poikaystävän baareilut

Huoh, mistä alottaisin…
Noh, poikaystäväni on lähtemässä tammikuussa armeijaan.
Riitamme syntyvät lähes aina juomisesta (ja sitten pornosta). Olen häntä vuoden nuorempi, enkä siis pääse baariin, paitsi tuurilla joskus. Ja alkoholiin ei minulla ole mitään kiinnostusta. Olen pari vuotta sitten viinani juonut. Tai tuntuu ainakin siltä.
Nyt kun ajattelen, mitä olen menettänyt noiden parin vuoden aikana, tuntuu pahalta. Miksi tein niin, ja sain isän ja äidin huolestumaan jne.. no, mennyttä se on, ja luottamus on takaisin saatu.

Mutta asiaan. Eli poikaytsäväni, olkoon vaikka Pekka, on siis pian lähdössä armeijaan.
Muutama viikko sitten riitelimme (pornosta. Hän petti lupauksensa [taas] sen suhteen, ettei lataa/katso pornoa) ja olin täysin valmis lähtemään ja polttamaan sillat. Pekka aneli ja aneli että älä jätä kulta rakastan sua niin paljon. Nauroin. Olin niin vihainen ja suunniltani, että nauroin ja nauroin. Pekka itki kovemmin ja kovemmin. Nauroin ja vähättelin hänen kertomiaan rakkaudentunnustuksia. Lopulta Pekka sanoi että: ”teen mitä vaan et saan sut takas, mitä vaan!” kysyin nauraen että: ”jaa taas haluat luvata jotain ja rikkoo mua vielä enemmän vai?” hän sanoi että ei vaan teen oikeesti mitä vaan kulta mitä vaan! no siinä se oiva tilaisuus sitten oli. Kerroin mitä TODELLA haluan hänen tekevän. Eli: ”no alotetaan vaikka siitä että toi porno, tä oli viiminen, VIIMINEN kerta ku teet niin! Ja toiseks, ennen ku armeijaan lähdet, ni et juo muutaku uutenavuotena, ja sillonki mun kans, ja ei sellasii kännei et sua saa raahata ympäri kylii takasin omaan sänkyyn nukkumaan. Ja sitku armeijasta lomille pääset ni baarin et lähde, vaan joskus voin sun kans mennä johonkin mis voit juoda sopivasti.” pekka vastasi että ”no lupaan, lupaan noi kaikki kulta tuu takas! Mä lupaan!” no hetken miettisin että ei oo totta, ei kukaan varmaan lupais tollasta, mut uskoin silti. Ja uskoin turhaan. Taas.

Tänään, kun tulimme meille, isäpuoleni tarjosi kaljan ja useemmankin Pekalle. Olen ennenkin sanonut Pekalle että et ota vastaan kuin yhden, ja se sopi hänelle, sillä kaljasta hän ei kuulemma muutenkaan pidä. Minä puuhastelin sillä välin omasaa huoneessani täysin tietämättä mitä Pekka tekee. Luotin siihen että hän pitäisi sanansa ja ottaisi sen yhden vaan ja juttelisi niitä näitä vanhempieni kanssa.
Pekka tuli huoneeseeni ja antoi pusun ja kysyi että tulisinko pöydän ääreen myös. Kysyin heti että montako olet juonut. Hän sanoi että muutaman ja pyysin tarkennusta ja sanoi että viisi. Suutuin. Tietenkin. Hänhän petti lupauksen. Minkä helvetin takia edes tollanen lupaus pitää pettää!! Jos ei osaa sanoa ei, niin ei kovinkaan pitkälle varmaan pääse. Vaikka olisi kuinka pieni lupaus ja sen rikkoo, niin se sattuu. Ja sattuu todella kovin.
Kerroin hänelle htei että olen todella pettynyt häneen ja hän sanoi että: hei muutama kalja! Suutuksä semmosestaki!? No totta helvetissä suutun jos luvataan et yks.
Riitahan siitä tuli. Loputonta valehtelua en enää kestä. Sanoin siis suoraan että: ok, petit lupaukses taas, olehyvä, ja lähde.” Pekka kovin koitti selitellä jtn mutta toistin että lähde jo mikset mene jo en halua kattoo sua enää jne, sitten hän soitti kaverilleen että ”tuu hakemaan mut pois täält ja ota toinenki kaveri mukaan et saadaan mun auto kotii”
Kysyin että ”ootko nyt onnellinen? Sait mitä halusit, vapaan elämän” Pekka vastasi että en todellakaan ole onnellinen, rakastan sua ja haluaisin jatkaa, mut sun täytyy ymmärtää et en voi aina olla selvinpäin!

”jumalauta sä lupasit! Sä helvetti lupasit mulle että olet niin ja niin kauan juomat ja juot vaan ku olen paikal jnejne! Sä helvetti taas petät lupaukset! Arvaa vaan et haluanko mä jatkaa!? Nii, en todellakaan! Lähe nyt jo helvettiin!” huusin minkä jaksoin. Itkin.
Pekka yritti lohduttaa ja sanoi rakastavansa jnejne. Paskaapaskaa, sanon minä. Miten voi rakastaa jos aina pettää lupaukset?!

Sitten Pekka sanoi, että ”mä rakastan sua. Aina. Vaikka mitä tapahtuis. En halua luopuu susta, mut on pakko, jos et anna mun mennä. Tiedän et lupasin sillon et en mee juomaa/baariin ennen armeijaa tai sen aikana jne mut kai sä ymmärrät et tulen ihan kiukkusena lomil sielt armeijast ja haluan todellaki juoda ja mennä baariin!?” itkien kysyin että minkä helvetin takia just baariin ja kui monelle riittää vaan se läheisyys tyttöystävän kanssa ku lomil tulee? Pekka vastas että ”baariin ku en missää helkutin kotibileis halua juoda! Olen jo sen ikänen et baariin menen! Ja totta kai on kiva sit viettää lomii sunki kans, mut en voi aina olla sun kans..” (hän on juossut baareissa jo 15vuotiaasta lähtien, koska on ulkonäöltään paljon vanhempi) ”SÄ LUPASIT” huusin niin että kurkkuani sattui.. itkin todella kovin..

Pekka yritti rauhoitella sanomalla että: ”olisit onnellisempi jonkun toisen kanssa. Sä et oo onnellinen mun kans, mä näen sen. Sä kärsit kokoajan.. kulta, ei jatketa, sä vaan kidutat itteäs..” ”mä en halua luopuu sust! Ja mä olisin onnellinen, jos et pettäis lupauksias! Ja haluan jatkaa koska rakastan sua! Toivon et säki mua, niinku aina ennenki…” itkin.. pyysin häntä jäämään yöksi niinkun ensin oltiin sovittu. Hän sanoi ettei onnistu, koska kyyti on jo tulossa. Itkin taas ja sanoin että annan vaikka rahaa niille ettei ne tuu. Ja Pekka sanoi että ei, haluan mennä kotiin nyt. Itkin tietysti taas. Oikeastaan kokoajan. Tunsin oloni hylätyksi.

Pekka sanoi että voidaan jatkaa seurustelua, jos hyväksyn baariin menot ym juomiset. Sanoin että ei onnistu, en voi, koska itte ensin lupasit et niin et tee. Antaisin hänen enemmän mennä jos luottaisin, mutta en luota, koska hän vie sen kaiken minulta. Ja onhan mullakin kavereita kenen kanssa voisin olla sen ajan, mutta mitään muuta en mieti kun sitä, että mitä se nyt tekee jne. vaikka soittaa ja tekstaa usein baarissa ollessaan, niin ei, en vaan voi sietää sitä menoa.

Siellä on satoja naisia, niistä olisi varaa valita. Ja kun poikaporukalla menee niin tyhmyys usein tiivistyy ja jokaiselle varatulle pojalle löytyy oma uusi kulta. Pelkään sitä niin kovin. Pelkkä naisten katselu jo tappaa sisältäni jotain. Itse en katsele muita miehiä, koska tiedän että Pekka ei siitä pitäisi. En siis halua tehdä mitään pahaa, vaikka hän ei edes saisi tietää siitä.

Itkin kovemmin ja kovemmin, koska tajusin että olen monet kerrat ottanut hänet takaisin lupaustensa takia, ja aina hän on ne pettänyt. Hän on kuin jokin eläin, joka oppii, että tehdessään kerran jotain, se tapahtuu aina. Eli tässä tapauksessa hän lupasi, petti ja otan hänet taas takaisin uusien lupausten kera, jotka hän taas voi pettää, koska tietää että otan taas takaisin.

En tiedä miksi tein sen taas. eli otin katteettomia lupauksia vastaan. tällä kertaa hän sanoi ettei juo usein lomilta tullessaan, mutta haluaa baariin myös mennä, mutta harvoin. ja ei petä tietystikkään, ja on kiltisti yms. Noh, mikäs mun on tässä ollessa, odotan vaan sitä kaunista päivää jolloin lupaus TAAS rikkoutuu.

Tiedän todellakin että olen täysin väärässä suhteessa, ja että rajoitan hänen elämäänsä aivan liikaa jne, mutta hän lupaa, ja tietää mihin ryhtyy, niin miksi sitten ei toimi myös lupaustensa mukaan!? MIKSI? Jos kerran rakastaa ja välittää niinkun on sanonut.
Luottamukseni menee vuoristorataa kokoajan. Se rasittaa.. olen onnellinen hetken. Toisen hetken olen raivoissani. Kohta taas onnellinen. Tiedän, olen nuori jne, mutta älkää tuomitko minua sen takia.
383348
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 38

Vanhimmat

Hei vaan. Olet kokemassa ikävää vaihetta elämässäsi ja uskon, että tuskasi on suuri, mutta....Pinnistele vaan periaatteittesi kanssa. Sinä haluat parisuhteelta tiettyjä asioita ja sinulla on oikeus niitä saada. Katteettomat lupaukset rassaavat ihmistä eniten, koska silloin sinusta tuntuu, että sinua ei kunnioiteta. Itsetunto sinun ikäisenäsi on vasta kehittymässä ja poikakaverisi on sitä tuhoamassa tekemisillään.

Poikakaverisi tunne-elämä ei todellakaan ole vielä sitoutumisvaiheessa. Hän bilettää vielä täydellä teholla ja on juuttunut suhteeseen vain sen tuttuuden ja turvallisuuden takia. Anna hänen mennä. Olet ansainnut parempaa.

