Joulu mennä jolkotti

kyseenalaistaa mediassa julkaistut luvut. Jo nettikauppa oli mukamas kolme miljadia €.
Ihmiset huomioivat tiedotusta, se tekee tyytymättömyyttä, jotkut eivät usko saannensa tarpeeksi suhteissa muihin, tai antajan varoihin, koska julkisuus väittää keskiverto € lukua todella suureksi. Tällä palstalla on tuolla jo kirjoitus: EI ollut lahjapaketteja anopin kuusen alla siis kostoko?

Moni vanhempi tarjoaa Jouluateriat, joita ei noihin lukuihin edes lasketa, eläkkeestä ne silti vievät melkoisen palan.

Miksi laskin ruuan hinnan johtui siitä, että työkohteeni osti itselleen Jouluviikon maalaistaloon 260 € Koko suku oli käynnyt mummulla ruokailemassa Joulun eripäivinä. Syöneet ja lähteneet, mummu tiskasi tarjosi ja valmisti ruuan kaikessa hiljaisuudessa. Suku ei ymmärtänyt ollenkaan, miksi mummu lähti nyt jo toisen kerran Joulupakolaiseksi. Mummu sanoi pääsevänsä halvemmalla ja Hänellä on puheseuraa koko viikon ei tarvitse olla yksin.
Ruokavieraat eivät seurustelleet mummun kanssa, vaan keskenään ja, kun ruoka oli syöty kahveineen sanottiin; Kiitos seuraava vierasruokailu olisi pääsiäinen...Tämän tajuaminen ja ymmärtäminen oli mummmulle *1929 surullinen asia.

tarkoitukseni oli kirjoitti:

kyseenalaistaa mediassa julkaistut luvut. Jo nettikauppa oli mukamas kolme miljadia €.
Ihmiset huomioivat tiedotusta, se tekee tyytymättömyyttä, jotkut eivät usko saannensa tarpeeksi suhteissa muihin, tai antajan varoihin, koska julkisuus väittää keskiverto € lukua todella suureksi. Tällä palstalla on tuolla jo kirjoitus: EI ollut lahjapaketteja anopin kuusen alla siis kostoko?

Moni vanhempi tarjoaa Jouluateriat, joita ei noihin lukuihin edes lasketa, eläkkeestä ne silti vievät melkoisen palan.

Miksi laskin ruuan hinnan johtui siitä, että työkohteeni osti itselleen Jouluviikon maalaistaloon 260 € Koko suku oli käynnyt mummulla ruokailemassa Joulun eripäivinä. Syöneet ja lähteneet, mummu tiskasi tarjosi ja valmisti ruuan kaikessa hiljaisuudessa. Suku ei ymmärtänyt ollenkaan, miksi mummu lähti nyt jo toisen kerran Joulupakolaiseksi. Mummu sanoi pääsevänsä halvemmalla ja Hänellä on puheseuraa koko viikon ei tarvitse olla yksin.
Ruokavieraat eivät seurustelleet mummun kanssa, vaan keskenään ja, kun ruoka oli syöty kahveineen sanottiin; Kiitos seuraava vierasruokailu olisi pääsiäinen...Tämän tajuaminen ja ymmärtäminen oli mummmulle *1929 surullinen asia.

Lue lisää

Voi olipa tuttua! Joka vuosi olen luvannut ryhtyä joulupakolaiseksi. Pääsisin halvemmalla! Saati sitten se väsymys, joka on joulunpyhien jälkeen ylimaallinen. Siitäkin pääsisin.

Joka vuosi odotan tulevaa joulua kuin painajaista, jossa vellovat ristiriitaiset tunteet. Toisaalta on halu olla läheisten ja sukulaisten kanssa ja toisaalta työnpaljous hirvittää.

Kustannan 18 ihmiselle jouluaterian. Tarjoilen sen itse, tiskaan ja siivoan jäljet. Ja koska pukki kuuluu asiaan vieraiden toivomuksesta, niin ostan porukan joka jäsenelle lahjan. Toki he ostavat myös toisilleen, kuka enemmän, kuka vähemmän. Pukin palkan minä maksan, kun hän kerran meille tilataan. :)
En ennätä muutamaan päivään istahtamaan, vaan pyyhällän edestakaisin kuin vikkelä tonttu.

Kyllä minua kohteliaasti kiitetään, kun muka olen ruokaihminen joka tykkää tarjota ja passata.
Sellainen rooli minulle on annettu.

Koskaan en pyydä ketään jouluna vieraisille. Hiljaisessa mielessä toivon, että edes joku päättäisi viettää oman joulunsa. Aaatonaattona vain alkaa tulla tekstiviestiä, jossa kysellään, että mihin aikaan voidaan tulla.

Eräs näistä vierailijoista kehui, kuinka he eivät tee jouluna yhtään mitään. He ovat sanoutuneet irti joulusta! Aaton he viettävät meillä, joulupäivänä ovat naisen äidin luona, ja Tapaninpäivänä suuntaavat naisen tädin hoiviin maalle. Siellä on kuulemma valtava pitopöytä ja muutenkin ihanaa! Heistä on kummallista, että ihmiset hössöttävät joulusta, eivätkä osaa nauttia hiljaisuudesta. He ottavat joulunsa rennosti. Näin he minulle sanoivat.

Mitä tällainen 18 hengen ateria kinkkuineen, laatikoineen, salaatteineen, jälkiruokineen, lisänä kahvitus kakkuineen, pikkuleipineen ja lopuksi lahjoineen maksaa? Alle 500 euron en millään pääse.

