Tämäkin lienee yksi ikuisuus-aihe, mutta jos jollakin olisi uusia ideoita miten saisi kumppanin huolehtimaan kunnostaan.
Mies on puhunut laihduttamisesta jo vuosia, ja sinä aikana on painoa vain kertynyt lisää. Olen yrittänyt houkutella mukaan liikkumaan milloin milläkin konstilla, mutta tekosyyt ovat aina samat: liian vähän aikaa tai jotakin paikkaa kolottaa.
Tekee mies tosi pitkiä päiviä töissä, työ on vielä istumatyötä, ja ymmärrän että välillä pitää saada pötkötellä sohvallakin. Mutta miten älykäs aikuinen mies ei tajua sitä, että jos ei ole aikaa tai mahdollisuutta harrastaa liikuntaa, täytyy silloin syömiset jättää aika vähiin. Jos söisin samoja eväitä miehen kanssa painaisin varmasti itsekkin sata kiloa liikunnasta huolimatta.
Olen yrittänyt houkutella miestä mukaan omiin liikunta-harrastuksiini, ja yllyttää lähtemään johonkin omien kavereiden kanssa, olen ostanut rakkaalle tuhansien eurojen edestä varusteita ja välineitä, ja olen yrittänyt tehdä kykyni mukaan hänen hommiaan, että hänelle jäisi paremmin aikaa.
Lopputulos on se, että lenkkeilen itse sata vuotta vanhoissa lenkkareissa ja miehen tuliterät varusteet pölyttyvät kaapissa. Vaikka yritän järjestää aikaa, tuo kurja käyttää sen mieluummin tietokoneen ja jääkaapin lähettyvillä.
Raivostuttaa ja masentaa se, että LÄSKI tunkee meidän kahden väliin. Läski estää minua käpertymästä mukavasti rakkaan syliin. Rakastin ennen pötkötellä sohvalla miehen kainalossa, ei puhettekaan että sopisin enää siihen.
Pelottaa lisäksi sekin, miten lihavuus vaikuttaa terveyteen. Istumatyö, koko ajan kasvava paino, ja paljon sydänsairauksia suvussa. Minähän saan alkaa kohta hautakiviä katselemaan.
Olen niin yrittänyt miehenkin kanssa miettiä syitä , muitakin kuin että ruoka on niin hyvää ja sohva pehmeä. Jotenkin tuntuu että syömis-ongelmat ovat oire mielen ongelmista tai jostakin. Miten muuten ihminen voi kauniille terveelle kropalleen tehdä jotain noin julmaa ja inhottavaa.
Mies on puhunut laihduttamisesta jo vuosia, ja sinä aikana on painoa vain kertynyt lisää. Olen yrittänyt houkutella mukaan liikkumaan milloin milläkin konstilla, mutta tekosyyt ovat aina samat: liian vähän aikaa tai jotakin paikkaa kolottaa.
Tekee mies tosi pitkiä päiviä töissä, työ on vielä istumatyötä, ja ymmärrän että välillä pitää saada pötkötellä sohvallakin. Mutta miten älykäs aikuinen mies ei tajua sitä, että jos ei ole aikaa tai mahdollisuutta harrastaa liikuntaa, täytyy silloin syömiset jättää aika vähiin. Jos söisin samoja eväitä miehen kanssa painaisin varmasti itsekkin sata kiloa liikunnasta huolimatta.
Olen yrittänyt houkutella miestä mukaan omiin liikunta-harrastuksiini, ja yllyttää lähtemään johonkin omien kavereiden kanssa, olen ostanut rakkaalle tuhansien eurojen edestä varusteita ja välineitä, ja olen yrittänyt tehdä kykyni mukaan hänen hommiaan, että hänelle jäisi paremmin aikaa.
Lopputulos on se, että lenkkeilen itse sata vuotta vanhoissa lenkkareissa ja miehen tuliterät varusteet pölyttyvät kaapissa. Vaikka yritän järjestää aikaa, tuo kurja käyttää sen mieluummin tietokoneen ja jääkaapin lähettyvillä.
Raivostuttaa ja masentaa se, että LÄSKI tunkee meidän kahden väliin. Läski estää minua käpertymästä mukavasti rakkaan syliin. Rakastin ennen pötkötellä sohvalla miehen kainalossa, ei puhettekaan että sopisin enää siihen.
Pelottaa lisäksi sekin, miten lihavuus vaikuttaa terveyteen. Istumatyö, koko ajan kasvava paino, ja paljon sydänsairauksia suvussa. Minähän saan alkaa kohta hautakiviä katselemaan.
Olen niin yrittänyt miehenkin kanssa miettiä syitä , muitakin kuin että ruoka on niin hyvää ja sohva pehmeä. Jotenkin tuntuu että syömis-ongelmat ovat oire mielen ongelmista tai jostakin. Miten muuten ihminen voi kauniille terveelle kropalleen tehdä jotain noin julmaa ja inhottavaa.