Teillä on ihan selvästi liian erilaiset tavoitteet. Kenelläkään ei ole oikeutta pilata toisen onnellisuutta esim. juomisen takia. Hän ei todellakaan rakasta sinua, jos ei voi lopettaa juomista. Miksi antaa lupaa juomiseen edes joskus, koska hänestä on kovaa vauhtia tulossa alkkis. Miksi muuten isäpuolesi tyrkyttää poikaystävällesi kaljaa, jos tietää ongelman?

Juttele äitisi kanssa ongelmistasi. Älä ala kiusatun rooliin. Sinusta tulee hyvä aikuinen, kunhan KARSIT elämästäsi ns. väärän seuran, joka vie turhaan energiaasi väärään suuntaan.

Äänestä
  • en saisi antaa itseni jatkaa, mutta on niin vaikeaa päästää irti, koska rakastan ja välitän, vaikka en luotakkaan. kun olemme kahdestaan, asiat sujuvat loistavasti. mutta kun porukkaan liittyy kaveri jos toinen, niin ei, kaikesta riitannutaan.

    ja isäpuoleni se alkkis taitaa olla. joka ilta sixpäkki ja muutama lasillinen konjakkia. ja aamulla seitsemäksi töihin ja illalla viideltä kotiin. ja sama rata jatkuu. sanoinkin tänään kun eka kalja poikaystäväni eteen laitettiin että: meen omaan huoneeseen, te voitte jatkaa maksanne pilaamista. ja isäpuoleni, äitini ja poikaystäväni vain nauroivat että ei se oo ennenkään pilalle mennyt.
    sattuu! ihankun tekisin itse väärin kun en istu iltaa pöydän vieressä pullo kourassa ja uusi jäähtymässä jääkaapissa! ihanku olisin epänormaali nuori, en juo, enkä polta. en menesty koulussakaan, mutta ystäviä ja kavereita on, ne tekevät onnelliseksi.

    ja äidilleni olen puhunut muutamia kertoja. ja hän on myös sanonut ettei toi äijä oo hyvä mulle. no ei kai niin, tottakai äiti haluaa parasta lapselleen.. jankuttaa että jätä se jo, ei oo kivaa ku kärsit ite.
    no kärsin juu, mut enemmän kärsin ku nään hänet sitten uusi nainen kainalossa jossain. jos olisin 100prosenttisen varma etten enää IKINÄ näkisi tai kuulisi hänestä mitään, jättäisin hänet heti. mutta ei, aina jossain tilanteessa hän tulee mieleen, tulee pakottava tarve soittaa tai tekstata että yritetään vielä jne... ja sama kierre taas. lupaus pettymys ero, lupaus pettymys ero...

    toivon lisää hyviä kommentteja! :)

    Äänestä

  • kitti kirjoitti:

    en saisi antaa itseni jatkaa, mutta on niin vaikeaa päästää irti, koska rakastan ja välitän, vaikka en luotakkaan. kun olemme kahdestaan, asiat sujuvat loistavasti. mutta kun porukkaan liittyy kaveri jos toinen, niin ei, kaikesta riitannutaan.

    ja isäpuoleni se alkkis taitaa olla. joka ilta sixpäkki ja muutama lasillinen konjakkia. ja aamulla seitsemäksi töihin ja illalla viideltä kotiin. ja sama rata jatkuu. sanoinkin tänään kun eka kalja poikaystäväni eteen laitettiin että: meen omaan huoneeseen, te voitte jatkaa maksanne pilaamista. ja isäpuoleni, äitini ja poikaystäväni vain nauroivat että ei se oo ennenkään pilalle mennyt.
    sattuu! ihankun tekisin itse väärin kun en istu iltaa pöydän vieressä pullo kourassa ja uusi jäähtymässä jääkaapissa! ihanku olisin epänormaali nuori, en juo, enkä polta. en menesty koulussakaan, mutta ystäviä ja kavereita on, ne tekevät onnelliseksi.

    ja äidilleni olen puhunut muutamia kertoja. ja hän on myös sanonut ettei toi äijä oo hyvä mulle. no ei kai niin, tottakai äiti haluaa parasta lapselleen.. jankuttaa että jätä se jo, ei oo kivaa ku kärsit ite.
    no kärsin juu, mut enemmän kärsin ku nään hänet sitten uusi nainen kainalossa jossain. jos olisin 100prosenttisen varma etten enää IKINÄ näkisi tai kuulisi hänestä mitään, jättäisin hänet heti. mutta ei, aina jossain tilanteessa hän tulee mieleen, tulee pakottava tarve soittaa tai tekstata että yritetään vielä jne... ja sama kierre taas. lupaus pettymys ero, lupaus pettymys ero...

    toivon lisää hyviä kommentteja! :)

    Vaikuttaa siltä, että poikaystäväsi ei ole valmis sitoutumaan. Hän haluaa juoda ja mennä. Armeijan kolkutellessa ovellä hän haluaa pitää sinut jonain "hätävarana", nuorten miesten hormonit kun tuppaavat hyrisemään aika lujaa. Armeija on suhteelle muutenkin aikamoinen koetinkivi ja vahvasti näyttää, että josko ette eroa nyt, niin ainakin jossain vaiheessa. Haette eri asioita elämässä ja poikaystävälläsi voi viedä vielä vuosia (tai ei koskaan), että hän olisi valmis sitoutumaan seurusteluun haluamallasi tavalla. Olet niin nuori, että kannattaa katsella maailmaa ja aivan varmasti sinullekin joku kohdalle sopivampi osuu. Älä uhraa elämääsi roikkumalla pojassa, joka ei sinulle sovi.

    Äänestä

  • kitti kirjoitti:

    en saisi antaa itseni jatkaa, mutta on niin vaikeaa päästää irti, koska rakastan ja välitän, vaikka en luotakkaan. kun olemme kahdestaan, asiat sujuvat loistavasti. mutta kun porukkaan liittyy kaveri jos toinen, niin ei, kaikesta riitannutaan.

    ja isäpuoleni se alkkis taitaa olla. joka ilta sixpäkki ja muutama lasillinen konjakkia. ja aamulla seitsemäksi töihin ja illalla viideltä kotiin. ja sama rata jatkuu. sanoinkin tänään kun eka kalja poikaystäväni eteen laitettiin että: meen omaan huoneeseen, te voitte jatkaa maksanne pilaamista. ja isäpuoleni, äitini ja poikaystäväni vain nauroivat että ei se oo ennenkään pilalle mennyt.
    sattuu! ihankun tekisin itse väärin kun en istu iltaa pöydän vieressä pullo kourassa ja uusi jäähtymässä jääkaapissa! ihanku olisin epänormaali nuori, en juo, enkä polta. en menesty koulussakaan, mutta ystäviä ja kavereita on, ne tekevät onnelliseksi.

    ja äidilleni olen puhunut muutamia kertoja. ja hän on myös sanonut ettei toi äijä oo hyvä mulle. no ei kai niin, tottakai äiti haluaa parasta lapselleen.. jankuttaa että jätä se jo, ei oo kivaa ku kärsit ite.
    no kärsin juu, mut enemmän kärsin ku nään hänet sitten uusi nainen kainalossa jossain. jos olisin 100prosenttisen varma etten enää IKINÄ näkisi tai kuulisi hänestä mitään, jättäisin hänet heti. mutta ei, aina jossain tilanteessa hän tulee mieleen, tulee pakottava tarve soittaa tai tekstata että yritetään vielä jne... ja sama kierre taas. lupaus pettymys ero, lupaus pettymys ero...

    toivon lisää hyviä kommentteja! :)

    Kyllä se vaan on lopetuksen paikka. Tutkailehan tunteitasi: omistushalu koituu sinun vahingoksesi. Tottakai se sattuu, kun näet entisen poikaystäväsi toisen kanssa. Saat olla surullinen, saat itkeä, saat potkia seinää....Ne ovat normaaleja tunteita. Kaikissa elämäntilanteissa joudumme tekemään ns. surutyötä. Kun sen teemme, olemme taas vahvempia seuraavassa haasteessa.

    Kotiväkesi ei näemmä tajua, että sinulla on kasvun paikka tunnesiteiden suhteen eivätkä osaa auttaa. Hakeudu perheneuvolaan. Sieltä saat apua tunteidesi käsittelyyn. Älä jää murehtimaan todellakaan. Sen takia näitä neuvontapaikkoja on perustettu. Sinun tunne-elämäsi on terve, älä pilaa sitä, vaan hae apua.

    Toivon, että joku ystäväsi veisi sinut vaikka kädestä pitäen keskustelemaan ongelmistasi.

    Jätä koko juopporevohka taaksesi. Saat varmasti apua, jos olet tosissasi.

    Äänestä

  • vanha eukko kirjoitti:

    Vaikuttaa siltä, että poikaystäväsi ei ole valmis sitoutumaan. Hän haluaa juoda ja mennä. Armeijan kolkutellessa ovellä hän haluaa pitää sinut jonain "hätävarana", nuorten miesten hormonit kun tuppaavat hyrisemään aika lujaa. Armeija on suhteelle muutenkin aikamoinen koetinkivi ja vahvasti näyttää, että josko ette eroa nyt, niin ainakin jossain vaiheessa. Haette eri asioita elämässä ja poikaystävälläsi voi viedä vielä vuosia (tai ei koskaan), että hän olisi valmis sitoutumaan seurusteluun haluamallasi tavalla. Olet niin nuori, että kannattaa katsella maailmaa ja aivan varmasti sinullekin joku kohdalle sopivampi osuu. Älä uhraa elämääsi roikkumalla pojassa, joka ei sinulle sovi.

    siis voi herran jumala mitä tekstiä sulla... luulin jo hetken et toi oli joku vitsi tuo sun kirjoitus... sä oot ihan hirviö-muija ystävä voi luoja... siis oikeesti käy sun jätkää ihan vitusti sääli,,, sä rajoitat sen elämää ihan liikaa,,, ei tommoosta voi oikeesti olla olemassa... ei vittu... sä oot helvetin ilkee huora muija jolle pitäis jonku antaa selkään... sou?? jätkäsi kattoo pornoa..mitä sitten??? ei se oo rikos ja se ei oo sulta pois... kattoisit joskus ittekkin ettei tartte olla niin nuttura kireellä.. ja okei mitä sitten jos se juo??? se nyt ei mikään alkoholisti oo... kuule ahdasmielinen paska sanon sulle tän että mee ja vaihda mies... toista on turha yrittää muuttaa.. sä kidutat ton jätkän ihan hengiltä,,, se tukehtuu tohon suhteeseen,,, sä voit elää oman elämäs niinku haluat mut anna toisen elää omaansa.. hei vähä jo jotain rajaa :D:D:D:D:D:D:D ei vittu