Tulen sanoutumaan irti roolistani "jouluihmisenä". Siinä osassa olen ollut toistakymmentä vuotta. Enpä tässä syytä kuin omaa kilttiä itseäni! Se on varma, että koittaa aika, että Aino-tossukkani paistattelevat päivää etelän lämmössä... jouluna.
Sairastumiseni nyt Tapaninpäivänä enteili jo sitä.

mummelikka 56 kirjoitti:

Voi olipa tuttua! Joka vuosi olen luvannut ryhtyä joulupakolaiseksi. Pääsisin halvemmalla! Saati sitten se väsymys, joka on joulunpyhien jälkeen ylimaallinen. Siitäkin pääsisin.

Joka vuosi odotan tulevaa joulua kuin painajaista, jossa vellovat ristiriitaiset tunteet. Toisaalta on halu olla läheisten ja sukulaisten kanssa ja toisaalta työnpaljous hirvittää.

Kustannan 18 ihmiselle jouluaterian. Tarjoilen sen itse, tiskaan ja siivoan jäljet. Ja koska pukki kuuluu asiaan vieraiden toivomuksesta, niin ostan porukan joka jäsenelle lahjan. Toki he ostavat myös toisilleen, kuka enemmän, kuka vähemmän. Pukin palkan minä maksan, kun hän kerran meille tilataan. :)
En ennätä muutamaan päivään istahtamaan, vaan pyyhällän edestakaisin kuin vikkelä tonttu.

Kyllä minua kohteliaasti kiitetään, kun muka olen ruokaihminen joka tykkää tarjota ja passata.
Sellainen rooli minulle on annettu.

Koskaan en pyydä ketään jouluna vieraisille. Hiljaisessa mielessä toivon, että edes joku päättäisi viettää oman joulunsa. Aaatonaattona vain alkaa tulla tekstiviestiä, jossa kysellään, että mihin aikaan voidaan tulla.

Eräs näistä vierailijoista kehui, kuinka he eivät tee jouluna yhtään mitään. He ovat sanoutuneet irti joulusta! Aaton he viettävät meillä, joulupäivänä ovat naisen äidin luona, ja Tapaninpäivänä suuntaavat naisen tädin hoiviin maalle. Siellä on kuulemma valtava pitopöytä ja muutenkin ihanaa! Heistä on kummallista, että ihmiset hössöttävät joulusta, eivätkä osaa nauttia hiljaisuudesta. He ottavat joulunsa rennosti. Näin he minulle sanoivat.

Mitä tällainen 18 hengen ateria kinkkuineen, laatikoineen, salaatteineen, jälkiruokineen, lisänä kahvitus kakkuineen, pikkuleipineen ja lopuksi lahjoineen maksaa? Alle 500 euron en millään pääse.

Tulen sanoutumaan irti roolistani "jouluihmisenä". Siinä osassa olen ollut toistakymmentä vuotta. Enpä tässä syytä kuin omaa kilttiä itseäni! Se on varma, että koittaa aika, että Aino-tossukkani paistattelevat päivää etelän lämmössä... jouluna.
Sairastumiseni nyt Tapaninpäivänä enteili jo sitä.

Lue lisää

Minun mielestä joulu on ihana, en laske mitä menee mihinkin ja olemme hyvin tavallisia palkan nauttijoita. Ei aina saa valittaa joulusta ja sen tulevista kustannuksista. Ehdotan Teille hyvät ihmiset, jättäkää joulu viettämättä jos se on Teille noin kalllis juhla ja jos ette saa siitä mitään. Ei lahjojen tarvitse olla kalliita ja ruokien ihmeellisiä, perhejuhla hyvät ihmiset.
Hyvää uutta vuotta 2007.

ei minulla kirjoitti:

Minun mielestä joulu on ihana, en laske mitä menee mihinkin ja olemme hyvin tavallisia palkan nauttijoita. Ei aina saa valittaa joulusta ja sen tulevista kustannuksista. Ehdotan Teille hyvät ihmiset, jättäkää joulu viettämättä jos se on Teille noin kalllis juhla ja jos ette saa siitä mitään. Ei lahjojen tarvitse olla kalliita ja ruokien ihmeellisiä, perhejuhla hyvät ihmiset.
Hyvää uutta vuotta 2007.

Lue lisää

jouluateriasi? Valmiiseen pöytään on aina mukava istahtaa. Entäs miltä tuntuu siitä kuka joka kerta joutuu passaamaan? Jolla ei ole mahdollisuutta (kun sitä ei anneta) istahtaa jonkun muun valmistamaan joulupöytään.

Kannattaisi joskus kysyä ja kaivaa niiltä äideiltä ja mummuilta että jaksavatko he todellakin sitä rumbaa ja "kansainvaellusta" useana päivänä peräkkäin? Veikkaan että sen lämpimän hymyn takana hampaat välillä kirskuu ja nitroja tarvtaan tämän tästä.

mummelikka 56 kirjoitti:

Voi olipa tuttua! Joka vuosi olen luvannut ryhtyä joulupakolaiseksi. Pääsisin halvemmalla! Saati sitten se väsymys, joka on joulunpyhien jälkeen ylimaallinen. Siitäkin pääsisin.

Joka vuosi odotan tulevaa joulua kuin painajaista, jossa vellovat ristiriitaiset tunteet. Toisaalta on halu olla läheisten ja sukulaisten kanssa ja toisaalta työnpaljous hirvittää.

