat.Mutta lukijan on vaikea ymmartaa miksi sitten tuskailet miehen kieltaytyessa laillisesti hyvaksyman yhteiseloanne?
kun vain maitoa haluaa. Mutta näinhän sinäkin siis olet sen halunnut, et muutoin avoliitossa??? asustelisi.
Ihmeellsitä marinaa, itse en avoon olisis koskaan suostunut.
14 v naimisissa.
..lukemaan näitä palstoja, riitelyistä, avioeroista, pesänjakamisesta ja kaikista juonitteluista..?
Saanko kysyä, kuinka kauan olette olleet yhdessä ja minkä ikäisiä olette?
Niin se vaan on, ettei toista voi pakottaa naimisiin, eikä narina ainakaan auta asiaa, vaan ainoastaan pahentaa. Avollasi voi hyvinkin olla toinen nainen tai hän voi olla toiseen ihastunut/rakastunut. Mutta tuossa ei ole logiikkaa, että hän vannoo haluavansa olla kanssasi loppuelämän, mutta silti ei ole valmis avioliittoon? Joku siis mättää ja pahasti?
Miten teidän joulunne meni?
Haluaa pitää takaoven auki paremman varalta.
Hän leikkii kanssasi kotia mutta ei halua oikeesti sitoutua. Takaovi on auki, siitä voi mennä kun siltä tuntuu, kun aidan takana näkyy vihreämpää ruohoa.
Mä olen päättänyt, että en mene koskaan naimisiin. Eihän se sitä yhteiseloa muuta yhtään miksikään. Järjestelyt ja kaikki vie aikaa ja rahaa. Ihmiset eroaa jatkuvasti ja tuskin teidänkään suhde tulee kestämään loppuelämää.
Avioliitto on kahle ja kun se on loppumassa, niin siinä on paperisotaa ja tappelua siitä mikä esine kullekin kuuluu. Lapsetkin kärsii siinä sivussa, jos sellaisia sattuu olemaan.
Pelkästä suhteesta on helpompaa lähteä menemään jos alkaa liikaa ahdistamaan. Vielä parempi, jos kummallakin on omat asunnot, niin riidan jälkeen voi lähteä sinne omille kämpille mietiskelemään, tai ihan muuten vaan kutsua kavereita, eikä muija ole nurkissa valittamassa.
Kyllähän näitä syitä riittää, miksei kannata mennä naimiisiin, eikä muuttaa saman katon alle asumaan.
"tuskin teidänkään suhde tulee kestämään loppuelämää"
Onpa sulla ruusuinen kuva parisuhteesta.
Minä nimenomaan haluan naimisiin. En romanttisen "päivä prinsessana" -juhlan takia, vaan käytännön syistä.
Tiesitkö, että jos avopuolisosi joutuu onnettomuuteen ja sitä kautta sairaalahoitoon, avopuolisolla ei ole oikeutta saada hänestä mitään tietoja? Luin myös juuri erään lakimiehen kommentin, että pariskuntien kannattaisi ehdottomasti mennä naimisiin viimeistään silloin kun lapsi syntyy. Paperisotaa avoliitossakin eläminen vaatii. Isyyden vahvistaminen vaatii mm. asiointia lastenvalvojan ja maistraatin kanssa, jotta isän, isän sukulaisten ja lapsen välille syntyy oikeudellisesti pätevä sukulaisuussuhde.
Mitä järkeä on edes harkita parisuhdetta, jos asenne sitoutumiseen on sellainen kuin sinulla?