    Äänestä

  • joku jossain.. kirjoitti:

    siis voi herran jumala mitä tekstiä sulla... luulin jo hetken et toi oli joku vitsi tuo sun kirjoitus... sä oot ihan hirviö-muija ystävä voi luoja... siis oikeesti käy sun jätkää ihan vitusti sääli,,, sä rajoitat sen elämää ihan liikaa,,, ei tommoosta voi oikeesti olla olemassa... ei vittu... sä oot helvetin ilkee huora muija jolle pitäis jonku antaa selkään... sou?? jätkäsi kattoo pornoa..mitä sitten??? ei se oo rikos ja se ei oo sulta pois... kattoisit joskus ittekkin ettei tartte olla niin nuttura kireellä.. ja okei mitä sitten jos se juo??? se nyt ei mikään alkoholisti oo... kuule ahdasmielinen paska sanon sulle tän että mee ja vaihda mies... toista on turha yrittää muuttaa.. sä kidutat ton jätkän ihan hengiltä,,, se tukehtuu tohon suhteeseen,,, sä voit elää oman elämäs niinku haluat mut anna toisen elää omaansa.. hei vähä jo jotain rajaa :D:D:D:D:D:D:D ei vittu

    "joku jossain.. " No oot se sinähi melekonen perkele! jos jumalauta poeka/ukko lupaa että ei juo/kato pornoa niin pitää sitä nyt sen verran olla munaa että pysyy myös sanojensa takana... ja olen poika enkä mikään akka.... ja olen humalassa mutta mitä sitten :) . Jos lupaan jotain niin se myös pysyy... eihän siinä pornon katsomisessa tai juomisessa mitään pahaa ole mutta jos on luvannu toista niin pitäsi se kyllä pitääki sillon.

    Äänestä

Vastauksista päätellen kaikki vastaajat taitavat olla naisia (eihän me miehet jakseta noin pitkää tekstiä lukea).

Noh anyways... Itseä arveluttaa hieman että mitä "oikeaa pahaa" tuo poikasi on OIKEASTI tehnyt ? Pettnäyt lupauksensa ok... mutta onko muuta ?

Miesvinkkelistä sanottakoon että pidät kyllä pojuasi AIKA *ELVETIN kovilla. Nuori mies jolta kielletään alkoholi, porno ja vielä Inttikin stressaamassa taustalla.

Itse uskon että tuo poju sinua rakastaa... niin paljon kun vain nuori mies voi - Oikeasti ei kukaan tuollaista käytöstä naiselta sietäisi, jos olisi "prempaa" tai edes muuta tarjolla.

Ongelma on mielestäni että yksinkertaisesti vaadit suhteettomia asioita nuorelta mieheltä.

Alkoholi ei pitäisi olla ongelma jos pettämistä, tappelua ja muuta asitatonta ei tapahdu. Son taitolaji.

Porno.... On kahdenlaisia miehiä, niitä jotka katsoo ja niitä jotka valehtelee. Ja ehkä vielä niitä jolla ei ole tarpeeksi helppoa mahdollisuutta katsoa sitä. Oikeasti ei se porno mikään peikko ole. Jos se ei vie mitään teiltä / seksistä pois, niin siitä ei ole haittaa - se että pojusi saa siitä virikkeitä jota mahdollisesti toteuttaa vain ja ainoastaan sinun kanssasi, ei voi olla paha juttu. Ongelma on vasta sitten, jos virikkeet kohdistetaan johonkin muuhun TODELLISEEN (naapurin tyttöön)... tai jos halut lopahtaa kun käsi käy liian ahkeraan.

Itse tekisi mieli yhtälailla itkeä naisille kaikenmaailman romanttisista komedioista ja saippua scheissesta, jotka antavat yhtä "väärän" kuvan kaikesta kuten pornokin.

Muista että parisuhdekpmromissi voi olla muutakin kun "nainen haluaa, mies alistuu". Oikeasti pystytkö tekemään ongelman eteen muuta kuin latelemaan vaatimuksia ???

Nopeasti vielä summaten: kaikki asiat... alkoholi ja porno jne.... Kaiken voi tehdä oikein tai väärin ja helvetin monella tavalla siitä välistä. Tekeekö pojusi oikeasti jotain pahaa ?? Ymmärrän että luottamus on helvetin tärkeä juttu, mutta "aikuisten oikeesti", lukemani perusteella vaadit kyllä mahdottomia. Poika parka rakastuneena lupailee asioita johon ei pysty - lupaa silti, koska rakastaa.

Tee miten parhaaksi katsot, mutta koita ajatella asiaa ensin... siis oiekasti ajatella (naisena kytke se tunneosasto pariks sekunniks low asentoon ja kokeile pistää vähän logikkaa peliin).

Hyvää loppuvuotta ja miksei alkavaakin :-)

P.S. Jos päätät kaataa pojan niskaan paskaa (jättää), koita tehdä se intin jälkeen jos mahd. Siellä ei kaipaa mitään bonuskertoimia *itutukselle.

Äänestä
  • Totta turiset ja miehen näkökulma on mukava lukea. Tässä tapauksessa kuitenkin tytön juomakulttuuri poikkeaa pojan tavoista niin paljon, että on tehtävä päätöksiä, koska elämä vaikeutuu noin paljon.

    En rohkaise tyttöä pitkittämään tuskaansa pojan takia. Intissähän pojalla on aikaa ja muuta ajateltavaa irtautua suhteesta lopullisesti.

    Minä pitkitin eroa 14 vuotta, koska ajattelin miehen parasta. Pitkitin omaa tuskaani turhaan, koska korjausta ei tullut suhteeseen. Miksi muuten mies väittää naisen toiveita vaatimuksiksi? Miksi naisen pitäisi muuttua miehen kaltaiseksi, jota juttu toimisi. Viinan juominen ei ole elämälle välttämätöntä, joten on kohtuutonta arvostella ihmistä, joka ei sitä elämäänsä halua.

    Tässä nuori, kokematon ihminen kysyy neuvoa ongelmaansa ja toivon mukaan löytää rinnaleen samoin ajattelevan pojan.

    Kuuluuko kaljoittelu todella itsestäänselvyytenä nuoren miehen elämään? Mieti, että sinun olohuoneessasi istuu joka viikonloppu joku kaljapullo kädessä haisten vanhalle tupakalle....YÖK

    Äänestä

  • äiskä101 kirjoitti:

    Totta turiset ja miehen näkökulma on mukava lukea. Tässä tapauksessa kuitenkin tytön juomakulttuuri poikkeaa pojan tavoista niin paljon, että on tehtävä päätöksiä, koska elämä vaikeutuu noin paljon.

    En rohkaise tyttöä pitkittämään tuskaansa pojan takia. Intissähän pojalla on aikaa ja muuta ajateltavaa irtautua suhteesta lopullisesti.

    Minä pitkitin eroa 14 vuotta, koska ajattelin miehen parasta. Pitkitin omaa tuskaani turhaan, koska korjausta ei tullut suhteeseen. Miksi muuten mies väittää naisen toiveita vaatimuksiksi? Miksi naisen pitäisi muuttua miehen kaltaiseksi, jota juttu toimisi. Viinan juominen ei ole elämälle välttämätöntä, joten on kohtuutonta arvostella ihmistä, joka ei sitä elämäänsä halua.

    Tässä nuori, kokematon ihminen kysyy neuvoa ongelmaansa ja toivon mukaan löytää rinnaleen samoin ajattelevan pojan.

    Kuuluuko kaljoittelu todella itsestäänselvyytenä nuoren miehen elämään? Mieti, että sinun olohuoneessasi istuu joka viikonloppu joku kaljapullo kädessä haisten vanhalle tupakalle....YÖK

    Lukaisin alkuperäisen kirjoituksen uudelleen. Huomasin että olin joitakin kohtia missannut ensimmäisellä yrityksellä. Toisella kerralla jäi enemmän ymmärrystä tytön näkemyksiin, mutta yritin hahmottaa itselle kuvaa siitä miten "hanskassa" pojan alkoholi (ja porno) on... Tarkkaa kuvaa siitä ei muodostu, oma mutu jäi kuitenkin "terveellisen" tasolle.

    Kuten sanoit juomakulttuuri heillä eroaa ja ei tietenkään ole mitään absoluuttista oikeaa tapaa tai pakkoa toisen tahdon mukaan mennä. Jos kuitenkin ainoa oikea haitta (ne rikotut lupaukset poislukien) on pelot, jotka ovat aiheettomia(?), kannattaisi minun mielestä tätä työstää, jos siis muuten on halua pysyä yhdessä.

    Saatoin myös hiukan yläkanttiin arvioida pojun yhdessäpysymishalua. Toisella lukukerralla aistittavissa enemmän painikointia / karkuun juoksemisen halua... Ehkäpä tässä onkin kyse siitä kumpi osapuoli lyö pelin ensimmäsienä poikki. Itsellä jotenkin vaan tuntuu että pienestä asiasta tulee liian iso ja homma loppuu "ilman kunnon syytä" (Juu teidän... tervetuloa tosi elämään :P).

    Sinulle äiskä101 jos 14 vuotta jaksoit kitkutella parannuksen toivossa, hattua nostaisin jos omistaisin. Tosin liian pitkään on liian pitkään... jos ei rakkaudella ja ymmärryksellä, niin sitten kaulimella ja nalkutuksella ja jos ei silläkään niin sitten peli poikki (ajoissa). Toivottavasti elämä hymyilee nykyään paremmin.

    Ja vielä kuuluuko kaljoittelu nuoren (miehen) elämään.... mielestäni "kyllä". Pahin demoni on se mitä ei ole kohdannut ajoissa ja avoimin mielin. Jollain aikavälillä jokaisen on kohdattava alkoholi siinä missä sokeri, tupakka, seksi ja muut elämän oudot nautinnot... Kaikki on tavallaan "taitolajeja", jos niistä nauttii, niin antaa mennä - rajat ja vastuu kuitenkin löydettävä (mielellään nuorena).

    Se haittaisiko minua joka viikonloppu olohuoneessa istuva kalajapullo kourainen haisuli... Haittaisi tupakan osalta (en polta) ja kalja haittaisi vain jos sitä nautittaisiiin "liikaa". Hajuista en myöskään pidä, mutta se on elämää ja ikkunasta tulee raitista ilmaa .... Eli siis mielestäni saa kerran viikossa vetää "sopivan" humalatilan vaikka kotona soffalla parin pierun säestämänä. Arkiharrastuksena ei menettele.