Kustannan 18 ihmiselle jouluaterian. Tarjoilen sen itse, tiskaan ja siivoan jäljet. Ja koska pukki kuuluu asiaan vieraiden toivomuksesta, niin ostan porukan joka jäsenelle lahjan. Toki he ostavat myös toisilleen, kuka enemmän, kuka vähemmän. Pukin palkan minä maksan, kun hän kerran meille tilataan. :)
En ennätä muutamaan päivään istahtamaan, vaan pyyhällän edestakaisin kuin vikkelä tonttu.

Kyllä minua kohteliaasti kiitetään, kun muka olen ruokaihminen joka tykkää tarjota ja passata.
Sellainen rooli minulle on annettu.

Koskaan en pyydä ketään jouluna vieraisille. Hiljaisessa mielessä toivon, että edes joku päättäisi viettää oman joulunsa. Aaatonaattona vain alkaa tulla tekstiviestiä, jossa kysellään, että mihin aikaan voidaan tulla.

Eräs näistä vierailijoista kehui, kuinka he eivät tee jouluna yhtään mitään. He ovat sanoutuneet irti joulusta! Aaton he viettävät meillä, joulupäivänä ovat naisen äidin luona, ja Tapaninpäivänä suuntaavat naisen tädin hoiviin maalle. Siellä on kuulemma valtava pitopöytä ja muutenkin ihanaa! Heistä on kummallista, että ihmiset hössöttävät joulusta, eivätkä osaa nauttia hiljaisuudesta. He ottavat joulunsa rennosti. Näin he minulle sanoivat.

Mitä tällainen 18 hengen ateria kinkkuineen, laatikoineen, salaatteineen, jälkiruokineen, lisänä kahvitus kakkuineen, pikkuleipineen ja lopuksi lahjoineen maksaa? Alle 500 euron en millään pääse.

Tulen sanoutumaan irti roolistani "jouluihmisenä". Siinä osassa olen ollut toistakymmentä vuotta. Enpä tässä syytä kuin omaa kilttiä itseäni! Se on varma, että koittaa aika, että Aino-tossukkani paistattelevat päivää etelän lämmössä... jouluna.
Sairastumiseni nyt Tapaninpäivänä enteili jo sitä.

Lue lisää

Kirjoituksesi: "Sellainen rooli minulle on annettu"

Niinpä, niin roolit otetaan vastaan, kukaan ei pakota. Tulee mieleen rakas äitini, joka ensin pyyteli ja kutsui kylään ja kun tiedustelimme, mitä taloon on jo hankittu ruokaa yms., että tuomme sitten niitä mitä puuttuu...niin koskaan ei mitään tarvinnut tuoda, kun kaikkea on jo hankittu ja kylmälaitteet sekä kellarit ovat täynnä... tokihan veimme elintarvikkeita ym. ja aina ne oli yhtä vääriä.

Samoin kukaan ei kelvannut laittamaan mitään ruokia, kun hän oli se paras kokki! Kunnes kuulin sukulaisilta, kuinka käymme syömässä ja äitini joutuu passaamaan. Siihen loppui joulunvietot ja alkoi meidän perheen oma joulu!

Edelleen hän saa herkkukorin ja lahjat perheeltäni jouluksi, mutta passattavaksi ei mennä! Muut sisarukset menevät ja sama laskeminen jatkuu heidän osaltaan...niin ja niin monta vierasta ja niin ja niin paljon, sitä ja tätä hän oli ostanut. Koskaan ei muista mainita mitä ja kuinka paljon ne vievät sinne mennessään ruokia, lahjoista puhumattakaan.

"nautit" kirjoitti:

jouluateriasi? Valmiiseen pöytään on aina mukava istahtaa. Entäs miltä tuntuu siitä kuka joka kerta joutuu passaamaan? Jolla ei ole mahdollisuutta (kun sitä ei anneta) istahtaa jonkun muun valmistamaan joulupöytään.

Kannattaisi joskus kysyä ja kaivaa niiltä äideiltä ja mummuilta että jaksavatko he todellakin sitä rumbaa ja "kansainvaellusta" useana päivänä peräkkäin? Veikkaan että sen lämpimän hymyn takana hampaat välillä kirskuu ja nitroja tarvtaan tämän tästä.

Lue lisää

vaihtoehdoksi jää olla sitten yksin joulu, kutsuja muualle ei tule.

Tosin tämä koskee varmasti useimmin poikien äitejä.

Ehkä vanha perinne joulu sukujuhlana maalaistaloissa pitää yllä uskoa ja vakaamusta asian kuuluu olla niin. Maalaisväestö oli ennen suhteellisesti rikkaampia, kuin kaupungin työläisväestö.

Työskentelen eläkeläisväestön parissa, näitä ikäviä tapoja pitää vanhukset jouluorjina, rauhallisen joulun nimissä ilman joulu hössötystä, on todella.

Mielestäni ei kuitenkaan ole kyse ajattelemattomuudesta vaan TIETOISESTA hyväksi käytöstä.
Kutsua toisinpäin ei tule ja siihen ei vaikuta asunnon koko.
Mummun kaksio ja siitä ylöspäin venyy seinistä ja katosta ja vierailuvuorot jaetaan vieraiden omasta toimesta emännältä kysymättä.

