Tuossa nyt on taas takana kiivasta keskustelua suominaisten laadusta ja yksinjäämisen katkeruudesta. Keskustelua siitä kuka on tunneköyhä ja kuka alfauros. Tämä on joteensakin hassu palsta. Kaikki ovat jotain menettäneet, kaikki vaikuttavat jollain asteella katkerilta vaikkeivät sitä suostu myöntämään.
Särjetyn sydämen kokoon kasaaminen kaikille vaikeaa ja tuntojensa purkaminen helpottaa.
Haluaisin kuitenkin kommentoida paria asiaa.. Minulla niinkuin kaikilla muillakin on jotain hampaankolossa..
Ensinnäkin minua häiritsee suunnaton yleistäminen ja ihmisten kategorisointi. Ja toisekseen minua häiritsee se että ihmiset ottavat täällä asiat turhankin henkilökohtaisesti.
Ei minua häiritse jos joku haluaa hakea vaimonsa thaimaasta. On totisinta totta että thaimaalainen nainen ja suomalainen on eri asia. Ja tiedän thaimaalaisia naisia jotka oikeasti elävät miehelleen ja perheelleen ja ovat todella onnellisia eivätkö muuta haluaisikaan tehdä.
Ehkäpä moni suominainen näkee asian huonona tai naisen alentamisena, mitä asia ei todellisiidessa ole. Pitää muistaa että kulttuurit ja ihmiset ovat erilaisia. Jos joku ei halua suomalaista naista näiden huonon laadun takia (mikä kenenkin mielestä on huonoa) niin mitä sitä tänne ruikuttamaan. Tehköön asialle jotain! Ei se ole minulta pois.
Minä tiedän haluavani suomalaisen miehen, heidän kaikista huonoista piirteistään huolimatta. Uskon ja luotan siihen että kaikki eivät ole jäyhiä juoppoja. Merkkejä muustakin kun on ollut näkyvissä. Haluni johtuu osittain kokemuksesta ihastua italialaiseen mieheen. Hänkin ihastui minuun. Ja hän tosiaan oli kaikin puolin sellainen mitä naisen sopisi toivoa. Minä vain en ollut se nainen joka niin toivoi. Ainainen ylistäminen ja jalustalle nostaminen oli rankkaa. Toisaalta taas liian selkeät jaot miehen ja naisen roolin välillä olivat myös hankalia. Ja tietynlainen yleinen huolettomuus oli rasittavaa.
Pidän suomalaisen miehen piirteestä olla vaatimaton. Suomalaisen mies kun sanoo että hän rakastaa ja haluaa ei välttämättä kuule joka hetki, mutta silloin kun sen kuulee, sitä arvostaa enemmän ja voi luottaa että asia myös on niin.
Tosin nykyinen pelimies-kulttuuri on hiukan vienyt pohjaa pois miesten tunteittein ilmaisuun luottamiselta. Jotkut ovat oppineet etelän miesten tavoille ja suoltavat ulos mitä sylki suuhun tuo ilman todellisuus pohjaa.
Ja mitäs me suominaiset sitten.. Toki ollaan katkeria. Monet ovat koneneet juopon isän ja petturimaiset katoamistemput. Tietyllä tapaa naiset ovat ehkä yrittäneet kostaa miehille kaiken kokemansa vääryyden. Mutta hakkuvat väärää puutaa tai monia vääriä puita, koska eivät ole tajunneet käsitellä asioita silloin kun sen aika on ollut. Mitä sitä menneitä enää tulevien kanssa jauhamaan..
Luulenpa, että suomaliset ovat ylipäänsä pitkävihaisia ja loukkaantuvat herkästi ja vieläpä sydän juuriaan myöten. Niin naiset kuin miehetkin. Ja itselle anteeksi antaminen on se vaikein asia. Suomalainen periksi antamaton sisu on jossain kohtaa taakka mutta jossain kohtaa siunaus. Jospas käytettäisi sitä meidän sisua vaan hyviin juttuihin ja jätettäisiin ne puheet "minä en ainakaan mene puolitiehen vastaan" tai "en varmana soita" joillekin muille..
Huh huijaa.. tulipa tekstiä.. Tämäkö nyt on sitä sydämen keventämistä? Heh.. Tällä vuodatuksella jaksaa taas lukea monen kymmentä muuta vuodatusta.. Sinkkujahan tässä ollaan kaikki! Samassa veneessä.. Eikö?
Särjetyn sydämen kokoon kasaaminen kaikille vaikeaa ja tuntojensa purkaminen helpottaa.
Haluaisin kuitenkin kommentoida paria asiaa.. Minulla niinkuin kaikilla muillakin on jotain hampaankolossa..
Ensinnäkin minua häiritsee suunnaton yleistäminen ja ihmisten kategorisointi. Ja toisekseen minua häiritsee se että ihmiset ottavat täällä asiat turhankin henkilökohtaisesti.
Ei minua häiritse jos joku haluaa hakea vaimonsa thaimaasta. On totisinta totta että thaimaalainen nainen ja suomalainen on eri asia. Ja tiedän thaimaalaisia naisia jotka oikeasti elävät miehelleen ja perheelleen ja ovat todella onnellisia eivätkö muuta haluaisikaan tehdä.
Ehkäpä moni suominainen näkee asian huonona tai naisen alentamisena, mitä asia ei todellisiidessa ole. Pitää muistaa että kulttuurit ja ihmiset ovat erilaisia. Jos joku ei halua suomalaista naista näiden huonon laadun takia (mikä kenenkin mielestä on huonoa) niin mitä sitä tänne ruikuttamaan. Tehköön asialle jotain! Ei se ole minulta pois.