    (Nyt kyllä pitää lopettaa - alkaa viestin pituus lähennellä alkuperäistä...)

    Äänestä

  • äiskä101 kirjoitti:

    Totta turiset ja miehen näkökulma on mukava lukea. Tässä tapauksessa kuitenkin tytön juomakulttuuri poikkeaa pojan tavoista niin paljon, että on tehtävä päätöksiä, koska elämä vaikeutuu noin paljon.

    En rohkaise tyttöä pitkittämään tuskaansa pojan takia. Intissähän pojalla on aikaa ja muuta ajateltavaa irtautua suhteesta lopullisesti.

    Minä pitkitin eroa 14 vuotta, koska ajattelin miehen parasta. Pitkitin omaa tuskaani turhaan, koska korjausta ei tullut suhteeseen. Miksi muuten mies väittää naisen toiveita vaatimuksiksi? Miksi naisen pitäisi muuttua miehen kaltaiseksi, jota juttu toimisi. Viinan juominen ei ole elämälle välttämätöntä, joten on kohtuutonta arvostella ihmistä, joka ei sitä elämäänsä halua.

    Tässä nuori, kokematon ihminen kysyy neuvoa ongelmaansa ja toivon mukaan löytää rinnaleen samoin ajattelevan pojan.

    Kuuluuko kaljoittelu todella itsestäänselvyytenä nuoren miehen elämään? Mieti, että sinun olohuoneessasi istuu joka viikonloppu joku kaljapullo kädessä haisten vanhalle tupakalle....YÖK

    > Miksi muuten mies väittää naisen toiveita
    > vaatimuksiksi?

    Siksi että vaatimuksiahan ne nimenomaan ovat... reilua olisi tulla vastaan puoleen väliin niin että molemmat joutuvat luopumaan yhtä paljosta, mutta tämä naisenalku vaatii että mies pomppii täysin hänen pillinsä mukaan.

    Minulle mysteeri on pikemminkin siinä millainen mies sallii naisen kohdella itseään näin; minua ei tavoittaisi enää koirillakaan jos tolleen alkaisi louskuttaa, toivottavasti poika tajuaa ettei todellakaan ole sen arvoista pysytellä suhteessa.

    Alkup. kirjoittajalle pieni vinkki: tiesitkös että intissä pornon katsominen on suunnilleen jokailtaista ajanvietettä? Meillä pistettiin pornofilmi tulenjohdon harjoitusauditorioon pyörimään ja sitten syötiin smurffipuvuissa sotilaskodista noudettuja eväitä. Pointti on että SE ON VAAN VIIHDETTÄ, prkl!

    Äänestä

Menemättä se pidemmälle sisimpäsi analyysissä, voinen todeta, että valitsemasi polku ei tule ikinä kohtaamaan nykyisen poikakaverisi kanssa. Sen lienet jo, fiksuna ihmisenä, tajunnut itsekin. Irtautuminen aiheuttaa kipua, mutta voit olla kiitollinen elämälle, koska kuitenkin ehdit nähdä minkälaisia 'tavalliset ihmiset' ovat. Voin taata, että kieltämällä mieheltäsi pornon ja viinan suljet samalla pois 95% mahdollisista miesehdokkaista.

Muista, että toista et voi muuttaa, itsesi voit. Samalla kuitenkin uhraat itsesi ja onnellisuutesi.

Pääset pian yliopistoon. Siellä ehdit tutustua siihen jäljelle jääneeseen viiteen prosenttiin.

Äänestä

Sinulla on kaksi vaihtoehtoa: Vaihda miestä heti, tai vaihdat kun et enää jaksa pienen lapsen kanssa valehtelevaa ja pettävää ukkoa katsella.

Monet ikävät piirteet toisessa voivat tulla esille vasta ajan kuluessa, mutta jos seurustelun tuossa vaiheessa jo mies osoittautuu valehtelevaksi känniääliöksi, niin ei voi olettaa, että hän siitä paremmaksi muuttuisi. Kuvauksesi perusteella mies ei vaikuta mitenkään pahalle sinänsä muutoin, mutta toistuva valehteleminen yksin pitäisi riittää syyksi lopettaa suhde.

Itse käytän alkoholia, enkä ikinä lupaisi alkaa absolutistiksi, ellei terveys pettäisi. Mutta ei mieleenikään tulisi valehdella tai antaa toista kusettaakseni vääriä lupauksia. Toisaalta, jos lupaisin naiselleni, että olen tietyn ajan ilman alkoholia, niin minusta olisi itsestäänselvyys, että pitäisin lupaukseni.

Uskon myös, että joka noin helposti ja sumeilematta pettää noin "pienet" lupaukset, niin ei hänen mihinkään lupauksiinsa kannata luottaa. Olen myös sitä mieltä, että jos mies seurustelun tuossa vaiheessa ei voi olla menemättä baareihin ilman tyttöystäväänsä, ei hänen parisuhdeuskollisuuteensakaan ole luottamista. Jos mies ei petä nyt, niin tulevaisuudessa ainakin pettää.

Äänestä

Tämä vastaaja on jo aikuinen nainen ja myös teinin äiti.
Muistan kuitenkin vielä vaivoin nuo ajat,jolloin olin nuori ehdoton ja itsekeskeinen.
Siksi halusinkin sulle vastata ja pyytää et miettisit myös toista näkökulmaa.
Toivon et saat sitäkautta apua ajatteluusi ja umpisolmuusi,enkä niinkään tarkoita tätä sinun arvosteluksi.

Tyttö kulta,toista ei voi eikä pidä muuttaa!

Sinun tulee hyväksyä poikaystavässäsi, myös hänen huonot puolensa tai hankkia tilalle uusi,mut et voi kiduttaa häntä vaatimalla häneltä lupauksia ,joita hän hädissään antaa,koska rakastaa sinua,mut ei pysty pitämään,koska vaatimukset on aika kovia.

Ensiksikin,miehet katsovat pornoa,luvalla tai salaa,helpoin tapa käsitellä asiaa on miettiä miksi et pidä siitä?Mitä pelkäät kuvien katselun tekevän?

Nuori mies joka on lähdössä armeijaan haluaa käydä välillä baarissa,ymmärrettävää.Ei ole hänen vikansa jos sinä et pääse.
Parisuhde ei voi nuorella iällä mennä kaiken muun elämisen edelle,valitettavasti,siitä seuraa vaan katkeruutta myöhemmin.

Ei tietenkään ole suotavaa et aina käydään vain baarissa,mut jos pelkäät baarin muita naisia,ei suhteenne ole ihan vakaalla pohjalla.
-veuhkoamisesi pornosta ym,tuskin parantaa asemiasi,baarista todella voi löytyä tyttö, joka katsoo myös,ja silloin olet heikoilla.
Eli pelaa korttisi paremmin ja lopeta hallitseminen,niin tulet itsekin onnellisemmaksi.

Äänestä
  • Minustakin olet aivan oikeassa. Kuvauksen perusteella tyttö ei anna kuvaa, että hänen kanssaan olisi helppo elää. Pojan totuus olisi mielenkiintoista kuulla. Mutta, olen siitäkin huolimatta sitä mieltä, että tytön todellisuus on se, että mieheen ei voi luottaa. Vaikka syy olisi alunperin tytön oikkuiluissa, niin mies on oppivainen eläin. Kun mies oppii tai miehen opettaa valehtelijaksi, häneen ei voi luottaa. Aina pitää elää sen todellisuuden mukaan mikä on, oli alunperäinen syy sitten missä tahansa.

    Äänestä

  • samaa mieltä sun kanssas, mutta tuo toimii vain, jos se on molemminpuolista noin ajattelua. Kuinka moni mies suo naisellensa saman, minkä itselleen haluaa..

    Äänestä

Toimit itse samalla tavalla kuin Pekka (siis toisin kuin olet luvannut) aina kun otat hänet takaisin. Kun vastaat itsellesi, saat samalla vastauksen kysymykseesi. Pekka on jo kertonut rakastavansa, välittävänsä ja sen ettei voi muuttaa tapojaan. Nyt vain sinun on tehtävä lopullinen päätös (johon ei mielestäni kuulu vaatimusten esittäminen).

Äänestä

Vastaan aika samalla tavalla kuin muutama muukin täällä. Poikaystäväsi on nuori, ja viettää nuoruuttaa omalla tavallaan. Tuo baareissa käyminen ja välillä rankka juominenkin on varsin normaalia tuossa iässä ja etenkin armeija-aikaan. Päästä poikaystäväsi vapaaksi, ja saatat huomata, että hän palaakin luoksesi. Pyydät lupauksia asiassa, jossa hän ei ainakaan juuri nyt niitä voi pitää eikä tämä vie suhdettanne eteenpäin vaan tuhoaa sen. Mitä enemmän kiellät ja rajoitat, sen kovemmin poikaystäväsi pyristelee vapaaksi, ihmisluonnon ikäviä puolia. Toisen kanssa ei voi viettää jokaista valveillaolominuuttia eikä toista voi kahlita tai muuttaa. Joko hyväksyt poikaystäväsi sellaisena kuin hän on tai lopetat suhteen. Tuollaisena syö teitä kumpaakin koko ajan vain enemmän. Poikaystäväsi ei ilmeisestikään painosta sinua ryyppäämään kanssaan, miksi siis itse asetat rajoituksia. Miltä sinusta tuntuisi, jos poikaystäväsi rajoittaisi menojasi koko ajan? Pitkässä suhteessa tulee myös vastaan aikoja, jolloin jompikumpi ihastuu toiseen, mutta tämä ei vielä tarkoita pettämistä. Silmälaput silmillä ei voi kulkea, ja turha mustasukkaisuus vasta kuluttaakin suhdetta. Pariskunnan kaikkien elämäntpojen ei tarvitse olla yhteneväisiä, tiedän paljon pareja, joista toinen käy paljon enemmän baareissa kuin toinen tms., mutta keskinäinen kunnioitus ja luottamus pitävät suhteen kasassa ja varsin toimivana. Pornokaan ei ole maailmanloppu ellei kyseessä ole riippuvuus. Ikä tuo suvaitsevaisuutta, ja opettaa ehkä näkemään olennaisen kaiken sälän takana. Jos sinulla on omia kavereita ja menoja, mene ja vietä aikaa heidän kanssaan, kun poikaystäväsi on baarissa äläkä murehdi kotona miettimässä, kuinka monen naisen kanssa poikaystäväsi on kenties jutellut. itsekin (vaikka naispuolinen olen) käyn kyllä omien kavereideni kanssa edelleen viihteellä ja välillä tulee tanssittua ja juteltua muiden miesten kanssa, mutta pettänyt en ole enkä tule pettämäänkään. Saman vapauden sallin toiselle. Jos et pidä poikaystävästäsi kännissä, passita hänet omaan kotiinsa selviämään. Kompromisseja ja joustavuutta ja saatat saada ilman taisteluja haluamasi - et ehkä vielä huomenna mutta vuoden, parin kuluttua :)

Äänestä

Myönnän, etten jaksanut lukea koko juttuasi, mutta jo pari ekaa kappaletta kertoi tarpeeksi.