Kukas sitä jouluna riitelisi, eipä pahemmin muuten näe lapsiaan tai lapsenlapsiaan. Miniät ovat viisaita ja laiskoja, ylistämällä saa useamman päivän huusholli vapaan, vanhempaa sukua riittää, _ ihania nämä Jouluperinteet_.
Kun eläkkeestä jää keskivertona 800 € kk käteen ja siitä maksaa kaiken varsinkin yksineläjä, joita vanhemmissa eniten, on perinteen hinta kohtuuton.

ei minulla kirjoitti:

Minun mielestä joulu on ihana, en laske mitä menee mihinkin ja olemme hyvin tavallisia palkan nauttijoita. Ei aina saa valittaa joulusta ja sen tulevista kustannuksista. Ehdotan Teille hyvät ihmiset, jättäkää joulu viettämättä jos se on Teille noin kalllis juhla ja jos ette saa siitä mitään. Ei lahjojen tarvitse olla kalliita ja ruokien ihmeellisiä, perhejuhla hyvät ihmiset.
Hyvää uutta vuotta 2007.

Lue lisää

miehen palkka on 2880 € ja naisenpalkka 2300 € kk olisi 5180 € kk tuloa keskivertona.
2 x keskiverto eläke, 0n 2 x 1024 € olisi keskiverto eläkettä 2048 € kk, jos eläkeläisiä on kaksi, useimmin ei ole.
Eipä 2,52 kertaisilla tuloilla ole niin kovasti väliä laskeakaan.
Olet ylimielinen, helppoa, ehkä löytyy vielä edestä jonan päivänä.

tapa? kirjoitti:

Kirjoituksesi: "Sellainen rooli minulle on annettu"

Niinpä, niin roolit otetaan vastaan, kukaan ei pakota. Tulee mieleen rakas äitini, joka ensin pyyteli ja kutsui kylään ja kun tiedustelimme, mitä taloon on jo hankittu ruokaa yms., että tuomme sitten niitä mitä puuttuu...niin koskaan ei mitään tarvinnut tuoda, kun kaikkea on jo hankittu ja kylmälaitteet sekä kellarit ovat täynnä... tokihan veimme elintarvikkeita ym. ja aina ne oli yhtä vääriä.

Samoin kukaan ei kelvannut laittamaan mitään ruokia, kun hän oli se paras kokki! Kunnes kuulin sukulaisilta, kuinka käymme syömässä ja äitini joutuu passaamaan. Siihen loppui joulunvietot ja alkoi meidän perheen oma joulu!

Edelleen hän saa herkkukorin ja lahjat perheeltäni jouluksi, mutta passattavaksi ei mennä! Muut sisarukset menevät ja sama laskeminen jatkuu heidän osaltaan...niin ja niin monta vierasta ja niin ja niin paljon, sitä ja tätä hän oli ostanut. Koskaan ei muista mainita mitä ja kuinka paljon ne vievät sinne mennessään ruokia, lahjoista puhumattakaan.

Lue lisää

Kyllä me ihmisyhteisössä annamme toisillemme rooleja, ja ne otetaan vastaan niin kuin esimerkiksi äidin rooli.

Joulumme on jostain syystä paisunut ilman, että olisin ketään erikseen pyydellyt vierailulle.
EN pyydä, enkä toivo!
Joskus on ollut enemmänkin kuin 18 henkeä, joka oli tämänvuotinen tilanne. On ollut menneisyydessä tilanne, että poikani perhe pyysi mukaansa luoksemme aattoa viettämään kaksi ystäväänsä... siis minulle tuntemattomat henkilöt.
Tarkoitus oli hyvä, nämä henkilöt olivat ulkomailta ja heille esiteltiin aito suomalainen joulu.
Muitakin vastaavuuksia, yllätysvieraita, on ollut.

Sinä puhut omasta suvustasi ja äidistäsi. Hyvä niin. Se ei vain vertaudu minuun. Äitisi ja minä olemme eri henkilöitä.

En sinun tapaasi viettää joulua moiti. On suositeltavaa ja hienoa tarjoutua auttamaan ja viedä herkkukori. Olet tehnyt fiksusti. Äitisi omalla vastuulla on, että hän ei osaa ottaa apua vastaan. Sille ei voi mitään taivaan enkelitkään, joten ei sinun tarvitse kokea syyllisyyttä.

Enkä tahdo omia vieraitanikaan enempää moittia, vaikka minulle apua ei ole tarjottukaan, eikä herkkukoreja ole pöydälle ilmestynyt.
Tajuan, että vastuuni minulla on tässä prosessissa, joka on vuosien mittaan paisunut kuin pullataikina.

Olen miettinyt useasti, että miten se lipsahti tähän malliin, ettei porukka huomaa... vastaukseksi olen itselleni todennut, että joulumme on itsestäänselvyys.
Se on vähän samoin kuin ihmisen mielessä muutkin hyvät asiat. Saamiseen tulee oikeutettu rutiini.
Näin on minustakin ihmisenä tullut itsestäänselvyys.
Ja koska jouluna ei halua tietenkään ihmisille irvistellä vaan hymyillä, niin he ajattelevat minun olevan jouluhminen joka rakastaa pyöriä tonttumuorina. Todellisuudessa koen olevan aivan muuta.

Ja kuten loppuun kirjoitin, sairastuin Tapanina. Tiedän varmasti tulevan jouluni viettäväni etelässä (Ainotossukat tietysti kassissa mukana)

tilastokeskus kirjoitti:

miehen palkka on 2880 € ja naisenpalkka 2300 € kk olisi 5180 € kk tuloa keskivertona.
2 x keskiverto eläke, 0n 2 x 1024 € olisi keskiverto eläkettä 2048 € kk, jos eläkeläisiä on kaksi, useimmin ei ole.
Eipä 2,52 kertaisilla tuloilla ole niin kovasti väliä laskeakaan.
Olet ylimielinen, helppoa, ehkä löytyy vielä edestä jonan päivänä.

