Onko paikallinen sopiminen onni & autuus? Tässä tarina tosi elämästä.
Vuonna 1999 aloitti eräs IT-firma toimintansa. Firmaan palkattiin nuoria kavereita, joille maksettiin palkkaa 19000-24000e/vuosi, mikäli oli reilusti alle alan keskitason. Paskaa palkkaa perusteltiin sillä, että yritys on vasta alkuvaiheessa eikä pysty maksamaan enempää. Paikallisesti kuitenkin sovittiin, että palkat ja edut paranisivat kun homma alkaa kannattamaan. Tämä paikallinen sopimus käytännössä unohdettiin.
Vuoden 2003 veropörssi paljasti karun totuuden. Kaksi pääomistajaa oli vuonna 2002 nostanut yhteensä 700.000e pääomatuloja. Summa oli melkein yhtä suuri kuin yrityksen kaikille työntekijöille vuoden aikana maksettu palkka. Pääomistajat nostivat samansuuruisen potin myös seuraavana vuonna ja sitä seuraavana vuonna, minkä jälkeen firma myytiin pois.
Tarinan opetus on se, että paikallisessa sopimisessa palkka joustaa vain alaspäin. Palkkaa ja etuja suostutaan parantamaan vain sitten kun on pakko, tähän asiaan ei yrityksen tuloskunto vaikuta.
Vuonna 1999 aloitti eräs IT-firma toimintansa. Firmaan palkattiin nuoria kavereita, joille maksettiin palkkaa 19000-24000e/vuosi, mikäli oli reilusti alle alan keskitason. Paskaa palkkaa perusteltiin sillä, että yritys on vasta alkuvaiheessa eikä pysty maksamaan enempää. Paikallisesti kuitenkin sovittiin, että palkat ja edut paranisivat kun homma alkaa kannattamaan. Tämä paikallinen sopimus käytännössä unohdettiin.
Vuoden 2003 veropörssi paljasti karun totuuden. Kaksi pääomistajaa oli vuonna 2002 nostanut yhteensä 700.000e pääomatuloja. Summa oli melkein yhtä suuri kuin yrityksen kaikille työntekijöille vuoden aikana maksettu palkka. Pääomistajat nostivat samansuuruisen potin myös seuraavana vuonna ja sitä seuraavana vuonna, minkä jälkeen firma myytiin pois.
Tarinan opetus on se, että paikallisessa sopimisessa palkka joustaa vain alaspäin. Palkkaa ja etuja suostutaan parantamaan vain sitten kun on pakko, tähän asiaan ei yrityksen tuloskunto vaikuta.
Vastaukset 8
Vanhimmat
tilanne keskusjärjestöjen tiukassa kontrollissa olevilla toimialoilla tilanne sitten selkeästi parempi?
Lain ja talousoppien mukaan palkka kuuluu työntekijälle ja voitto sijoittajalle.
Näin ollen mitään rikosta ei kai tapahtunut.
Jos eurolla ostaa ja miljoonalla myy niin ei kai se ole rikos?
Loppujen lopuksi jokainen on oman onnensa seppä.
Mihin paperiin nimensä pistää. Kysyäkin saa.
Jos kerta alipalkkausta perusteltiin firman alkuvaiheella, olisi ko. työntekijöiden pitänyt saada mahdollinen hyöty varmistettua jollain muulla tavoin. Esim. osuutena yhtiön osakekannasta (vaikkapa henkilöstörahastolle, jos yrittäjyys/suora osakkuus ei kiinnosta). Eli omaa tai liiton tyhmyyttä, jos sieltä oli pyydetty konsultaatiota.
Aina kannattaa pyytää kirjallinen sopimus, kun tällaisista sovitaan.
Itsellä (ja monella muulla tutulla) on muutaman vuoden takainen kokemus eräästä PK-firmasta, joka ei osannut kertoa edes alkupalkkaa. Itse koitin pumpata 15 min sitä ulos, mutta ei. Ei edes minkäänlaista haarukkaa. Ei tosin tainnut saada sitä työntekijääkään.