Voin sanoa, että oon samanlainen kuin sä: mä en tykkää jos mies kattelee pornoa enkä tykkää jos mies juo liikaa. Ehkä ollaan veemäisiä ämmiä, mutta ei mitään sellaista tarvitse sietää mitä ei halua.

Ihan oikeasti, niitä on muitakin kundeja olemassa. Etsi sellainen, joka ei juo liikaa ja kunnioittaa sua sen verran, ettei pahoita sun mieltäsi kattelemalla muitten tissejä.

Ja se, kun tämä kundi menee inttiin. Kerron kokemuksesta, että ensin ikävöit sitä viikot ja sitten kun se viikonloppuna pääsee lomille, niin joko se nukkuu tai haluaa sulta vaan seksiä tai sitten menee baariin kavereittensa kanssa. Ja sunnuntai-iltana se lähtee taas. Ja intissä ne kyllä kattelee pornoa ja siellä käy kaiken maailman PMMP:t ja Lamourettesit esiintymässä. Tämä on fakta.

Ja kun tossa aiemmin joku äijä inisi, että "jätä se jätkä vasta intin jälkeen" niin paskan vitut. Jätä se ennen inttiä, sittempähän saa kärsiä siitä mitä on tehnyt sulle. Ja bonuksena saa vielä aina kuunnella toisten juttuja, kuinka "tuli painettua omaa muijaa viikonloppuna niin ja niin paljon". Jos olet intin ajan sen kanssa, niin todennäköisesti se käy vaan panemassa sua viikonloppuisin, et ole sille mitään sen enempää.

Sanokoot vaan, että rakastaa sua. Jos se ihan oikeasti rakastaa sua, niin sen pitää kunnioittaa sua sen verran, ettei aiheuta sulle jatkuvasti pahaa mieltä.

Kerran se kirpasee, mutta et sä pääse elämässä eteenpäin, jos et jätä sitä.

Tee siitä uudenvuodenlupaus :) *halaus*

Äänestä
  • pidä miehistä jotka pornoa katselevat, mutta tuossa iässä ne nyt sitä vaan tekevät ja sillä siisti. Enemmän huolestuttaa jos mies on 45 ja porno on koko seksielämä ja niitä kuule on. Tehän olette niin nuoria vielä. Muistan oikein hyvin itsekkin millaisia seurustelusuhteet olivat alle parikymppisenä (ja vielä vähän jälkeenkin), eihän niissä ollut mitään tolkkua, kun ei ollut oppinut vielä yksin elämään. Sinun elämässäsi tulee olemaan vielä monta miestä ja poikakaverisi elämässä et taatusti jää viimeiseksi naiseksi. Kun asiaa katsoo siinä valossa niin mitä ihmettä oikein riehut, kymmenen vuoden päästä naurat sille. Tuossa iässä nyt vaan kaikki on niin saippuaoopperaa.

    Äänestä

  • Tähän inttinäkemykseen vähän kommenttia pistän.

    * Intistä kun lomille pääsee, niin ei siinä aika riitä oikeasti mihinkään. Pitäisi ehtiä nukkua hyvin, tavata kavereita, hoitaa siviiliasioita jne jne. Aika ei yksinkertaisesti riitä kaikkeen ja vaikka mies kuinka rakastaakin, niin oikeasti tarvitsee ja haluaa tehdä vähän muutakin kun palvoa maata prinsessan jalkojen alla.

    * Intissä katsotaan pornoa ja puhutaan pillusta. Kyllä, fakta. Parhaassa iässä olevia nuoria seksuaalisesti aktiivisia miehiä lukitaan pitkäksi aikaa eristykseen oikeasta naisesta / omasta tyttöystävästä... Kidutusta sanon minä. Jos tuosta ottaa nokkiinsa son vähän sama kun valittaisi hakatulle, että miksi vuodat sika verta vaatteilleni.

    * "tulee vaan viikonloppusin panemaan" ... No prkl, ei sieltä pääse useammin.. joskus menee parikin viikkoa tai kuukausi. Lepertelyn voi tietenkin hoitaa etänä, mutta...

    * "...ja siellä käy kaiken maailman PMMP:t ja Lamourettesit esiintymässä". Joo mutta ne ei kuitenkaan anna... Lisäävät vaan tuskaa.

    Intti on valtion tapa hankaloittaa naisasioita.

    (Tämä kaikki alkuperäiseen kirjoitukseen kantaa ottamatta)

    P.S. "Mies" haluatko jakaa tarinasi vai onko tekstisi väkevyys vain joku Cosmo kerhon miesvihatuotos ?

    Rauhallista uutta vuotta, vaihtakaa ne herneet nyt ees toiseen sieraimeen....

    Äänestä

  • Silloin joskus kirjoitti:

    Tähän inttinäkemykseen vähän kommenttia pistän.

    * Intistä kun lomille pääsee, niin ei siinä aika riitä oikeasti mihinkään. Pitäisi ehtiä nukkua hyvin, tavata kavereita, hoitaa siviiliasioita jne jne. Aika ei yksinkertaisesti riitä kaikkeen ja vaikka mies kuinka rakastaakin, niin oikeasti tarvitsee ja haluaa tehdä vähän muutakin kun palvoa maata prinsessan jalkojen alla.

    * Intissä katsotaan pornoa ja puhutaan pillusta. Kyllä, fakta. Parhaassa iässä olevia nuoria seksuaalisesti aktiivisia miehiä lukitaan pitkäksi aikaa eristykseen oikeasta naisesta / omasta tyttöystävästä... Kidutusta sanon minä. Jos tuosta ottaa nokkiinsa son vähän sama kun valittaisi hakatulle, että miksi vuodat sika verta vaatteilleni.

    * "tulee vaan viikonloppusin panemaan" ... No prkl, ei sieltä pääse useammin.. joskus menee parikin viikkoa tai kuukausi. Lepertelyn voi tietenkin hoitaa etänä, mutta...

    * "...ja siellä käy kaiken maailman PMMP:t ja Lamourettesit esiintymässä". Joo mutta ne ei kuitenkaan anna... Lisäävät vaan tuskaa.

    Intti on valtion tapa hankaloittaa naisasioita.

    (Tämä kaikki alkuperäiseen kirjoitukseen kantaa ottamatta)

    P.S. "Mies" haluatko jakaa tarinasi vai onko tekstisi väkevyys vain joku Cosmo kerhon miesvihatuotos ?

    Rauhallista uutta vuotta, vaihtakaa ne herneet nyt ees toiseen sieraimeen....

    Kun et nyt näyttänyt ymmärtävän, niin en ole nimimerkillä "mies", olen naispuolinen... Ihan kuten itsekin laitoit otsikon ja nimimerkin jatkuvaksi "lauseeksi", niin itse tein samoin. Jätä se sun "mies", ymmärrätkös?

    Eikä siinä nyt tarvitse mitenkään palvoa maata prinsessan jalkojen alla. Riittää, kun sen harvan kerran kun pystyy näkemään, niin välittäisi ja huomioisi tyttöystäväänsä.

    Ja tulee vain viikonloppuisin panemaan. En tarkoittanut sitä, että ei pääse useammin, vaan sitä, että silloin kun pääsee niin tulee vain ja ainoastaan panemaan, eikä viettämään yhteistä laatuaikaa.

    Joo ja eiväthän ne esiintyvät ämmät anna, mutta antavat silmänruokaa, ihan kuten joku nettiporno tai vastaava.

    Anteeksi kovasti, jos sinun inttivuotesi silloin joskus olivat tuskaa etkä saanut koskaan pillua, mutta älä nyt enää ole siitä valtiolle tai kellekään muullekaan katkera. Jos jonkun pitää vaihtaa herne toiseen sieraimeen niin jatka sinä elämistäsi ja yritä päästä yli intin aiheuttamista traumoista.

    Äänestä

  • sentään.Voiko tänäpäivänä maailmassa, elää vielä noin pumpulissa kasvaneita nuoria naisia.
    Kyllä kait sit,kun näitä lukee.

    " mutta ei mitään sellaista tarvitse sietää mitä ei halua. "-Elämä on...hei, muutakin kuin itsekästä puuhastelua ja parisuhteessa jos onnistua meinaa,on siedettävä paljon asioita joita ei aina halua.

    " kunnioittaa sua sen verran, ettei pahoita sun mieltäsi kattelemalla muitten tissejä. "
    Ja haloo,kunnioittaa sua voi monella tapaa,mut että jättää katsomatta muiden tissit on kunnioittamista.noh!paljon on oppimista kunniassa vielä.
    Te tytöt voisitte hieman miettiä sanaa kunnioitus,eikös se sit ainakin ole toisen yksityisyyden ja identiteetin kunnioitusta.
    Tee siis niin toiselle ,miten haluat itseäsi kohdeltavan.

    "Ihan oikeasti, niitä on muitakin kundeja olemassa. "On joo,vaan mistä löytyis mies joka ei ole yhtään kiinnostunut pornosta,vain sinusta..hah hah kyllä vaihtaa saa elämän varrella.

    "Ja intissä ne kyllä kattelee pornoa ja siellä käy kaiken maailman PMMP:t ja Lamourettesit esiintymässä. Tämä on fakta. "Ainoa fakta on se että te tytöt olette sairalloisesti mustasukkaisia.

    Ainoa tapa teillä päästä elämässä eteenpäin on kasvaa itse!

    Äänestä

on sitten kanssa suhteessa se että et voi alkaa toista muuttamaan ja määräilemään. Niiden pitää olla yhteisiä sovittuja päätöksiä eikä kiristämällä saatuja. Keskustelkaa niistä porno ja baari jutuista ja ehkäpä se on niin että olisi parempi antaa toisen mennä kun yrittää kahlita ennemmin tai myöhemmin se osuu omaan nilkkaan. Ethän sinä halua ketään omistaa kiristämällä?