Vastaukset 11
Vanhimmat
ongelma on liika syöminen tai sitten on jokin sairaus mutta älä ota itseesi.
olin parisuhteessa juuri tuollasen kanssa kunnes hän itse löysi uuden ja erosimme.
Hän oli niin rakastunut uuteen että laihtu kukkakepiksi alussa mutta nyt kun olen nähnyt vuosien päästä tämä uuden kanssa niin hän on muuttunut samanlaiseksi läskiksi tai ehkä vieläkin enempi.
Tutustutappa miehesi vähähiilihydraattiseen ruokavalioon! www.karppaus.info. Saa syödä tuhdisti hyvää ruokaa, verenpaine laskee ja paino putoaa väistämättä. Yleensä tämä ruokavalio on miesten mieleen.
Pelkkä liikunnan lisääminen ei kovin helposti laihduta, kun pelkän viinerin kuluttamiseksi pitää juosta yli puoli tuntia. Ruokavaliota on muutettava.
Ettekö ole löytäneet mitään lajia mikä miestä kiinnostaisi? Lajejahan on vaikka kuinka? Ehkä voisit "naamioida" liikunnan mukavaksi pikniksi (muutaman kilometrin kävelymatkan päähän ja kevyt piknikki) tai leppoisaksi pyöräilyksi johonkin kivaan paikkaan? Lähtekää johonkin kauemmaksi, esim. Lappiin hiihtämään, jos mies vaikka innostuisi siitä. Upeat maisemat yms.
Perustele liikuntaharrastusta muullakin kun laihtumiselta. Eikö olisi kiva harrastaa jotain yhdessä?
Tehkää yhdessä (tai tee itse) jotain hyvää, mutta kevyttä ruokaa. Eikä ruokaa tarvitse juuri vähentää, mutta muuttaa sen koostumusta. Kuten joku alempana totesi, pelkkä liikunta ei juuri laihduta. Ruokailutottumuksiakin on muutettava. En minä ainakaan laihtunut kiloakaan vaikka puoli vuotta lenkkeilin (juoksin) 3-4 krt viikossa. Ehkä lenkit olisi pitänyt olla sitten pidempiä (60-70 min pidemmät). Ja liikunnan aloittaminen on ehkä helpompaa, kun on vähän laihtunut ensiksi.
Saat miehesi takuuvarmasti laihtumaan seuraavalla ohjeella: Pois ruokavaliosta kokonaan: peruna, maissi, riisi, kaikki sokeroitu ja puhdistetut valkeat jauhot. Tilalle puoli kiloa muita kasviksia, täyslihaa ja kasviöljyjä. Kaikkea muuta paitsi noita ensin lueteltuja saa siis syödä.
Ns. kevyttä ruokavaliota on todella vaikea noudattaa ja suurin osa palaa siitä takaisin normaaliin -> lihoo uudelleen.
Olen itse nainen, joka rakastaa sohvaa ja ruokaa. Aika-ajoin kuitenkin pyrin huolehtimaan terveydestäni ja kunnostani.
Jokaiselle meille löytyy oma lajinsa. Mikään ei kuitenkaan ärsytä niin paljoa kuin lahjaksi saadut "väärien lajien" kamat. Sain kerran lahjaksi anopilta jumppapallon, enkä tähän mennessä ole käyttänyt sitä, vaikka olen muuta liikuntaa harrastanut. Olen saanut myös jalkapainot - vaikka lenkkeilen, en painoja ole käyttänyt. Ne ovat huonot ja hankalat, ne ottavat vain päähän.
Jos olet avioliittonne kokkaava osapuoli, sinulla on valta valita eväät. Suosi siis keveyttä.
Totuus kuitenkin on, ettet saa toista ihmistä laihtumaan omalla tahdonvoimallasi. Motivaatio laihduttajan on löydettävä itse. Sen sijaan motivaatiota voit tarjota artikkeleilla. Pelotteluartikkelit (terveydelliset ongelmat, jotka johtuvat liikapainosta) ovat hyviä, mutta vielä parempia ovat kannustavat lehtijutut mm. siitä, miten keskivartaloläski on hoidettavissa melko nopeasti muihin kehon osiin jääneeseen rasvaan verrattuna. Näitä lukemalla ainakin minä löydän uuden motivaation - sen lisäksi, että tunnen itsetuntoni laskeneen ulkomuotoni takia ja tahdon tehdä itselleni hyvää.
Mitä tahansa teetkin, ÄLÄ NALKUTA. Ei muuten auta yhtään.
Kaikenlaista on kokeiltu. Paitsi nalkuttamista, siihen en usko minäkään. Jos se olisikin minun yrittämisestäni kiinni mies olisi varmaan sutjakassa kunnossa.