Minä tiedän haluavani suomalaisen miehen, heidän kaikista huonoista piirteistään huolimatta. Uskon ja luotan siihen että kaikki eivät ole jäyhiä juoppoja. Merkkejä muustakin kun on ollut näkyvissä. Haluni johtuu osittain kokemuksesta ihastua italialaiseen mieheen. Hänkin ihastui minuun. Ja hän tosiaan oli kaikin puolin sellainen mitä naisen sopisi toivoa. Minä vain en ollut se nainen joka niin toivoi. Ainainen ylistäminen ja jalustalle nostaminen oli rankkaa. Toisaalta taas liian selkeät jaot miehen ja naisen roolin välillä olivat myös hankalia. Ja tietynlainen yleinen huolettomuus oli rasittavaa.
Pidän suomalaisen miehen piirteestä olla vaatimaton. Suomalaisen mies kun sanoo että hän rakastaa ja haluaa ei välttämättä kuule joka hetki, mutta silloin kun sen kuulee, sitä arvostaa enemmän ja voi luottaa että asia myös on niin.
Tosin nykyinen pelimies-kulttuuri on hiukan vienyt pohjaa pois miesten tunteittein ilmaisuun luottamiselta. Jotkut ovat oppineet etelän miesten tavoille ja suoltavat ulos mitä sylki suuhun tuo ilman todellisuus pohjaa.
Ja mitäs me suominaiset sitten.. Toki ollaan katkeria. Monet ovat koneneet juopon isän ja petturimaiset katoamistemput. Tietyllä tapaa naiset ovat ehkä yrittäneet kostaa miehille kaiken kokemansa vääryyden. Mutta hakkuvat väärää puutaa tai monia vääriä puita, koska eivät ole tajunneet käsitellä asioita silloin kun sen aika on ollut. Mitä sitä menneitä enää tulevien kanssa jauhamaan..
Luulenpa, että suomaliset ovat ylipäänsä pitkävihaisia ja loukkaantuvat herkästi ja vieläpä sydän juuriaan myöten. Niin naiset kuin miehetkin. Ja itselle anteeksi antaminen on se vaikein asia. Suomalainen periksi antamaton sisu on jossain kohtaa taakka mutta jossain kohtaa siunaus. Jospas käytettäisi sitä meidän sisua vaan hyviin juttuihin ja jätettäisiin ne puheet "minä en ainakaan mene puolitiehen vastaan" tai "en varmana soita" joillekin muille..
Huh huijaa.. tulipa tekstiä.. Tämäkö nyt on sitä sydämen keventämistä? Heh.. Tällä vuodatuksella jaksaa taas lukea monen kymmentä muuta vuodatusta.. Sinkkujahan tässä ollaan kaikki! Samassa veneessä.. Eikö?
Vastaukset 5
Vanhimmat
eipä tohon oikein oo lisättävää..:)
hyvää uuttavuotta sulle ja kaikille muillekki..
Puhuit asiaa! Tuollaista harva jaksaa kirjoittaa noin hyvässä muodossa :)
Otetaan vain rennommin joka iikka.
Ja juu muuttakaas vähän tuota pelimies-kulttuuria! Ja muutenkin otetaas kaikki rennosti
Itseäkin harmittaa suunnattomasti ns. pelimiehet, jotka vain leikkivät naisten tunteilla. En sellaista voi miehenä hyväksya alkuunkaan, on se niin väärin...
Nämä pelimiehet pilaavat meidän kunnon miestenkin maineen, ja jotkut naiset sitten ajattelevat, että kaikki miehet ovat samanlaisia. Taitaa tosin suurin osa ollakin pelureita...
on ärsyttävä. Itse olen hyvin kiinnostunut vuorovaikutuksesta ja asioista jotka liittyvät iskemiseen, ihastumiseen yms. Ja nautin flirttailusta ja juuri tästä "pelaamisesta". Minut voisi varmaankin lukea tuohon pelimies kategoriaan. Mutta itse haluan kunniottaa naisia. Ja kun homma toimii hyvin, kaikilla on vain hauskaa. Filosofiaani ei kuulu sellainen asenne että "huijataan" nainen sänkyyn.
Minua ärsyttää aina tuo sana "pelimies." Voin olla mikä tahansa, mutta en pelimies...
Ja nyt tuntuu olevan hieman muoti-ilmiö että hengaillaan noilla "pelimies" foorumeilla, niellään asiat pureskelematta ja mennään sen enmpää ymmärtämättä käyttämään näitä "temppuja" yökerhoihin. Lopputulos näyttää luultavasti usein hyvinkin naurettavalta, ehkäpä jopa pelottavan ristiriitaiselta.
Ei ihme että pelimiehet eivät ole kovinkaan in.
On tietysti niitäkin jotka osaavat tuon homman, mutta eivät piittaa naisen tunteista. Heidän kannattaisi ehkä katsoa peiliin ja miettiä, miten kaukana he todellisuudessa ovat siitä "kuvasta" jonka he itsestään antavat. On miehekkäämpää pyrkiä olemaan miehekäs kuin näytellä sitä.
Hyvin kirjoitit. Emme kukaan ole täydellisiä ja siksi tiettyä pehmeyttä ja huumoria toivoisin keskusteluun. Sitä tarvitaan ihmissuhteiden onnistumiseksi!