Äänestä

minä olen samanlainen naispuolinen ihminen kuin sinäkin, mutta ikää on tullut 27 vuotta. minä olen ollut samanlainen silloin 16 ja 17 kesäisenä ja vieläkin sitä samaa piirrettä löytyy, eli mustasukkaisuutta ja epäluottamusta miehiin.

tunsin itseni kirjoituksestasi todella hyvin, melkeimpä täysin. porno on minua aina haitannut ja itkuraivareita on vedetty. samoin baareilu.

totuus on kuitenkin, että mies ei vaihtamalla parane, varsinkin kun viehtyt varmasti ja näköjään sellaisista mitkä ovat vastakohtasi. tiedän tuon omasta kokemuksesta, että sydän hakee kumppaniksi ihmisen, kenen kanssa voi kehittyä ihmisenä. ja kantapään kautta sinäkin sen joskus huomaat, että erositpa kuinka monesti tahansa niistä miehistä, niin ero ei auta, vaan oma kasvu ihmisenä. miehesi on selvästi valmis tulemaan sinua vastaan jonkin verran, koska lupailee asioita joista ei tarvitsisi oikeasti edes keskustella, porno on normaali asia, eikä tuhoa suhdetta. baarit on normaali asia, eikä tuhoa suhdetta. HALUATKO OIKEASTI SUHTEEN JOSSA TOINEN PYSYY VAIN KONTROLLIN KAUTTA, VAI ONKO HYVÄN SUHTEEN EDELLYTYS OMA TAHTO? Mitä ihmettä tyttö teet miehellä joka ei ole kunnolla omasta tahdostaan, vaan vain sen takia että sinä latelet säännöt?? Ja miksi haluat laittaa toiselle sääntöjä asioihin mitkä kuuluvat hänen yksityiselämään?

Minä luulen, että olet joutunut elämään lapsuudessa tai nuoruudessa jotain traumaattista, joka on sinuun tuollaisen jäljen jättänyt, että ajattelet suhteen olevan jotain toisen hallitsemista ja pelkäämistä että hän lähtee. voin melkeimpä lyödä pääni pantiksi siitä että jotain kamalaa sinulle on täytynyt tapahtua, koska muistutat niin minua.

huono ja hyvä uutinen on se, että minä olen terapiassa, psykoterapiassa, joka meinaa että käyn juttelemassa kivalle tädille kerran viikossa, ja löydän vanhoille tavaoilleni toimia, uusia malleja, jotka helpottavat elämääni.

huono uutinen sinulle on se, että pornosta et pääse koskaan miestä vaihtamalla eroon. (kokemusta on), ja baaritkin vetää ihan hyvin porukkaa, varsinkin kun ikää sinulla on sen verran, että perheenperustajamiehet on kymmenen vuoden päässä noin..

minun vinkki sulle on, että kohtaat ne omat mörkösi ja pelkosi. ole yksin, tai sitten ole suhteessa mutta anna toisen olla mitä se on. hyväksy itsesikin, koita opetella elämään sen huonon olon kanssa, kun se valtaa epärysten hetkellä. tule ystäväksi sen olon kanssa, niin sinun on helpompi elää. ja kun pelottaa, kirjoita päiväkirjaa, laula, tai lue raamattua, tai kuuntele musiikkia jossa on hyvät sanat tilanteeseen. ala harrastamaan liikuntaa. punttitreeni kasvattaa itseluottamusta.

tee lista asioista joista oikeasti pitää suuttua, kuten pettäminen, tms.. mieti rauhassa kuuluuko siihen listaan itsetyydytys ja halu olla nuori.

olet kuitenkin todella nuori, luonteesi rosoisuudet silottuvat ajan myötä. ei sinulla ole mitään hätää, pärjäät hyvin elämässä ja tulet huomaamaan että selvisit tästäkin.

Äänestä
  • tässä toinen samanlainen...meitä riittää :)...tunnistin myös itseni aika hyvin jutustasi. Minua ei tosin haittaa jos poikaystäväni katsoo alastomia naisia, koska jokainen meistä varmasti katselee välillä niitä toisen sukupuolen edustajia sillä silmällä, ja se on täysin luonnollista ja inhimillistä. Mutta, jos se on sinulle tuollainen ongelma, tulisi mielestäni teidän keskustella ja poikaysätäväsi tulisi ottaa huomioon tunteesi ja kunnioittaa niitä...yritä kertoa hänelle rauhassa, ilman itkuraivareita, miltä sinusta oikeasti tuntuu ja mitä ajattelet tuosta.

    Mutta minun ongelmani on ollut koko ikäni (26v) poikaystävieni juominen, olen niitä aina vaihtanut kun tämä toisen baarissa käyminen on tullut ongelmaksi, eli olen leimannut toisen alkoholistiksi ja ties miksi vaikka hän on käynnyt normaalisti (n.1krt/vkossa) ulkona kavereiden kanssa. Olen kontrolloinut toista heittäytymällä marttyyriksi ja saamalla hirveät itkuraivarit.Olen myös uhannut erolla. Pari vuotta sitten havahduin siihen että sama ongelma toistuu aina, vaikka olen eri ihmisen kanssa. Menin omastaaloitteesta psykologille ja ongelmahan löytyi minusta. Se että sain sätkyn joka kerta kun poikaystäväni uskalsikin ostaa olutta johtui omista traumaattisista lapsuuden sjoistani, jolloin jouduin katsomaan oman isäni alitusita juomista ja henkistä väkivaltaa äitiäni kohtaan. Siirsin siis oman pahanolon ja negatiiviset kokemukset alkoholista aina poikaystävääni.

    Nyt olen päässyt eteenpäin asiassa ja käsitellyt omia tunteitani. Jonkun verran olen oppinut mutta paljon on vielä edessä. Olemme käyneet satoja keskusteluja nykyisen poikaystäväni kanssa ko. ongelmasta, jolloin olemme voineet keskustella siitä kuinka saadaan suhde toimimaan niin että molemmilla on hyvä olla, ilman rajoittamista ja kontrollointia. Saatan vieläkin saada noita itkuraivareita kun poikaystäväni edes harkitsee lähtevänsä baariin, mutta monesti olen nyt pystynyt järkeilemään tuon asian. Faktahan on se että nuoret miehet tuppaavat viihtymään siellä baarissa enemmän kuin me naiset, mutta usko pois, kyllä hekin rauhoittuvat ajan kanssa. Niin ei tule tapahtumaan alituisella kontrolloinnilla, sillä vain pahentaa tilannetta.

    Jos tarina tuntui tutulta, niin käy www.alanon.fi sivulla.

    Toivon että saatte asiat kuntoon, itse olen pilannut monta hyvää suhdetta, nyt olen löytänyt "sen oikean" . Toivon että sinä et turhaan heitä muuten hyvää suhdetta hukkaan, täydellisyyttähän ei tunnetusti koskaan saa :)

    Äänestä

  • julia 80 kirjoitti:

    tässä toinen samanlainen...meitä riittää :)...tunnistin myös itseni aika hyvin jutustasi. Minua ei tosin haittaa jos poikaystäväni katsoo alastomia naisia, koska jokainen meistä varmasti katselee välillä niitä toisen sukupuolen edustajia sillä silmällä, ja se on täysin luonnollista ja inhimillistä. Mutta, jos se on sinulle tuollainen ongelma, tulisi mielestäni teidän keskustella ja poikaysätäväsi tulisi ottaa huomioon tunteesi ja kunnioittaa niitä...yritä kertoa hänelle rauhassa, ilman itkuraivareita, miltä sinusta oikeasti tuntuu ja mitä ajattelet tuosta.

    Mutta minun ongelmani on ollut koko ikäni (26v) poikaystävieni juominen, olen niitä aina vaihtanut kun tämä toisen baarissa käyminen on tullut ongelmaksi, eli olen leimannut toisen alkoholistiksi ja ties miksi vaikka hän on käynnyt normaalisti (n.1krt/vkossa) ulkona kavereiden kanssa. Olen kontrolloinut toista heittäytymällä marttyyriksi ja saamalla hirveät itkuraivarit.Olen myös uhannut erolla. Pari vuotta sitten havahduin siihen että sama ongelma toistuu aina, vaikka olen eri ihmisen kanssa. Menin omastaaloitteesta psykologille ja ongelmahan löytyi minusta. Se että sain sätkyn joka kerta kun poikaystäväni uskalsikin ostaa olutta johtui omista traumaattisista lapsuuden sjoistani, jolloin jouduin katsomaan oman isäni alitusita juomista ja henkistä väkivaltaa äitiäni kohtaan. Siirsin siis oman pahanolon ja negatiiviset kokemukset alkoholista aina poikaystävääni.

    Nyt olen päässyt eteenpäin asiassa ja käsitellyt omia tunteitani. Jonkun verran olen oppinut mutta paljon on vielä edessä. Olemme käyneet satoja keskusteluja nykyisen poikaystäväni kanssa ko. ongelmasta, jolloin olemme voineet keskustella siitä kuinka saadaan suhde toimimaan niin että molemmilla on hyvä olla, ilman rajoittamista ja kontrollointia. Saatan vieläkin saada noita itkuraivareita kun poikaystäväni edes harkitsee lähtevänsä baariin, mutta monesti olen nyt pystynyt järkeilemään tuon asian. Faktahan on se että nuoret miehet tuppaavat viihtymään siellä baarissa enemmän kuin me naiset, mutta usko pois, kyllä hekin rauhoittuvat ajan kanssa. Niin ei tule tapahtumaan alituisella kontrolloinnilla, sillä vain pahentaa tilannetta.

    Jos tarina tuntui tutulta, niin käy www.alanon.fi sivulla.

    Toivon että saatte asiat kuntoon, itse olen pilannut monta hyvää suhdetta, nyt olen löytänyt "sen oikean" . Toivon että sinä et turhaan heitä muuten hyvää suhdetta hukkaan, täydellisyyttähän ei tunnetusti koskaan saa :)

    ...Minun on hyvin vaikea tietää perimmäistä syytä käytösellesi ja tuolle sinun yli kontrolloinnille, mutta koska kertomasi ja käyttäytymistapasi kuulostaa juuri siltä mitä minä olen tehnyt koko elämäni ja syynä kasvaminen päihdeperheessä, jossa isäni joi, niin annan sinulle varmuuden vuoksi osoitteen jonka sain ystävältäni ja joka herätti minut. Tämän kautta löysin syyn omaan levottomuuteeni ja alituiseen epävarmuuteeni.

    http://www.aal.fi/

    Äänestä

On sitä olemassa holittomiakin kunnon miehiä.
Ihan oikeesti.