Lue lisää

Ei löydy.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/200612295486798_uu.shtml

tarkoitukseni oli kirjoitti:

kyseenalaistaa mediassa julkaistut luvut. Jo nettikauppa oli mukamas kolme miljadia €.
Ihmiset huomioivat tiedotusta, se tekee tyytymättömyyttä, jotkut eivät usko saannensa tarpeeksi suhteissa muihin, tai antajan varoihin, koska julkisuus väittää keskiverto € lukua todella suureksi. Tällä palstalla on tuolla jo kirjoitus: EI ollut lahjapaketteja anopin kuusen alla siis kostoko?

Moni vanhempi tarjoaa Jouluateriat, joita ei noihin lukuihin edes lasketa, eläkkeestä ne silti vievät melkoisen palan.

Miksi laskin ruuan hinnan johtui siitä, että työkohteeni osti itselleen Jouluviikon maalaistaloon 260 € Koko suku oli käynnyt mummulla ruokailemassa Joulun eripäivinä. Syöneet ja lähteneet, mummu tiskasi tarjosi ja valmisti ruuan kaikessa hiljaisuudessa. Suku ei ymmärtänyt ollenkaan, miksi mummu lähti nyt jo toisen kerran Joulupakolaiseksi. Mummu sanoi pääsevänsä halvemmalla ja Hänellä on puheseuraa koko viikon ei tarvitse olla yksin.
Ruokavieraat eivät seurustelleet mummun kanssa, vaan keskenään ja, kun ruoka oli syöty kahveineen sanottiin; Kiitos seuraava vierasruokailu olisi pääsiäinen...Tämän tajuaminen ja ymmärtäminen oli mummmulle *1929 surullinen asia.

Lue lisää

osa joka täällä kirjoittelee on se vaillejäävä tai lisää vaativa.

Pohjalla on varmasti omakohtainen löysäily ja lusmuilu.
Minä minä minä

mummelikka 56 kirjoitti:

Voi olipa tuttua! Joka vuosi olen luvannut ryhtyä joulupakolaiseksi. Pääsisin halvemmalla! Saati sitten se väsymys, joka on joulunpyhien jälkeen ylimaallinen. Siitäkin pääsisin.

Joka vuosi odotan tulevaa joulua kuin painajaista, jossa vellovat ristiriitaiset tunteet. Toisaalta on halu olla läheisten ja sukulaisten kanssa ja toisaalta työnpaljous hirvittää.

Kustannan 18 ihmiselle jouluaterian. Tarjoilen sen itse, tiskaan ja siivoan jäljet. Ja koska pukki kuuluu asiaan vieraiden toivomuksesta, niin ostan porukan joka jäsenelle lahjan. Toki he ostavat myös toisilleen, kuka enemmän, kuka vähemmän. Pukin palkan minä maksan, kun hän kerran meille tilataan. :)
En ennätä muutamaan päivään istahtamaan, vaan pyyhällän edestakaisin kuin vikkelä tonttu.

Kyllä minua kohteliaasti kiitetään, kun muka olen ruokaihminen joka tykkää tarjota ja passata.
Sellainen rooli minulle on annettu.

Koskaan en pyydä ketään jouluna vieraisille. Hiljaisessa mielessä toivon, että edes joku päättäisi viettää oman joulunsa. Aaatonaattona vain alkaa tulla tekstiviestiä, jossa kysellään, että mihin aikaan voidaan tulla.

Eräs näistä vierailijoista kehui, kuinka he eivät tee jouluna yhtään mitään. He ovat sanoutuneet irti joulusta! Aaton he viettävät meillä, joulupäivänä ovat naisen äidin luona, ja Tapaninpäivänä suuntaavat naisen tädin hoiviin maalle. Siellä on kuulemma valtava pitopöytä ja muutenkin ihanaa! Heistä on kummallista, että ihmiset hössöttävät joulusta, eivätkä osaa nauttia hiljaisuudesta. He ottavat joulunsa rennosti. Näin he minulle sanoivat.

Mitä tällainen 18 hengen ateria kinkkuineen, laatikoineen, salaatteineen, jälkiruokineen, lisänä kahvitus kakkuineen, pikkuleipineen ja lopuksi lahjoineen maksaa? Alle 500 euron en millään pääse.

Tulen sanoutumaan irti roolistani "jouluihmisenä". Siinä osassa olen ollut toistakymmentä vuotta. Enpä tässä syytä kuin omaa kilttiä itseäni! Se on varma, että koittaa aika, että Aino-tossukkani paistattelevat päivää etelän lämmössä... jouluna.
Sairastumiseni nyt Tapaninpäivänä enteili jo sitä.

Lue lisää

tuollainen passaaminen! ei kannata itteään tappaa.

Mielestäni meidän suvun joulu menee hyvin.
Miniä on hyvä ihminen ja kun joskus tulen pyytämään apua hän varmasti auttaa.
Tosin on, ettemme ole koskaan kaikki isovanhemmat “samalla viivalla” mahdollisuuksissa ja taloudellisesti voidaksemme järjestää ruokajuhlia joita juuri joulu on.
Joulun on aivan perinteisesti ruoka- ja lahjajuhla. “Tulisi Joulu niin saisi yölläkin syödä”
Tämän palstan rikkaus on siinä, että voi nauttia tyhmistä ja ylimielisistä miniöitä: Antaa entistä enemmän arvoa omalleen, joka on parasta mitä olisin voinut saada, pojalleni puolisoksi ja äidiksi lapsenlapsilleni.

istunut miniä ilman häpeän häivää.

on tarpeen ostoksilla ollessa ja niitä suunitellessa, MUTTA kuka nyt haluaa tietää mitä vierailu maksaa varsinkin, kun on oikeus saada palvelu ja tarjoamiset juhlapyhän siivellä.
Meidän seuralla on hintansa.