Järjestäytymisaste IT-alalla oli tosi surkea 90-luvun lopussa. Alalla meni lujaa ja työntekijöille maksettiin huimia palkkoja, mutta poikkeuksiakin löytyy kuten tämä topicin tapaus.
Koska järjestäytymisaste oli huono, saatettiin firmoista sanoa suoraan että painu muualle jos ei ilmaisten ylitöiden teko maistu. Koulunpenkiltä tulleilla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin totella.
AY-liike onkin pahana tikkuna yrittäjien ja firmojen takapuolessa, koska sillä on voimaa valvoa näitä "paikallisia sopimisia".
TA vetoaa työllistämiseen, koska ei kehtaa suoraan sanoa haluavansa teettää työn Intian malliin. (ilmaiseksi lapsityövoimalla)
"Joustot" on mantra, mitä hoetaan mutta unohdetaan myös sanoa että esim. palkat joustavat aina alaspäin. Yrittäjälle kuuluu tietenkin voitot, mutta on osoittautunut että valehdellaan yrityksen tuloskuntoa, ettei työntekijät pyydä palkkaansa joustoa ylöspäin.
Topicin aloittaja esitti malliesimerkin.
Yksittäinen työntekijä on voimaton, siksi paikallinen sopiminen on niin suosittu aihe yritysten "tuloskunnon" kannalta.
on metallissa jokapäiväinen käytäntö.
Onko siellä palkat liukuneet alaspäin?
Taas on sekoitettu kaksi asiaa.
Tyhmyys ja paikallinen sopiminen.
Aloittajan kertomuksella ei juurikaan ole tekemistä paikallisen sopimisen kanssa. Ehkä on tarkoituskin harhauttaa tai sitten oikeaa tietoa ei ole.
Aina on tyhmiä joukossamme - niin yrittäjissä kuin työntekijöissäkin.
Sille tosiasialle emme voi mitään. Ei edes mahtava ay.
Sen sijaan paikallinen sopiminen tarkoittaa jotain ihan muuta.
Eniten paikallisten tarpeiden huomioimista tuotannossa. Tehdään enemmän silloin kun on runsaasti töitä ja helpotetaan silloin kun töitä on vähemmän jne. Takuupalkka juoksee aina.
Sesonkipaikkojen ravintolatoiminnassa tästä on malliesimerkkejä.
Lapissa osalla tarjoilijoista palkka juoksee koko vuoden, mutta töitä tehdään pääosin talvella. Ei tarvitse lähteä vaikkapa Hankoon kesäksi. Siellähän töitä löytyy kesäaikana. Ylimääräiset muutto- ja asumis ja elinkustannukset jäävät pois. Kesällä saa huilia ja tehdä omia hommia.
Turhaa taas kuvitella että jollain yrityksellä olisi varaa maksaa ylitöitä läpi talven. Silloin taas raahattaisiin etelästä tarjoilijoita.
Eikö tämäkään paikallinen sopiminen ole järkevää???
Win win case, oletan.
Maailma ei ole vain mustavalkoinen, ei edes harmaa. Sille joka haluaa nähdä sen kaikki värisävyt.
Muuten, Hyvää Uutta Vuotta sinullekin.
Paikallinen sopiminen on joissakin tapauksissa Ok, mutta palkoista puhuttaessa typerää. Topicin tapaus osoittaa erinomaisesti, että työnantajat haluavat maksaa palkkaa vain sen minimin, ei yhtään enempää.
..paljon työlainsäädäntöäkin. Ei kannata tehdä itselleen huonoa työsopparia, kyllä ne firmat on tekijöile maksanut, kun osaa pyytää.Hankalinta homma on aina ensimmäisten työsoppareiden osalta. Minulla on 6 työpaikkaa 5 vuoden sisällä, olen inssiliiton k.a palkkojen ylpuolella selvästi.