Vaikkapa olettehan te molemmat aika selkärangattomia, kun lieron otat aina takaisin.

Pata kattiaa soimaa. Sussa ei taida olla naista paremmalle miehelle? Samanlainen luuseri olet kun äijäs?

Äänestä

En ymmärrä lainkaan ajatuksenjuoksuasi. Eiköhän pornon katselu tai katselemattomuus ole jokaisen aikuisen oma yksityisasia, ja kaljoittelun rajatkin pitää ensisijaisesti asettaa jokaisen itse.

Veikkaanpa, että luvassa on ahdistavaa uutta vuotta teille molemmille, jos aiot jatkaa samalla tyrannilinjalla.

Äänestä
  • > Eiköhän pornon katselu tai katselemattomuus
    > ole jokaisen aikuisen oma yksityisasia,

    Ota huomioon että alkup. kirjoittaja ei ole vielä aikuinen... eikä varmaan tällä menolla sellaiseksi seuraavien 10-20 vuoden aikana kehitykään...

    Äänestä

Herätys, tyttöpieni! Poikaystäväsi on tyypillinen alkoholisti. Viina menee kaiken muun edelle, myös sinun. Sinut kun nimittäin saa anelemalla takaisin ryyppy- ja pornohuvittelun jälkeen.

Mitä luulet, millainen tulee elämäsi olemaan tämän säälittävän tapauksen rinnalla? Voitteko rakentaa tilevaisuutta yhdessä, kun tämä otus on jo tehnyt selväksi, mikä hänelle on asioiden tärkeysjärjestys ja mihin rahat menevät?

Äänestä

Anteeksi, en jaksanut edes lukea kirjoittamaasi kokonaan, mutta sen voin sanoa, että ei tule toimimaan.
Ensinnäkin: mitä pahaa pornon katsomisessa on? Jokainen mies ja moni nainenkin katsoo netistä pornoa tai lataa kuvia tms,mitä pahaa siinä on? Oletko mustasukkainen niille pornoakoille, haloo?

Jos sinun pitää kontrolloida vielä hänen juomistaan, ei tule mitään. Jos sinä olet tehnyt päätöksen olla juomatta, ei se tarkoita, että hänenkin tulee elää samoin. Voit olla varma, että armeijan harmaista lomille päästyään viina maistuu yhdelle jos toiselle inttipojulle. Ja mitä pahaa siinä on?

Olet vielä nuori ja naiivi, nämä menevät sen piikkiin. Yritähän selvitä, lippu korkealla! Mutta älä nalkuta ja kahlitse miestä=)

Äänestä

Ensin käsket neljän kaljan takia lähtee meneen ja sitten jo tarjoudut maksamaan siitä, että jäisi..?
Missä ihmeessä sun itsekunnioitukses oli silloin???
Voit ainoastaan käskeä lähtemään, tai pyytää jäämään, et molempia..!

Jos joku jätkä mua pompottais noin, ni olis päätään lyhyempi ja todellakin entinen..

Ja niinkuin moni jo edellä sanoikin, ni kiristämällä ja uhkailemalla saadut lupaukset ei tule pitämään.. Hassu tyttö, jos niin luulit.. Kyllä se vielä sullekkin iän myötä valkenee..

Kannattaisko joskus kokeilla kompromissien tekemistä? Ei absoluuttista porno/baari kieltoa, vaan sopimuksen mukaan noita juttuja..
Toisen ihmisen sitominen suhun kiinni ei tule teidän suhdetta auttamaan..

Jätä jos et kestä, mutta älä yritä muuttaa toista ihmistä.. Se on julmaa..

Äänestä

Kyllä mä ymmärrän tuon lupauksen pettämisen, että siitä suutut. Mutta poikahan on nuori ja haluaa kokeilla niitä kännejä ja tykkää katsella pornoa ja elää nuoruuttaan. Sä olet kuin mikäkin justiina joka kieltää siltä nuoruuden. Intissä ei ole niin hauskaa, niin hän vähän rentoutuu. Jos sä olet noin mustasukkainen ja haluat kieltää siltä paljon asioita, niin parempi varmaan että lopetatte suhteenne.

Äänestä

Tässä sinulle karu totuus: en tunne yhtään miestä, en nuorta, en keski-ikäistä, enkä vanhaa joka ei kävisi toisinaan baarissa ja joka ei katsoisi pornoa.

Tuolla ajattelutavalla joka sinulla nyt on, huomaat pian jääväsi yksin. On syytäkin pelätä että poikaystäväsi löytää toisen tytön itselleen kun itse käyttäydyt niin itsekeskeisesti ja lapsellisesti.

Kun sen sijaan annat hänelle vapauden olla oma itsensä hän rakastaa sinua entistä enemmän, eikä katsele muita. Parisuhteessa on aina kaksi osapuolta joten on opittava olemaan epäitsekäs.

Äänestä

ikävä kyllä sinun tarvitsee joskus ymmärtää myös se ettet voi miestäsi piilotella muilta naisilta tai pornolta. hänen on myös annettava elää, olla ja mennä kuten haluaa..

YKSI hyvä periaate on että kun seurustelee on oltava oma elämä, hänen elämä ja yhteinen elämä... jokainen sisältää omia juttujaan. älä siis puutu hänen elämäänsä.

Äänestä

Nyt puhun suoraan. En silti halua loukata.

Sinun ongelmasi on järjetön mustasukkaisuus. Ei kuulu terveeseen suhteeseen rajoittaa kenenkään tekemisiä. Se tosiasia on hyväksyttävä, että parisuhteessa on kaksi ihmistä jotka kummatkin kokevat, ajattelevat, tuntevat ja toimivat itse. Et voi kahlita toista ihmistä. Ainoa ulospääsytie on oppia luottamaan toiseen ihmiseen. Jos hän menee baariin, hän ei petä.

Pekan ongelma taas kuulostaa riippuvuudelta. Hän on pyörinyt baareissa viisitoista vuotiaasta lähtien, kuten sanoit. Hän lupaa aina olla menemättä baariin, mutta menee kuitenkin. Kysyt miksi. Pekka luultavasti haluaa täysin vilpittömästi tehdä niin kuin lupaa, mutta sitten ei pystykään täyttämään lupaustaan. Nurkkaan ahdistamisella on kaksi puolta. Toisaalta se saa aikaan vastareaktion, toisaalta taas saattaa auttaa kohtaamaan asiaa josta on tullut hänelle ongelma. Luulen että hän on alkoholisti. Voin vain kuvitella mikä tuska hänellä itselläänkin on kun hän näkee sinun kärsivän.

Ratkaisu: teidän molempien on katsottava peiliin ja kohdattava ongelmanne. Jos haluatte jatkaa yhdessä, teidän on tehtävä se mitä muutos vaatii. Muutos on luultavasti niin suuri, ettette saa selvitettyä sitä ilman apua. Riippumatta siitä jatkatteko yhdessä vai erikseen, teillä molemmilla on ongelma. Suosittelen seuraavaa palstaa. Sieltä löytyy tietoa:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4000000000000036&subcat=681

Äänestä

Lisään soppaan oman mielipiteeni. En jaksanut kaikkia saamiasi viestejä lukea, joten toistan ehkä vain jo edellisiä. Ongelma josta kerroit on varmasti sinulle aika valtava, joten ehkä jokainen viesti on sinulle kuitenkin tarpeen.

Toisin kuin osa aikaisemmista kirjoittajista ajattelee, minä en pidä poikaystävällesi asettamia ehtoja mitenkään kohtuuttomina. Sinulla on täysi oikeus haluta raitis, hyvätapainen ja sinun tunteesi huomioon ottava poikaystävä. MUTTA sinä et voi tehdä tämänhetkisestä poikaystävästäsi väkisin sellaista, jos hän ei ole itse muutokseen valmis.

Musta sä kuulostat 17-vuotiaaksi harvinaisen kypsältä. Toivoisin, että pitäisit kiinni niistä arvoista, jotka sulle on tärkeitä. Ja ennen kaikkea toivoisin, että uskaltaisit irrottautua poikaystävästäsi, koska selvästikään et suhteessasi ole onnellinen, etkä varmasti tule olemaan jatkossakaan. Poikaystäväsi haluaa elää sitä nuoruutta, jota niin moni tuon ikäinen poika elää. Tekstistäsi päätellen, en lainkaan epäile, etteikö hänen tunteensa sinua kohtaan ole voimakkaita. En usko, että edes mustasukkaisuudellesi on mitään todellista syytä. MUTTA parisuhdetta on hyvin hyvin vaikea rakentaa sellaiselle pohjalle jossa kumppanien haaveet, toiveet, elintavat yms. eivät kohtaa.

Poikaystäväsi on aika suoraan ilmaissut sen, ettei hän ole valmis ehtoihin, joiden varaan parisuhteenne haluaisit rakentaa. Luulenpa, että vaikka hän vaatimiisi myönnytyksiin suostuisikin, ei suhteenne kestäisi, ihan jo siitä syystä, että poikaystäväsi tuntisi elävän puolittaista elämää, sinun ehdoillasi.

Mä itse seurustelin joskus miehen kanssa, jonka alkoholikäyttäytyminen vaivasi minua. Ei hänellä siis mitään ongelmaa ollut, mutta häpesin niitä hetkiä ylikaiken, kun hän joi liikaa. En epäillyt koskaan, että hän pettäisi minua. Tiesin, ettei hän baariin mennyt muita naisia iskemään. Mutta pikkuhiljaa tajusin, etten ollut onnellinen, että elin hänen elämäänsä, yritin suhtautua elämään, alkoholiin yms. hänen tavallaan. Loppujen lopuksi halusin valtavasti erota, tajusin että jonkun muun kanssa olisin onnellisempi.

Ero oli valtava helpotus, vaikka yksinolo tuntui aluksi suunnattoman vaikealta. Sitten tapasin uuden pojan, ihan erilaisen. Kaiken näkee jälkeenpäin selvemmin. Olen valtavan onnellinen, kun voin elää elämääni nyt ihmisen kanssa, jonka kanssa jaan yhteiset arvot ja elämäntavat. On vain uskallettava lähteä. Sä olet kaikenlisäksi vielä tosi nuori, sulla on elämä täysin edessä. Sä et uskokaan, miten paljon helpompaa elämä voi olla, kun ei tarvitse koko ajan huolehtia toisesta ja pelätä pettymystä!