No siinähän se yhdessä virkkeessäsi sanottiin, jota lainaan:"... kun meidän osuus jäi yllättävän pieneksi"

Ole onnellinen, että sattuu olemaan fiksumpaa sakkia ympärilläsi ja olet sukutilan emäntä.
Kaikilla ei ole näin.
Joku mummo sattuu olemaan pienellä vanhuuseläkkeellä ja omistaa ajattelemattomat aikuiset lapset, joilla ei ole kuin marsunkokoiset aivonystyrät ja mukavuudenhaluinen kroppa.

Siitä ei paljon mummo talkooapua nykäise, vaan tekee ja maksaa nöyränä, kun on oppinut olemaan kiltti.

laskija x kirjoitti:

No siinähän se yhdessä virkkeessäsi sanottiin, jota lainaan:"... kun meidän osuus jäi yllättävän pieneksi"

Ole onnellinen, että sattuu olemaan fiksumpaa sakkia ympärilläsi ja olet sukutilan emäntä.
Kaikilla ei ole näin.
Joku mummo sattuu olemaan pienellä vanhuuseläkkeellä ja omistaa ajattelemattomat aikuiset lapset, joilla ei ole kuin marsunkokoiset aivonystyrät ja mukavuudenhaluinen kroppa.

Siitä ei paljon mummo talkooapua nykäise, vaan tekee ja maksaa nöyränä, kun on oppinut olemaan kiltti.

Lue lisää

En todellakaan sanonut olevani rahallisesti rikas, vaikka tänne päädyinkin ihan vapaaehtoisena! Oma osuutemme oli pieni koska joulusta aiheutuneet kulut jaettiin tasapuolisesti ja jokainen osallistuu ihan vapaaehtoisesti, eikä sitten joulun jälkeen kukaan itke pitojen kalleutta. Rehellisenä ihmisenä on minua pidetty aina ja pienimmistä pidän huolta muutenkin...

Sukulaiseni olivat ihan yhtä ajattelemattomia alkuaikoina, mutta ensimmäisestä joulusta viisastuneena aloin miettiä parempaa toimintatapaa seuraavaksi jouluksi ja siitä se on pikkuhiljalleen muotoutunut nykyiseen muotoonsa. Korostan, että ketään ei pidetä itsestäänselvyytenä joulupöydässämme, vaan annamme suuren arvon sukulaisillemme tullessaan meille joulun viettoon.

Näistä jouluista on jäänyt meille rahalla korvaamattomia muistoja ja niin kauan kuin meidän jouluamme kaivataan järjestän sen heille! Minua on pyydetty useampaankin paikkaan joulun viettoon vastavuoroisesti ja viimeistään tapanina käymmekin muutamissa sukulaispaikoissa vastavierailulla. En tätäkään kerro rehvastellakseni, vaan nöyränä ja kiitollisena annan itselleni ja perheelleni hyvää mieltä.

Miniä ja Emäntä kirjoitti:

En todellakaan sanonut olevani rahallisesti rikas, vaikka tänne päädyinkin ihan vapaaehtoisena! Oma osuutemme oli pieni koska joulusta aiheutuneet kulut jaettiin tasapuolisesti ja jokainen osallistuu ihan vapaaehtoisesti, eikä sitten joulun jälkeen kukaan itke pitojen kalleutta. Rehellisenä ihmisenä on minua pidetty aina ja pienimmistä pidän huolta muutenkin...

Sukulaiseni olivat ihan yhtä ajattelemattomia alkuaikoina, mutta ensimmäisestä joulusta viisastuneena aloin miettiä parempaa toimintatapaa seuraavaksi jouluksi ja siitä se on pikkuhiljalleen muotoutunut nykyiseen muotoonsa. Korostan, että ketään ei pidetä itsestäänselvyytenä joulupöydässämme, vaan annamme suuren arvon sukulaisillemme tullessaan meille joulun viettoon.

Näistä jouluista on jäänyt meille rahalla korvaamattomia muistoja ja niin kauan kuin meidän jouluamme kaivataan järjestän sen heille! Minua on pyydetty useampaankin paikkaan joulun viettoon vastavuoroisesti ja viimeistään tapanina käymmekin muutamissa sukulaispaikoissa vastavierailulla. En tätäkään kerro rehvastellakseni, vaan nöyränä ja kiitollisena annan itselleni ja perheelleni hyvää mieltä.

Lue lisää

kyllä olet hieno ihminen.
Roolisi tuottaa iloan muillekin kuin itsellesi.

Elämässä on monenlaisia “kohtaloita”
On olemassa myös monenlaisia ihmistyyppejä.
Yksi ikävin kohtaamani tyyppi on tämä ylvästelijä, joka hyvin tietoisena viestintänsä tarkoituksesta loistaa aina Hyvänä ja Positiivisena, ei neuvoakseen tai tukeakseen vaan _Ylvästelläkseen_.

Ylvästelijä edustaa keskinkertaisuuksia, yksinkertaista ja elämää kokemattominta, näkemättömintä, siksi tylsistyneintä kansanosaa. Onko elämässä mitään tylsempää kuin keskikertaisuus?
Tuo nimimerkki Miniä ja Emäntä tuo mieleen vanhanajan kalukukkaron. Kalukukkaro oli tärkeä osa miesten vaatetusta; “ kalukukkarot alettiin muotoilla sukuelimiä korostaviksi ja lopulta niistä tehtiin topattuja ja huomiota herättävän muotoisia.”
Kosiomatkalla nämä kalukukkarot topattiin _huomattavan_ suuriksi,
myönteisen vaikutuksen tekemiseksi. : ))))))

äiti ja mummu ei enää miniä kirjoitti:

Elämässä on monenlaisia “kohtaloita”
On olemassa myös monenlaisia ihmistyyppejä.
Yksi ikävin kohtaamani tyyppi on tämä ylvästelijä, joka hyvin tietoisena viestintänsä tarkoituksesta loistaa aina Hyvänä ja Positiivisena, ei neuvoakseen tai tukeakseen vaan _Ylvästelläkseen_.

Ylvästelijä edustaa keskinkertaisuuksia, yksinkertaista ja elämää kokemattominta, näkemättömintä, siksi tylsistyneintä kansanosaa. Onko elämässä mitään tylsempää kuin keskikertaisuus?
Tuo nimimerkki Miniä ja Emäntä tuo mieleen vanhanajan kalukukkaron. Kalukukkaro oli tärkeä osa miesten vaatetusta; “ kalukukkarot alettiin muotoilla sukuelimiä korostaviksi ja lopulta niistä tehtiin topattuja ja huomiota herättävän muotoisia.”
Kosiomatkalla nämä kalukukkarot topattiin _huomattavan_ suuriksi,
myönteisen vaikutuksen tekemiseksi. : ))))))

Lue lisää

Kyllä niin on ettet taida itse kestää sitä jos joku on tyytyväinen, kuten on tavallista Suomessa. Vain jos toisen asiat ovat huonommin kuin itsellä, voi saada vähän iloa. Kyllä minusta tämä emäntä esitti ihan hyviä niksejäkin, kuten jouluvalmistelujen aloittaminen kesäkuussa sopimalla mitä kukin kutsuttu tuo ruokapuolta jne. Hän on ilmeisesti myös terve että jaksaa ja todella nauttii sukunsa seurasta. Tämähän on kait aika harvinaista, mutta miksi hän ei saisi olla tyytyväinen? Onko se heti leuhkimista?

äiti ja mummu ei enää miniä kirjoitti:

Elämässä on monenlaisia “kohtaloita”
On olemassa myös monenlaisia ihmistyyppejä.
Yksi ikävin kohtaamani tyyppi on tämä ylvästelijä, joka hyvin tietoisena viestintänsä tarkoituksesta loistaa aina Hyvänä ja Positiivisena, ei neuvoakseen tai tukeakseen vaan _Ylvästelläkseen_.

Ylvästelijä edustaa keskinkertaisuuksia, yksinkertaista ja elämää kokemattominta, näkemättömintä, siksi tylsistyneintä kansanosaa. Onko elämässä mitään tylsempää kuin keskikertaisuus?
Tuo nimimerkki Miniä ja Emäntä tuo mieleen vanhanajan kalukukkaron. Kalukukkaro oli tärkeä osa miesten vaatetusta; “ kalukukkarot alettiin muotoilla sukuelimiä korostaviksi ja lopulta niistä tehtiin topattuja ja huomiota herättävän muotoisia.”
Kosiomatkalla nämä kalukukkarot topattiin _huomattavan_ suuriksi,
myönteisen vaikutuksen tekemiseksi. : ))))))

Lue lisää

Tää oli paras ja terävin vertaus aikoihin.
Näitä kalukukkaroita on nykynaisillakin.
Tuli mieleen eräs tapaus ystäväpiiristäni:

eräs varakas ystävättäreni A osti tuliterän auton. Auton merkkiä hän oli pähkäillyt jo pitkään toiselle ystävättärelleen B, joka kamppailee elämisestään pienen sairaseläkkeen turvin.

A kiikutti kassissaan pitkin syksyä autoesitteitä mukanaan mennessään B:lle kahvikylään. A visioi, kuinka hän hienolla autollaan ajelee ja menee minne mieli tekee ja kuinka ihanaa on omistaa oma auto.
Kun auto tuli, B pääsi yhdelle ajelukierrokselle. A suunnitteli jo uusien huonekalujen hankintaa. B suunnitteli, kuinka saisi rahansa riittämään kalliisiin lääkkeisiin.
A kehuu B:lle, kuinka monta pankkitiliä hänellä on, kuulemma pankkineiditkin sitä ihmettelevät. A tietää B:n pankkitilin kolisevan tyhjyyttään.
B keittää aina pullakahveet kuuliaisesti A:n käydessä ohimennen ja pikaisesti kylässä.
Joten aika mahtava kalukukkaro on rouva A:lla.
Mainittakoon että itse olen rouva C, joka joutuu tarjomaan B:lle itkunenäliinaa, kun A on pullistanut kalukukkaronsa täyteen komeuteensa.

Rouva C kirjoitti:

Tää oli paras ja terävin vertaus aikoihin.
Näitä kalukukkaroita on nykynaisillakin.
Tuli mieleen eräs tapaus ystäväpiiristäni:

eräs varakas ystävättäreni A osti tuliterän auton. Auton merkkiä hän oli pähkäillyt jo pitkään toiselle ystävättärelleen B, joka kamppailee elämisestään pienen sairaseläkkeen turvin.

A kiikutti kassissaan pitkin syksyä autoesitteitä mukanaan mennessään B:lle kahvikylään. A visioi, kuinka hän hienolla autollaan ajelee ja menee minne mieli tekee ja kuinka ihanaa on omistaa oma auto.
Kun auto tuli, B pääsi yhdelle ajelukierrokselle. A suunnitteli jo uusien huonekalujen hankintaa. B suunnitteli, kuinka saisi rahansa riittämään kalliisiin lääkkeisiin.
A kehuu B:lle, kuinka monta pankkitiliä hänellä on, kuulemma pankkineiditkin sitä ihmettelevät. A tietää B:n pankkitilin kolisevan tyhjyyttään.
B keittää aina pullakahveet kuuliaisesti A:n käydessä ohimennen ja pikaisesti kylässä.
Joten aika mahtava kalukukkaro on rouva A:lla.
Mainittakoon että itse olen rouva C, joka joutuu tarjomaan B:lle itkunenäliinaa, kun A on pullistanut kalukukkaronsa täyteen komeuteensa.

Lue lisää

Huvitavia tosin vähän säälittäviäkin.

Siinä on myös oivallus miksi A on rikkaampi; muut ovat niitä elatusvelvollisia seurasta, kun pitää maksaa.
Yksi tuttavani ajaa 50 km edestakaisin, vieraineen, jotta saa heille ilmaiset tarjomiset, veljelleen joka on maalaisisäntä.
Tuttavan vieraat ovat saanneet myös sisaren esittelyn veljen talosta ja tilasta KALUKUKKARO on pullea ja ryöhelöinen.

8.12- 6.1 Ennen Itsenäisyyspäivää ei Joulua mietitä.

Kyllä sulla on Joulu koko vuoden.
Ikuinen juhla, ei ole mikään juhla _enää_ Taitaapi olla enempi helpotuksen huokaus, istua pöytääsi, kun on joutunut siitä kuulemaan jo puoli vuotta.

Yleisemmin ihmisiä suututtaa todella markkinahumun herättely, saati vatvoa mitä syödään puolen vuoden päästä.

äiti ja mummu ei enää miniä kirjoitti:

Elämässä on monenlaisia “kohtaloita”
On olemassa myös monenlaisia ihmistyyppejä.
Yksi ikävin kohtaamani tyyppi on tämä ylvästelijä, joka hyvin tietoisena viestintänsä tarkoituksesta loistaa aina Hyvänä ja Positiivisena, ei neuvoakseen tai tukeakseen vaan _Ylvästelläkseen_.

Ylvästelijä edustaa keskinkertaisuuksia, yksinkertaista ja elämää kokemattominta, näkemättömintä, siksi tylsistyneintä kansanosaa. Onko elämässä mitään tylsempää kuin keskikertaisuus?
Tuo nimimerkki Miniä ja Emäntä tuo mieleen vanhanajan kalukukkaron. Kalukukkaro oli tärkeä osa miesten vaatetusta; “ kalukukkarot alettiin muotoilla sukuelimiä korostaviksi ja lopulta niistä tehtiin topattuja ja huomiota herättävän muotoisia.”
Kosiomatkalla nämä kalukukkarot topattiin _huomattavan_ suuriksi,
myönteisen vaikutuksen tekemiseksi. : ))))))

Lue lisää

kalatkin vedestä.

Hienoa kuulla, miten emäntä oli hoitanut sukujuhlan ja sitä ideää voi muutkin hyödyntää. Kiitos hänelle : )

Ihmiset eivät kestä toisten onnistumisia vaan aletaan mollaamaan. Olisiko syytä miettiä omaa käytöstä?

kymmenkertaisena... Tais mennä tonttu! =oP (Jos riittääkään)

20:lle kirjoitti:

kymmenkertaisena... Tais mennä tonttu! =oP (Jos riittääkään)

lukuja luoden jouluhysteriaa.

Ateriat ovat varmaan noin saman hintaiset, kun tarvikkeet ostaa rahalla. Omat viljelykset ja kellarit laskevat tietysti käytetyn rahan osuutta.
Köyhät meillä on aina keskuudessamme, se on yhteiskunta järjestys.

Meillä tekokuusi ja alennus myynneistä joulun jälkeen uusin koristeet tyylikkäämpiin 50 eurolla. Jouluna on pakko saada kukkasia jotenka niihin uhrasin n. 50€. Kynttilät ja roihut 20-30€. Lahjoihin 0€.
Ruokakauppaan n. 120€ kahdelle hengelle ja siinä oli kodin muitakin tarvikkeita. Joululaatikot yököttää ja siat, ettemme enään niitä hanki ens jouluna. En ole ikinä tykännyt joulu sapuskoista. Miehellekkään ei enään tahtonut kelvata.

Eipä ainakaan joulusta tullut jätettä sen enempää kuin muulloinkaan kun pöntön kansi meni hyvin kiinni joulun jälkeenkin. Meillä ei enään mitään vanhanaikaisia suku jouluja vietetä vaan jokainen omissa kodeissaan vaan ehkä kyläillen. Laitamme omat joulut jokainen. Perheet ovat kaikilla mitä ihmeellisimpiä uus perheitä jotenka on parempikin että joulut vietetään kaikki omissa oloissamme. En itse ainakaan halua edes mennä mihinkään täyshoitoon vaan haluan tehdä ihan oman joulun. Enkä omaa jouluani pilaisi passaamalla mitään sukulaisjoukkoo.

Ihan itsessä on vika jos ei saa sanottua että nyt haluan viettää joulun omassa rauhassa. Kyllä niitä helppoon hotelliin tulijoita aina olisi jos sellaiseen touhuun alkaa.