En ole tuputtanut mitään lajia tms, aina kun mies innostuu kokeilemaan jotain lajia yritän hommata hänelle hyvät varusteet kun itse tiedän että monessa lajissa varsinkin aloittelijalle kunnon välineistä on paljon iloa. Ja kokeiltujen lajien kirjo on tosiaan varsin laaja. Pariin kertaan on kaikki jäänyt.
Oikeastaan ainoa liikkumisen muoto mitä hän jaksaa edes vähän harrastaa, on lasten kanssa ulkoilu. Joskus harvoin kävellään kauppaan tms. Mutta joku kolmevuotiaan kävelyvauhtihan ei mitään kovin tehokasta liikuntaa ole. :) Eikä sellainen satunnainen ulkoiluhetki riitä pitämään terveenä.
Meillä syödään ihan tavallista terveellistä ruokaa, se ei ketään lihota, vaan ne iltapalat, limsat ja töiden lomassa hotkitut pizzat. Meidän jääkaapista näkee kilometrin päähän kumpi on viimeksi käynyt kaupassa. Miehen käytyä ruokaostoksilla kaapit notkuvat ties mitä roskaa.
Turha kai minun on toisen ihmisen läskeistä näin murehtia, mutta nyt on kyllä alkanut tosissaan ahdistaa. Alkaa vähitellen sattua silmään komeat ja seksikkäät miehet kodin ulkopuolella. Ennen meillä asui kotonakin semmoinen, nykyisin vieressä kuorsaa itseään jo vähän häpeilevä huonokuntoinen paksukainen. :(
En tiedä olenko sitten tosi pinnallinen kun en enää osaa edes haluta häntä. Mies on kyllä vakuuttanut aina ettei häntä haittaa ikinä vaikka lihoisinkin tai kaljuuntuisin tai päähäni kasvaisi sarvet. Mutta rakastin ja himoitsin hänen kroppaansa, ja muistan hyvin miten vapaa ja itsevarma mies itse oli. Parasta esileikkiä oli kun piirsin muotokuvia alasti poseeraavasta rakkaasta. Muistelimmekin sitä vasta kun mies löysi ison pinon noita muotokuvia monen monen vuoden ajalta, niistä näkee hyvin milloin lihominen alkoi. Mies totesi ettei millään voisi nyt riisua ja istua malliksi. :(
toisaalta kuulostaa ajattelusi hieman pinnalliselta, toisaalta ymmärrän sinua... oma ukkoni on luonnostaan hoikka, ei liho millään, joten enpä tiedä mitä itse tekisin tai tuntisin... itse olen xl-kokoa ja oma mieheni ihastui ja rakastui minuun tällaisena, nimenomaan pitää pyöreistä naisista, joten eipä ole huolta lihomisesta.
Miehet yleensä rakastavat kylmää faktaa. Oma äijäni heräsi todellisuuteen siinä vaiheessa, kun lääkäri näytti paperilta tulokset perusterveystarkastuksen jälkeen: verenpaine huipussa, pulssi samoin, rasva-arvot ym lukemat keturallaan. Totesi sitten, että slaagi, diabetes ja arkku uhkaa nopeasti, jollei tyyli muutu.
Näytä myös hemmolle konkreettisesti, kuinka kaameasti lohturuokaan kuluu rahaa. Itse kirjasin kuukauden ajan joka ainoan ostoksen, jaoin ne luokkiin ja pyöräytin pylväskaavion. Äijä oli ihmeissään, kun huomasi, että eniten rahaa ruokaostoksissa meni palajuustoon. Juuston osto väheni saman tien viidesosaan, enää sitä ei tuupata leivän päälle senttikaupalla joka päivä, vaan silloin tällöin vaikka viikonloppuna.
Voit myös maalailla ikäviä tulevaisuudenkuvia siitä, miten teini-ikäinen lapsenne potee maailmantuskaansa ilman isäukon tukea. Isäukon, joka söi itsensä invalidiksi parhaassa iässään..
No se on sitten "ex-malli" ja "nyky-läski"...!
Tuo kuulostaa järkevältä. Homman miehelle ajan terveystarkastukseen, luulen että kylmä fakta asiantuntijan suusta tosiaan herättää paremmin kuin mitkään minun puheet.
Jotain tehoa voisi olla myös tuon rahanmenon toteamisella. Kyllähän herkkuihin kuukaudessa uppoaa semmoiset summat että sillä saisi jotain muutakin hankittua. Pylväskaaviot tosin saattaa jäädä minulta vääntämättä. :)
miten avataan silmät mieheltä jonka veriarvot oli ihan suht hyvät, huolimatta aikamoisesta ylipainosta (kait jotain 20 kg) ja vuosikymmenten tupakoinnista. Toistaiseksi kaikki siis "hyvin" mutta kun 40 tulee kohta täyteen, en usko että meno voi jatkua samana... Potenssi jo kärsii ja lääkäri käskikin lopettaa tupakoinnin muttei sekään tehonnut.