Mä toivon kaikkea hyvää sulle. Rohkeutta ajatella asioita ja myös toimia niin kuin_susta_
parhaalta tuntuu. Kuuntele itseäsi ja mieti millaisena näet tulevaisuutesi poikaystäväsi kanssa. Vertaa sitä näkymää sitten siihen, millaisen tulevaisuuden itse haluat. Voimia!:)

Äänestä

"ja isäpuoleni se alkkis taitaa olla. joka ilta sixpäkki ja muutama lasillinen konjakkia."

Luulen että tästä lauseesta löytyy hyvin paljon olennaista. Olen nyt itse seurustellut noin vuoden 41v naisen kanssa jonka äiti on alkoholisti.

Olen saanut kuvan ihmisestä jonka vanhemmat ovat laiminlyöneet lastaan...samat asiat on nähtävissä sunkin tekstistä.

Kontrollointia parisuhteessa, itsellä on ollut myös omat ongelmani perheessä kun isäni käytti mua hyväkseen nuorena. Kumpikin meistä on terapiassa tällä hetkellä. Elämä on...

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


kitti kirjoitti:

Huoh, mistä alottaisin…
Noh, poikaystäväni on lähtemässä tammikuussa armeijaan.
Riitamme syntyvät lähes aina juomisesta (ja sitten pornosta). Olen häntä vuoden nuorempi, enkä siis pääse baariin, paitsi tuurilla joskus. Ja alkoholiin ei minulla ole mitään kiinnostusta. Olen pari vuotta sitten viinani juonut. Tai tuntuu ainakin siltä.
Nyt kun ajattelen, mitä olen menettänyt noiden parin vuoden aikana, tuntuu pahalta. Miksi tein niin, ja sain isän ja äidin huolestumaan jne.. no, mennyttä se on, ja luottamus on takaisin saatu.

Mutta asiaan. Eli poikaytsäväni, olkoon vaikka Pekka, on siis pian lähdössä armeijaan.
Muutama viikko sitten riitelimme (pornosta. Hän petti lupauksensa [taas] sen suhteen, ettei lataa/katso pornoa) ja olin täysin valmis lähtemään ja polttamaan sillat. Pekka aneli ja aneli että älä jätä kulta rakastan sua niin paljon. Nauroin. Olin niin vihainen ja suunniltani, että nauroin ja nauroin. Pekka itki kovemmin ja kovemmin. Nauroin ja vähättelin hänen kertomiaan rakkaudentunnustuksia. Lopulta Pekka sanoi että: ”teen mitä vaan et saan sut takas, mitä vaan!” kysyin nauraen että: ”jaa taas haluat luvata jotain ja rikkoo mua vielä enemmän vai?” hän sanoi että ei vaan teen oikeesti mitä vaan kulta mitä vaan! no siinä se oiva tilaisuus sitten oli. Kerroin mitä TODELLA haluan hänen tekevän. Eli: ”no alotetaan vaikka siitä että toi porno, tä oli viiminen, VIIMINEN kerta ku teet niin! Ja toiseks, ennen ku armeijaan lähdet, ni et juo muutaku uutenavuotena, ja sillonki mun kans, ja ei sellasii kännei et sua saa raahata ympäri kylii takasin omaan sänkyyn nukkumaan. Ja sitku armeijasta lomille pääset ni baarin et lähde, vaan joskus voin sun kans mennä johonkin mis voit juoda sopivasti.” pekka vastasi että ”no lupaan, lupaan noi kaikki kulta tuu takas! Mä lupaan!” no hetken miettisin että ei oo totta, ei kukaan varmaan lupais tollasta, mut uskoin silti. Ja uskoin turhaan. Taas.

Tänään, kun tulimme meille, isäpuoleni tarjosi kaljan ja useemmankin Pekalle. Olen ennenkin sanonut Pekalle että et ota vastaan kuin yhden, ja se sopi hänelle, sillä kaljasta hän ei kuulemma muutenkaan pidä. Minä puuhastelin sillä välin omasaa huoneessani täysin tietämättä mitä Pekka tekee. Luotin siihen että hän pitäisi sanansa ja ottaisi sen yhden vaan ja juttelisi niitä näitä vanhempieni kanssa.
Pekka tuli huoneeseeni ja antoi pusun ja kysyi että tulisinko pöydän ääreen myös. Kysyin heti että montako olet juonut. Hän sanoi että muutaman ja pyysin tarkennusta ja sanoi että viisi. Suutuin. Tietenkin. Hänhän petti lupauksen. Minkä helvetin takia edes tollanen lupaus pitää pettää!! Jos ei osaa sanoa ei, niin ei kovinkaan pitkälle varmaan pääse. Vaikka olisi kuinka pieni lupaus ja sen rikkoo, niin se sattuu. Ja sattuu todella kovin.
Kerroin hänelle htei että olen todella pettynyt häneen ja hän sanoi että: hei muutama kalja! Suutuksä semmosestaki!? No totta helvetissä suutun jos luvataan et yks.
Riitahan siitä tuli. Loputonta valehtelua en enää kestä. Sanoin siis suoraan että: ok, petit lupaukses taas, olehyvä, ja lähde.” Pekka kovin koitti selitellä jtn mutta toistin että lähde jo mikset mene jo en halua kattoo sua enää jne, sitten hän soitti kaverilleen että ”tuu hakemaan mut pois täält ja ota toinenki kaveri mukaan et saadaan mun auto kotii”
Kysyin että ”ootko nyt onnellinen? Sait mitä halusit, vapaan elämän” Pekka vastasi että en todellakaan ole onnellinen, rakastan sua ja haluaisin jatkaa, mut sun täytyy ymmärtää et en voi aina olla selvinpäin!

”jumalauta sä lupasit! Sä helvetti lupasit mulle että olet niin ja niin kauan juomat ja juot vaan ku olen paikal jnejne! Sä helvetti taas petät lupaukset! Arvaa vaan et haluanko mä jatkaa!? Nii, en todellakaan! Lähe nyt jo helvettiin!” huusin minkä jaksoin. Itkin.
Pekka yritti lohduttaa ja sanoi rakastavansa jnejne. Paskaapaskaa, sanon minä. Miten voi rakastaa jos aina pettää lupaukset?!

Sitten Pekka sanoi, että ”mä rakastan sua. Aina. Vaikka mitä tapahtuis. En halua luopuu susta, mut on pakko, jos et anna mun mennä. Tiedän et lupasin sillon et en mee juomaa/baariin ennen armeijaa tai sen aikana jne mut kai sä ymmärrät et tulen ihan kiukkusena lomil sielt armeijast ja haluan todellaki juoda ja mennä baariin!?” itkien kysyin että minkä helvetin takia just baariin ja kui monelle riittää vaan se läheisyys tyttöystävän kanssa ku lomil tulee? Pekka vastas että ”baariin ku en missää helkutin kotibileis halua juoda! Olen jo sen ikänen et baariin menen! Ja totta kai on kiva sit viettää lomii sunki kans, mut en voi aina olla sun kans..” (hän on juossut baareissa jo 15vuotiaasta lähtien, koska on ulkonäöltään paljon vanhempi) ”SÄ LUPASIT” huusin niin että kurkkuani sattui.. itkin todella kovin..

Pekka yritti rauhoitella sanomalla että: ”olisit onnellisempi jonkun toisen kanssa. Sä et oo onnellinen mun kans, mä näen sen. Sä kärsit kokoajan.. kulta, ei jatketa, sä vaan kidutat itteäs..” ”mä en halua luopuu sust! Ja mä olisin onnellinen, jos et pettäis lupauksias! Ja haluan jatkaa koska rakastan sua! Toivon et säki mua, niinku aina ennenki…” itkin.. pyysin häntä jäämään yöksi niinkun ensin oltiin sovittu. Hän sanoi ettei onnistu, koska kyyti on jo tulossa. Itkin taas ja sanoin että annan vaikka rahaa niille ettei ne tuu. Ja Pekka sanoi että ei, haluan mennä kotiin nyt. Itkin tietysti taas. Oikeastaan kokoajan. Tunsin oloni hylätyksi.

Pekka sanoi että voidaan jatkaa seurustelua, jos hyväksyn baariin menot ym juomiset. Sanoin että ei onnistu, en voi, koska itte ensin lupasit et niin et tee. Antaisin hänen enemmän mennä jos luottaisin, mutta en luota, koska hän vie sen kaiken minulta. Ja onhan mullakin kavereita kenen kanssa voisin olla sen ajan, mutta mitään muuta en mieti kun sitä, että mitä se nyt tekee jne. vaikka soittaa ja tekstaa usein baarissa ollessaan, niin ei, en vaan voi sietää sitä menoa.

Siellä on satoja naisia, niistä olisi varaa valita. Ja kun poikaporukalla menee niin tyhmyys usein tiivistyy ja jokaiselle varatulle pojalle löytyy oma uusi kulta. Pelkään sitä niin kovin. Pelkkä naisten katselu jo tappaa sisältäni jotain. Itse en katsele muita miehiä, koska tiedän että Pekka ei siitä pitäisi. En siis halua tehdä mitään pahaa, vaikka hän ei edes saisi tietää siitä.

Itkin kovemmin ja kovemmin, koska tajusin että olen monet kerrat ottanut hänet takaisin lupaustensa takia, ja aina hän on ne pettänyt. Hän on kuin jokin eläin, joka oppii, että tehdessään kerran jotain, se tapahtuu aina. Eli tässä tapauksessa hän lupasi, petti ja otan hänet taas takaisin uusien lupausten kera, jotka hän taas voi pettää, koska tietää että otan taas takaisin.

En tiedä miksi tein sen taas. eli otin katteettomia lupauksia vastaan. tällä kertaa hän sanoi ettei juo usein lomilta tullessaan, mutta haluaa baariin myös mennä, mutta harvoin. ja ei petä tietystikkään, ja on kiltisti yms. Noh, mikäs mun on tässä ollessa, odotan vaan sitä kaunista päivää jolloin lupaus TAAS rikkoutuu.

Tiedän todellakin että olen täysin väärässä suhteessa, ja että rajoitan hänen elämäänsä aivan liikaa jne, mutta hän lupaa, ja tietää mihin ryhtyy, niin miksi sitten ei toimi myös lupaustensa mukaan!? MIKSI? Jos kerran rakastaa ja välittää niinkun on sanonut.
Luottamukseni menee vuoristorataa kokoajan. Se rasittaa.. olen onnellinen hetken. Toisen hetken olen raivoissani. Kohta taas onnellinen. Tiedän, olen nuori jne, mutta älkää tuomitko minua sen takia.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu